Monthly Archives: marraskuu 2014

TIEDOTE: Miehen työ –palkinto Poikien Talolle ja kansalaistalo Mattilalle

Helsingissä toimiva Poikien talo sekä tamperelainen Miesten kansalaistalo Mattila on palkittu Miehen työ –tunnustuksella. STM:n Tasa-arvoasiain neuvottelukunta myöntää palkinnon vuosittain henkilölle tai taholle, joka on toiminnallaan esimerkillisesti edistänyt sukupuolten tasa-arvoa.

Poikien talossa ei kiusata tai syrjitä

Kalliolan Nuoret ry:n ylläpitämä Poikien Talo tekee poikatyötä sukupuolisensitiivisellä otteella.

– Poikien Talolla annetaan pojille lupa puhua omista huolistaan sekä tuoda esille omaa haavoittuvaisuuttaan ja herkkyyttään. Meillä käy poikia, joista useilla on takanaan kiusaamista tai syrjintää. Poikien Talossa sellaista ei suvaita, vaan olemme kaikille turvallinen paikka. Kannustamme lempeällä otteella poikia menemään elämässä eteenpäin, talon johtaja Kalle Laanterä kertoo.

Poikien Talossa on huomattu, että yhteiskunnan palvelut tarjoavat pojille usein ainoastaan toimintaa ja kuria.

– Tämä on syy syrjäytymiseen monien kohdalla. Erityisesti poikien yksinäisyys jää helposti havaitsematta, sillä hiljaisia ja vetäytyviä poikia ei kohdata lainkaan. Yksinäisyys, sen syyt ja seuraukset aiheuttavat paljon pahoinvointia. Tässä järjestöjen ennaltaehkäisevien matalankynnyksen palveluiden tärkeys korostuu, Laanterä jatkaa.

Laanterä pitää palkintoa upeana tunnustuksena poikien parissa tehtävästä työstä.

– Mies- ja poikatyömme arvo on selvästikin huomattu.

Kalliolan Nuoret ry on osa Kalliolan setlementtiä, joka tuottaa sosiaalialan palveluja, ylläpitää kansalaisopistotoimintaa ja järjestää kansalais- ja vapaaehtoistoimintaa. Poikien Taloa rahoittavat  RAY, Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus, sosiaali- ja terveysvirasto sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Mattila muuttaa tamperelaisten miesten maailmaa

Miesten kansalaistalo Mattila, lyhyemmin Mattila, on osa Setlementti Naapuri ry:n toimintaa. Kansalaistalo aloitti toimintansa Tampereella kolmisen vuotta sitten. Mattilan toimintaa rahoittaa RAY.

– Mattilassa käy miehiä Suomesta ja kymmenistä muista maista. Kokoamme yhteen erilaisista kulttuureista, sosiaalisista taustoista ja ammateista tulevia, paikan vetäjänä ”työnjohtajan” tittelillä työskentelevä Jukka Tukia sanoo.

Tukia korostaa sitä että Mattilassa ei tehdä ”maahanmuuttajamiestyötä” tai ”kotouttamistyötä” vaan miestyötä. Yksilöä ja hänen asioitaan ei myöskään lähdetä pohtimaan erilaisten ongelmien kautta.

– Uskomme, että keskeistä on kuuluminen joukkoon, tutustuminen toisten ”maailmoihin ja tarinoihin” ja oleminen dialogissa toisten kanssa. Tällä kaikella on miehen hyvinvoinnin kannalta valtava merkitys.

Miehiä ei Mattilassa erotella etnisen taustan perusteella. Paikka ei ole myöskään mikään tukikeskus, jossa ohjaajat täyttäisivät hakemuksia kävijöiden puolesta.

– Mattilassa miehet neuvovat auliisti toisiaan tällaisissakin asioissa. Tarvittaessa toki voimme ohjata miehiä erilaisen avun piiriin. Yhteistyöverkostomme on laaja.

Mattilassa käy säännöllisesti satakunta henkilöä. Vetäjien saama palaute on ollut pääasiassa myönteistä. Paikassa käyvät miehet kokevat voimaantuneensa monellakin tapaa.

– On saatu uusia kavereita ja yhteisen liikunnan avulla kuntokin on noussut. Ja varsinkin maahanmuuttajataustaisilla miehillä suomen kielen taitokin on selvästi kohentunut. He myös kokevat kuuluvansa entistä paremmin yhteiskuntaan. Elämä näyttää taas mahdollisuudelta, Tukia kertoo.

Setlementtiliike vaikuttaa laajasti

Setlementti Naapuri ja Kalliolan Nuoret ry ovat vuonna 1918 perustetun Suomen Setlementtiliiton jäseniä. Setlementtiliitto on valtakunnallinen sivistys- ja sosiaalisen työn kansalaisjärjestö, jonka jäseniä ovat 34 paikallista setlementtiä ja 7 setlementtinuorten piirijärjestöä ympäri Suomen.

Toimintamuotoja ovat seniori- ja vanhustyö, lapsi- ja nuorisotyö, monikulttuurinen työ, kansalaistoiminta, yhteisöllisten asumismuotojen kehittäminen ja tuotanto, tuetun asumisen eri muodot, kehitysvammaispalvelut, 16 kansalaisopiston, kahden kansanopiston ja kahden erityisoppilaitoksen koulutustarjonta, erilaiset trauma- ja kriisityömuodot ja päihdekuntoutuspalvelut.

Setlementtiliikkeen palveluksessa on noin 4000 ammattilaista ja heidän kanssaan setlementtityötä tekee iso joukko vapaaehtoisia. Setlementtiliiton ja sen jäsenjärjestöjen toiminnan mahdollistavat tuotettujen hyvinvointipalveluiden palvelumaksut, RAY:n avustukset, ministeriöiden myöntämät tuet sekä yksityishenkilöiltä saadut lahjoitukset. Toiminta on voittoa tavoittelematonta. www.setlementti.fi
Lisätietoa:

Poikien Talo:
Yksikön johtaja Kalle Laanterä, puh. 040 775 1748
http://poikientalo.fi/

Mattilan miehet:
Työnjohtaja Jukka Tukia, puh. 050 523 7328
www.mattilanmiehet.fi

Pasilan asukastalossa joulukadun avajaiset

Tervetuloa Pasilan asukastalolle ihastelemaan joulukatua, käsityöostoksille ja piparityöpajaan.

Topparikuja muuttuu heijastintaideteokseksi ja Pasilan Elävän joulukalenterin kausi alkaa yhteisillä iltamilla Asukastalolla klo 17.00 alkaen.

Mukana menossa Pasilan asukastalo, Itä-Pasila iskuun, Pasilan Eläkkeensaajien askartelukerho sekä Helsingin Kaupunginteatteri/Pääroolissa Pasila.

TIEDOTE: Pojat tarvitsevat uusia väyliä maskuliinisuutensa toteuttamiseen

Lasten ja nuorten hyvinvointi eriarvoistuu Suomessa. Samalla kun osalla nuorista menee entistä paremmin, pahoinvointi kasaantuu, erityisesti osalle pojista. Negatiiviset ilmiöt, kuten syrjäytyminen, jengiytyminen, väkivalta, kiusaaminen, seksuaalinen häirintä ja päihteet saavat paljon huomiota mediassa, mutta syyt ilmiöiden taustalla sekä aidot ja toimivat ratkaisut tulevat harvoin julkisuudessa esille.

Yhteiskunnan tarjoamat palvelut ja poikien tarpeet eivät kohtaa

Poikia kohdataan sosiaali- ja terveysalan palveluissa ongelmakeskeisesti, jonka vuoksi palvelut eivät aina tavoita poikia. Tämän takia liian monet pojat ja nuoret miehet syrjäytyvät yhteiskunnan marginaaliin. Yksilölliset tarpeet huomioivan tuen sijasta pojille tarjotaan usein vain toimintaa tai kuria. Erityisesti poikien yksinäisyys jää helposti havaitsematta eikä hiljaisia ja vetäytyviä poikia kohdata lainkaan. Yksinäisyys, sen syyt ja seuraukset aiheuttavat paljon pahoinvointia, joka tulee yhteiskunnalle kalliiksi.

– Pojat on poikia -toteamukset ja ajatukset siitä, että poikien tulee olla reippaita eivätkä pojat puhu vahvistavat kuvaa kovasta ja toimintakeskeisestä maskuliinisuudesta. Jokaisen nuoria kohtaavan aikuisen pitäisi pystyä tarkastelemaan omia ennakkokäsityksiään ja miettiä, miten voisi aidosti kohdata nuoren ilman määrittelyä ja leimaamista, toteaa Poikien Talon johtaja Kalle Laanterä.

Pojat tarvitsevat aitoa kohtaamista ja kokonaisvaltaista tukea

Kalliolan Nuoret ry:n Poikien Talo -hankkeessa on kohdattu tuhansia poikia yksilötapaamisilla, ryhmissä, avoimessa toiminnassa, seksuaalikasvatuksissa ja -neuvonnassa sekä erilaisissa tapahtumissa. Poikien Talolla tarjotaan kohtaamisen kulttuuria: aidosti poikien tarpeeseen vastaavaa palvelua sukupuolisensitiivisellä työotteella.

– Poikien Talolle ei tarvitse tulla ongelmakeskeisesti. Kävijöiden mielestä parasta talolla on, että tänne voi tulla näkemään muita ilman pelkoa huonosta kohtelusta ja saada samalla tukea itseään askarruttaviin kysymyksiin ilman leimaantumisen riskiä, Laanterä kertoo.

– Merkitykselliset kohtaamiset, joissa annetaan tilaa puhua ja jakaa omia asioitaan lisäävät nuorten hyvinvointia. Nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kautta voidaan purkaa tukahdutettua vihaa, pahaa oloa sekä itsetuhoisia ajatuksia ja löytää hyvä, itselleen oikealta tuntuva tapa toteuttaa mieheyttä. Tärkeää on antaa pojille lupa puhua omista huolistaan, tuoda esille omaa herkkyyttä ja haavoittuvaisuuttaan, sanoo Poikien Talon projektityöntekijä Tommi P Pesonen.

Poikien hyvinvointia lisätään ja negatiivisia ilmiöitä ennaltaehkäistään tuottamalla tarpeeksi varhaisessa vaiheessa nuorten elämään luontevasti istuvia palveluita, joissa he saavat hyväksyntää omana itsenään sekä osallisuuden kokemuksia turvallisesta yhteisöstä.

– Koska Poikien Talolla annetaan tilaa olla oma itsensä ja jo lähtökohtana on toisten kohtaaminen kunnioittavasti ja ystävällisesti, jokaisen yksilölliset kasvun tarpeet tulevat kohdatuksi.” Pesonen kiteyttää.

**********

Kalliolan Nuorten Poikien Talo -hankkeen päätösseminaari järjestetään yhdessä Setlementtiliiton sukupuolisensitiivisen nuorisotyön kehittämishankkeen avajaisseminaarin kanssa tiistaina 11.11. klo 9–16.15 Kalliolan setlementtitalolla. Seminaarin pääpuhujana on VTT Harry Lunabba. Poikien Talon hankekauden tuloksia sekä sukupuolisensitiivistä nuorisotyötä käsitellään seminaarin työpajoissa.

Setlementtiliiton sukupuolisensitiivinen kehittämishankkeen (2014–2016) tavoitteena on kehittää ja vahvistaa eri setlementeissä tehtävää sukupuolisensitiivistä nuorisotyötä monisukupolvinen ja monikulttuurinen näkökulma huomioiden. Hankkeen tarkoituksena on levittää sukupuolisensitiivistä näkökulmaa setlementtityön eri toimialoille ja setlementtiliikkeen ulkopuolelle.

Helsingin Poikien Talo on Kalliolan Nuoret ry:n nelivuotinen sukupuolisensitiivisen poikatyön kehittämishanke (2011–2014). Hankkeen tarkoituksena on kehittää Poikien Talo -mallia ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevaa sukupuolisensitiivistä työotetta poikien ja nuorten miesten kanssa.

Lisätietoja: Kalle Laanterä, Poikien Talo, p. 040 775 1748 kalle.laantera@poikientalo.fi
Jelena Santalainen, Suomen Setlementtiliitto, p. 050 382 5333 jelena.santalainen@setlementti.fi
Yhteystiedot: www.setlementti.fi, www.poikientalo.fi, www.kalliolannuoret.fi

Svenska Finlands Folktingin ansiomitali Benny Uhleniukselle

benny

Kuva Hanna Tyrväinen

Svenska Finlands Folkting on myöntänyt Kalliolan setlementin palveluksessa pitkään työskennelleelle Benny Uhleniukselle mitalin ansiokkaasta työstä suomenruotsalaisuuden hyväksi erityisesti vankilaolosuhteissa. Mitalijuhlat vietettiin eilen ruotsalaisuuden päivänä 6.11.2014.

– Olen vuosien ajan vienyt kulttuuria vankilamaailmaan elävän musiikin muodossa ja samalla viestittänyt suomenruotsalaiselle medialle että olisi hienoa, jos suomenruotsalaisten problematiikkaa vankilaolosuhteissa huomioitaisiin median taholta, Benny Uhlenius kertoo

Problematiikalla Benny viittaa ruotsinkielisten hankalaan asemaan vankiloissa.

– Suomenruotsalaisten on voitava puhua äidinkieltään vankilaolosuhteissa. Tähän liittyen olen rakentanut laajan suomenruotsalaisen ammattilaisverkoston. Ruotsin puhuminen kovaan ääneen tietyillä areenoilla, kuten vankilassa, voi olla jopa terveydelle vaarallista, Benny jatkaa.

Benny Uhlenius on muun muassa aktiivinen osittain ruotsinkielisessä Etelä-Uusimaan ja Lounais-Suomen sovittelutoiminnassa ja toimii Yöjalan varapuheenjohtajana. Tämän kautta hän on niin ikään erityisasiantuntijana sovittelupilotissa, jossa sovitellaan vakavia rikoksissa. Kalliolassa Benny tunnetaan entisen Kiskon klinikan päihdeterapeuttina ja nykyisin Itäviitta-yhteisön yhteisövalmentajana.