Yearly Archives: 2017

Kuntokeidas Sandelsin kevään 2018 ryhmiin ilmoittautuminen on alkanut

Kevään liikuntaryhmien ohjelman löydät täältä.

Ilmoittautuminen ohjattuihin ryhmiin

Ilmoittautumiset henkilökohtaisesti 15.12.2017 mennessä:

Kuntokeitaan fysioterapeutit Anne Karppi-Sjöblom ja Kikka Repka odottavat jo innolla kevään ryhmiä. Uudet osallistujat ovat myös erittäin tervetulleita!

 

 

Liikunnan iloa – terveyttä ja hyvinvointia

Kuntokeidas Sandelsin palvelut on suunniteltu vastaamaan erityisesti terveysliikunnan tarpeita. Ohjattuja liikuntaryhmiä järjestetään joka arkipäivä kunnoltaan eritasoisille henkilöille. Suositut allasjumpat, ohjatut kuntosaliryhmät, voima- ja tasapainoryhmät sekä erilaiset kuntoliikuntaryhmät toimivat kausiluontoisesti.

Voima- ja tasapainoharjoittelua iäkkäille

Kuntokeidas Sandelsissa järjestetään ohjattua voima- ja tasapainoharjoittelua iäkkäille henkilöille. Ikääntyessä liikunnan merkitys korostuu. Riittävän hyvä lihasvoima ja tasapaino ovat keskeisiä  liikkumiskyvyn ja kotona asumisen edellytyksiä. Hyvä jalkojen voima lisää liikkumisvarmuutta sekä helpottaa arjessa selviytymistä. Tasapainon ja ketteryyden harjoittaminen taas ehkäisee kaatumistapaturmia ja rohkaisee lähtemään liikkeelle.

Vuoden kotoutumisteko -tunnustus Kotoklubi Kanelille – kiitosta myös Pasilan asukastalolle

Suomen Pakolaisapu myöntää Vuoden kotoutumisteko -tunnustuksen Kotoklubi Kaneli -toiminnalle. Helsingin kaupungin järjestämä Kaneli-toiminta tukee etenkin kotona lapsen kanssa olevien maahan muuttaneiden vanhempien kielen oppimista ja integraatiota.

Pasilassa Leikkipuisto Lehdokin tiloissa toimivassa Kaneli-kerhossa toinen ohjaajista on Kalliolan setlementin Pasilan asukastalon ohjaaja Khadijo Warsame. Toiminta on mahdollista, sillä leikkipuisto ja asukastalo toimivat saman katon alla ja yhteistyötä tehdään päivittäin. Samat perheet ovat mukana puiston ja asukastalon toiminnassa. Khadijon rooli on moninainen: Kaneli-ohjaajasta kulttuuri- ja kielitulkkiin, perheiden tukemiseen ja palveluohjaamiseen. Khadijo toimii myös ansiokkaasti asumiskummina Heka-Kumpulan alueella.

Vuonna 2016 Helsingin kaupungin hankkeena alkanut Kaneli-toiminta on laajentunut jo 13:een leikkipuistoon ja perhetaloon eri puolille Helsinkiä. Lisäksi Kaneli-toiminta on vakiinnuttanut paikkansa leikkipuistotoiminnassa, ja jatkossa Kaneli-toimintaryhmät tulevat pyörimään kaikissa Helsingin alueellisissa leikkipuistoyksiköissä.

Vuoden kotoutumisteko-tunnustus jaetaan taholle, joka on toiminut positiivisena esimerkkinä maahan muuttaneiden henkilöiden Suomeen kotoutumisessa. Sillä kannustetaan jatkamaan ja kehittämään hyviä käytäntöjä kotoutumisen edistämiseksi.

Vuoden kotoutumisteko -tunnustus jaettiin keskiviikkona 1. marraskuuta Ostrobotnialla Helsingissä. Tunnustuksen suojelijana toimii työministeri Jari Lindström.

 

Kuvassa ovat Khadijo Warsame Pasilan asukastalosta (oikealla) ja Helsingin leikkipuisto- ja koululaisten iltapäivätoiminnan päällikkö Hanna Linna.

Kalliolan setlementtitalo on sukupuolineutraali-tila

Kalliolan setlementtitalossa liputimme koko kesän sateenkaaren väreissä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien toteutumisen ja hyvinvoinnin puolesta. Lippu hulmusi yhdenvertaisuuden ja kaikkien tasavertaisen kohtelun merkiksi. Lipussamme violetti-väri taivasta kohti korosti yhteishenkeä.

#Pride-viikon kunniaksi teimme lupauksen, jonka toteutuminen on nyt edennyt. Muutimme Kalliolan setlementtitalon aulan wc-tilat sukupuolineutraaleiksi. Muutoksella haluamme huomioida transsukupuoliset ja muunsukupuoliset kävijät.

Vaatii rohkeutta olla oma itsensä maailmassa, jossa joutuu kohtaamaan epäluuloa, syrjintää ja omien oikeuksien mitätöintiä. Meille ovat tervetulleita kaikki seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta riippumatta. Jokainen voi olla mukana määrittelemättä itseään, ihmissuhteitaan tai perhettään, niin halutessaan.

Kalliolan setlementtitalo sijaitsee Suur-Kallion alueella, osoitteessa Sturenkatu Talossa välitämme tilaa, toimintaa ja tukea tehdä naapuristosta entistä reilumpi ja hauskempi paikka elää. Toiminta on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumatonta.
Tutustu talon toimintaan osoitteessa www.setlementtitalo.fi

Alkoholi voi tulla ihmissuhteiden väliin

Alkoholin ongelmakäyttö ei aiheuta ainoastaan haittaa terveydelle vaan esimerkiksi myös kitkaa ihmissuhteissa. On tyypillistä, että alkoholinkäyttöön haetaan apua siinä vaiheessa, kun lähipiiri alkaa huomautella juomisesta tai kun se särkee ihmissuhteita.

– Esimerkiksi monelle ikääntyvälle ihmiselle lapsenlapset edustavat elämän ihannekuvaa. Liiallinen alkoholinkäyttö nähdään monesti häpeällisenä, mutta siinä usein myös menettää mahdollisuuden puuhailla ja viettää aikaa lastenlasten kanssa. Samaan aikaan moni ikätoveri elää innostunutta mummo- tai vaarivaihetta, sanoo projektityöntekijä Antti Palmu Kalliolan setlementistä.

Mitä tehdä, jos huomaa vaikkapa oman vanhemman käyttävän alkoholia liikaa? Alkuvaiheen tuskaantumisesta kannattaa vaihtaa myönteisempään puhetapaan. Voi esimerkiksi ilmaista huolensa. Voi todeta läheiselle, että on mukava tavata ja jutella, kun olet selvin päin. Voi sanoa, että haluaa takaisin sen ihmisen, joka oli olemassa ennen kuin juominen tuli väliin. Voi huomauttaa, että jatkamalla juomista menettää hyviä asioita elämässään.

Huoli perheestä ja läheisistä aiheuttaa ihmisille stressiä ja psyykkistä kuormitusta. Toisaalta perhe ja koti ovat tärkeimmät voimia antavat asiat. Suomen Mielenterveysseuran tekemässä väestökyselyssä kaksi kolmesta vastaajasta kertoi perheen ja kodin vähentävän omaa kuormittuneisuutta. Muita tärkeitä kuormituksen vähentäjiä ovat huolehtiminen itsestä ja omasta terveydestä, ystävät ja harrastukset.

– Ihmisten väliset suhteet perustuvat molemminpuoliselle luottamukselle, luottamus on kuin liimaa sukupolvien välillä. Kun luottamus katkeaa, seuraa etäisyyden ottamista ja yksinäisyyttä, sanoo asiantuntija Maija Hansen Suomen Mielenterveysseurasta.

Alkoholin ongelmakäyttöön on apua ja tukea tarjolla kaikenikäisille. Elämänkulkua voi myös muuttaa missä hyvänsä vaiheessa elämää, mutta se vaatii tietoista ajattelun ja toiminnan muutosta. Mielen taitoja voi harjoitella vanhemmallakin iällä. Koskaan ei ole myöhäistä saada onnellinen vanhuus. Kaikkia asioita ei voi elämässään valita, mutta siihen voi vaikuttaa, miten suhtautuu vaikeuksiin. Kehittyä voi myös ajatusten hallinnassa ja tunteiden säätelyssä.

#Vanheneviisaasti-kampanjassa nostetaan esiin ikääntyvien mielen hyvinvointia ja päihteidenkäytön vaikutusta siihen. Kampanja on mukana Vanhusten viikolla 1.–8.10. Viikkoa vietetään tänä vuonna teemalla ”Ikäpolvet yhdessä”. Terveystieteiden maisteri, kehittämiskoordinaattori Sisko Salo-Chydenius A-klinikkasäätiöstä kertoo viisaasta vanhenemisesta Myllypuron palvelukeskuksessa Helsingissä 2.10. klo 13. Luennolle on vapaa pääsy.

#Vanheneviisaasti-kampanja on A-klinikkasäätiön, Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan, Kalliolan setlementin ja Suomen Mielenterveysseuran yhteistyötä. Kampanjan video on nähtävissä YouTubessa.

 

Lisätietoa:

Maija Hansen, asiantuntija, Suomen Mielenterveysseura, p. 040 6527 337
Antti Palmu, projektityöntekijä, Kalliolan setlementti, p. 050 3735 990

Kalliolan setlementti alkaa tuottaa Länsi-Uudenmaan sovittelupalveluita

Kalliolan Kannatusyhdistys ry on voittanut Länsi-Uudenmaan rikos- ja riita-asioiden sovittelun kilpailutukset. Sovittelutoiminta alkaa Kalliolassa alkuvuodesta 2018.

Sovittelutoimistoon palkataan kuusi päätoimista työntekijää: neljä sovitteluohjaajaa, sovittelusihteeri ja sovittelujohtaja. Varsinainen sovittelutoimisto tulee Espooseen, sivutoimipisteet Tammisaareen ja Lohjalle.

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu on puolueeton, vapaaehtoinen ja maksuton palvelu, jossa koulutetut ja vaitiolovelvolliset vapaaehtoissovittelijat auttavat osapuolia neuvottelussa.

Kalliola on tuottanut Espoon kihlakunnan sovittelupalveluja vuosina 2007–2012. Valinnassa ratkaisevina tekijöinä olivat kokemus sovittelutoiminnan järjestämisestä ja näyttö hyvistä tuloksista, vahva taustaorganisaation taloushallinnon osaaminen ja suunnitelma tuottaa sovittelupalveluita tasapuolisesti koko toimialueelle riittävällä henkilöstöllä. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos perustelee valintaa sillä, että asiakasprosessi oli kuvattu huolellisesti ja Kalliolan setlementti osoitti sitoutuneisuutta yhteisiin käytäntöihin ja THL:n ohjeistuksiin. ”Sidosryhmäyhteistö oli kuvattu uskottavasti. Hakemus osoitti ymmärrystä restoratiivisesta oikeudesta”, perusteluissa kerrotaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on velvollinen järjestämään sovittelutoiminnan siten, että palvelua on saatavissa asianmukaisesti koko maassa. THL voi tehdä sopimuksen joko kunnan tai muun julkisen tai yksityisen palveluntuottajan kanssa.

 

Lähde: THL

Lue lisää sovittelupalveluista täältä.

Video: Tahan tarina

Taha on 16-vuotias poika, joka pakeni yksin sotaa Syyriasta. Lopulta hän pääsi Suomeen ja Vantalan ryhmäkotiin. Nyt hän käy koulua ja haaveilee opiskelevansa rakennusinsinööriksi.

”Ensin kun tulet tänne, tuntuu, että suomalaiset eivät pidä pakolaisista. Mutta sitten kun puhuu heidän kanssaan, huomaa, että he ovat hyvä kansa”.

Katso video Tahan tarinasta täältä.

Pojat tarvitsevat turvallisempia tiloja – Helsingin Poikien Talon toiminta jatkuu uusissa tiloissa nuorten toimintakeskus Hapessa

Poikien Talon uuden tilan avajaisia vietetään perjantaina 22.9. klo 14–16 osoitteessa Sörnäisten rantatie 31. Helsingin kaupungin apulaispormestari Nasima Razmyar puhuu avajaisissa n. klo 14.30.

Väkivalta, osattomuus ja yksinäisyys ovat läsnä monen suomalaisnuoren elämässä. Tästä kertovat monet viime vuosina julkaistut tutkimukset ja selvitykset, muun muassa muun muassa kouluterveyskysely, nuorisobarometri ja lapsiuhritutkimus.

Poikien Talon toiminta alkoi Kalliolan Nuoret ry:n kehittämishankkeena vuonna 2011. Hyvin nopeasti nousi esille, että pojat kaipaavat turvallisia, syrjinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta vapaita tiloja, joissa voi olla omana itsenään välittämättä ulkopuolisista paineista ja rooliodotuksista – paikkaa, jossa voi tulla kohdatuksi ilman pelkoa tai turvattomuuden tunnetta.

Viiden Helsingin Vallilassa vietetyn vuoden aikana kasvaneiden asiakasmäärien myötä Poikien Talo pääsi muuttamaan uusiin tiloihin Sörnäisten rantatien varrelle maaliskuussa 2017.

– Toimiva yhteistyö Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden kanssa johti siihen, että toiminnallemme löytyi uusi koti Nuorten toimintakeskus Hapesta. Sijainti on kulkuyhteyksiltään hyvä ja kävijämme ovat löytäneet hyvin uusiin tiloihin, kertoo Poikien Talon yksikön johtaja Kalle Laanterä.

Mielekästä tekemistä turvallisessa yhteisössä, jossa tulla kuulluksi ja nähdyksi omana itsenään

Poikien ja nuorten miesten kokemukset väkivallan eri muodoista tulevat esille Poikien Talon eri toimintamuodoissa. Valitettavan usein poikien väkivaltakokemuksia vähätellään vanhakantaisiin sukupuolikäsityksiin vetoavilla toteamuksilla, jotka sallivat väkivallan luonnollisena osana poikien ja miesten varhaista ja myöhempää vuorovaikutusta.

Miehisyyteen liittyvä vahva pärjäämisen ihanne johtaa usein siihen, ettei heikkouden ja haavoittuvaisuuden näyttämiselle tai avun pyytämiselle ole poikien maailmassa tarpeeksi tilaa. Tämä luo monelle pojalle epävarmuutta siitä, kelpaako hän sellaisena kuin on. Pojat kaipaavat hyväksyntää omana itsenään sekä tukea löytääkseen oman hyvän tavan olla poika ja kasvaa mieheksi.

– Poikien Talolla näemme, että tarvitaan lisää keinoja avata ja murtaa miehen roolia ja antaa kaikille tilaa tuoda itseään esille niin, ettei tarvitse pelätä sitä, että tulee turpaan. Jos pojat ja nuoret miehet kokevat olevansa hyväksyttyjä ja arvokkaita omana itsenään, se näkyy myös heidän käytöksessään muita kohtaan, Laanterä jatkaa.

Turvallisuus mahdollistaa olemisen omana itsenään sekä velvoittaa hyvään käytökseen

Turvallinen tila ei merkitse Poikien Talolla vain fyysistä paikkaa vaan myös henkistä ilmapiiriä, jonka luomisessa jokaisella nuorten kanssa toimivalla on keskeinen rooli. Aikuisten esimerkillä on valtavasti vaikutusta siihen, miten opetamme kunnioittamaan muita, hyväksymään moninaisuutta ja toimimaan ymmärtävästi ja myötätuntoisesti eri ympäristöissä. On tärkeää, että Poikien Talo koetaan yhteisönä, jossa pojilla on tilaa rakentaa omaa identiteettiään vapaina niistä rooliodotuksista ja paineista, joita heille on syntynyt muissa kaveripiireissä, koulussa tai kotona.

Turvallisen tilan periaatetta noudattaen Poikien Talolla myös haastetaan kävijöitä sitoutumaan tiettyihin yleistä viihtyvyyttä lisääviin periaatteisiin ja ohjenuoriin.

– Käytämme työssämme runsaasti aikaa kävijöidemme kanssa sanoittaaksemme niitä merkityksiä, miksi Poikien Talo on syrjinnästä vapaa tila. Pyrimme yhdessä muodostamaan ymmärrystä ystävällisen käyttäytymisen ja toisten kunnioittamisen tärkeydestä, kertoo Laanterä Poikien Talon toimintakulttuurista.

Poikien antamassa palautteessa toiminnasta on tuotu esille niitä asioita, joita tilan koettu turvallisuus mahdollistaa.

– Ei tarvitse vetää vatsaa sisään ja voi olla oma itsensä pelkäämättä, että joutuu sen takia väkivallan kohteeksi. Kukaan ei ole täällä haukkumassa, että laiha tai läski. Jos pystymme luomaan ilmapiiriä, jossa jokaista kunnioitetaan, on pojilla tällöin helpompi tuoda itseään esille.

Tunne siitä, ettei ole yksin kokemuksiensa kanssa ja että vaikeistakin kokemuksia voi päästä eteenpäin, ovat olleet merkityksellisiä monille Poikien Talon kävijöille. Edelleen pojille ei ole tarpeeksi paikkoja, jotka mahdollistaisivat ajatuksien ja kokemuksien jakamisen turvallisessa ja luottamuksellisuuteen perustuvassa ilmapiirissä.

– Pojat kaipaavat välittämistä ja rakkautta. Näemme Poikien Talolla, että niiden vaaliminen on tässä ajassa todella arvokasta, Laanterä kiteyttää.

 

Lisätiedot

Kalle Laanterä
Poikien Talon yksikön johtaja
050 582 4433
kalle.laantera(at)poikientalo.fi
Poikien Talo
Sörnäisten rantatie 31, 2 krs.
00500 Helsinki

https://poikientalo.fi/