Yearly Archives: 2017

Myllyhoito yksilökuntoutuksena

-perushoito 4 viikkoa (28 vrk) ja tarvittaessa jatko 2 viikkoa (14 vrk)

Kalliolan klinikan päihdekuntoutus perustuu moniammatilliseen Minnesotamalliin. Moniammatillisen Minnesotamallin juuret ovat Yhdysvalloissa, Hazelden klinikalla, joka perustettiin Minnesotan osavaltioon vuonna 1949. Hoitomalli on sittemmin levinnyt sekä Yhdysvalloissa että kansainvälisesti ja sitä on toteutettu menestyksellisesti vuosikymmeniä. Suomeen Minnesotamallin toi ensimmäisenä edesmennyt sosiaalineuvos Toivo Pöysä ja lanseerasi sen suomalaiseksi nimeksi ”Myllyhoito”. Kalliolan klinikka aloitti mallin toteuttamisen ensimmäisenä Suomessa vuonna 1982 Pellaksen toimintayksikössä.

Myllyhoidossa päihderiippuvuus nähdään sairautena, josta on mahdollista toipua.
Päihderiippuvuudesta on kyse:
– kun ihminen käyttää päihteitä pakonomaisesti, vaikka käytön haitalliset seuraukset kohdistuvat koko elämään
– ja hän ei itse kykene vähentämään tai lopettamaan käyttöä halusta ja yrityksistä huolimatta.
Päihteet ovat nousseet elämän keskiöön. Päihteidenkäytön jatkuessa riippuvuus pahenee.

Myllyhoitoon hakeutumisvaiheessa selvitetään ensin mahdollinen katkaisuhoidon tarve. Katkaisu- ja vieroitusvaiheissa yhteistyökumppaneina ovat mm. Eiran sairaalan vuodeosasto sekä Päihdelääkärit.fi, joka tarjoaa päihdevieroitusta asiakkaan kotona. Katkaisuhoitoon voi hakeutua myös oman kunnan palvelujen kautta.

Hoito-ohjelman aikana kuntoutuja saa tietoa, mistä riippuvuussairaudessa on kysymys. Sairauden piirteet ovat pohjimmiltaan yhtäläisiä kaikilla yksilöllisistä päihteidenkäyttötavoista huolimatta. Motivaatio raittiuteen ei ole edellytys kuntoutuksen aloittamiselle; monet saavuttavat sen kuntoutusjakson aikana saadessaan ymmärrystä sairauden luonteesta. Toipumisen lähtökohta on kuitenkin aina rehellisyys ja halu elää täyttä elämää pakenematta kemian tuomaan tilapäiseen turrutukseen. Päihderiippuvuutta ei siten hoideta Myllyhoidossa lääkkeillä. Hoito-ohjelma toteutetaan lähtökohtaisesti ilman bentsodiatsepiinejä ja depressantteja. Klinikan päihdelääkäri arvioi tarpeellisen lääkehoidon kuntoutusjakson aikana.

Myllyhoidon yhteisön jäsenten toisilleen antama vertaistuki on toipumista edistävä elementti, oli sitten kyseessä alkoholi-, huume- tai monipäihderiippuvuus. Auttaa toisia ja tulla itse autetuksi on toipumisohjelman ydinpilareita. Myllyhoito pohjautuu AA:n 12 -askeleen toipumisohjelmaan. Se on hengellinen ohjelma, eli keskittyy ihmisen suhteeseen omaan itseensä, toisiin ihmisiin sekä ympäröivään maailmaan.
Hengellisyys on ihmisyyden keskeisin ulottuvuus. Siihen lukeutuvat elämän tarkoitus ja merkitys, totuuskäsite ja arvomaailma. Hengellisyys ei ole sama asia kuin uskonto. Oleellista toipumisessa on luopua tuhoavasta itseriittoisuudesta ja omavoimaisuuden kuvitelmasta, jotka estävät aidon yhteyden toisiin ihmisiin, estäen siten myös toipumisen.

Kuntoutusjakso antaa eväät päihdesairaudesta toipumisen alkuun. Vertaistuki ja 12 -askeleen ohjelmat antavat pysyvän tuen uudelle elämälle. Toipuminen on ihmisenä kasvamista ja tyydyttävämmän elämäntavan omaksumista. Päivä kerrallaan.

Myllyhoidossa on säännöllinen viikko-ohjelma, joka koostuu päihdeterapeutin ohjaamista ryhmistä, vertaisryhmistä tehtävineen, luennoista, kirjallisista tehtävistä sekä tutustumisista AA-/NA -ryhmiin. Tarpeen mukaan hoidon aikana tavataan kuntoutujan läheisiä pari- ja perheterapeutin kanssa, tavoitteena tukea toipumista ja läheisten ymmärrystä päihdesairauden vaikutuksista koko perheen ja yhteisön elämään.
Lisää läheisten tukemisesta löydät kohdasta
Apua läheiselle
-läheis- ja parisuhdekurssit

Henkilökunnan ammatillisuus

Myllyhoito Kalliolan klinikalla on ammatillista. Ammatillisuus on tutkimustietoon perustuvan teorian hyödyntämistä työssä. Hoitohenkilökuntamme on sosiaali- ja terveydenhuollon tai kasvatusalan ammattihenkilöitä. Toimimme sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön mukaisesti ja valvomme toimintakäytäntöjemme eettisyyttä ja asiakkaan oikeusturvan toteutumista huolellisesti. Moniammatillisessa tiimissämme osalla on lisäksi omakohtaista kokemusasiantuntijuutta päihderiippuvuudesta ja siitä toipumisesta, tai päihderiippuvuuden läheisen kokemuksesta ja siitä toipumisesta.
Sosiaalityöntekijän antama neuvonta- ja ohjaus on käytettävissä kaikille kuntoutujille kuntoutusjakson aikana.

Suosituksemme on, että kuntoutuksen aikana mahdollisen hoitoonohjaustahon kanssa järjestetään verkostotapaaminen. Tapaaminen voidaan toteuttaa myös puhelinneuvotteluna. Verkostotapaamisessa käydään läpi kuntoutuksen eteneminen, sovitaan jatkohoidosta ja annetaan informaatiota/sovitaan soveltuvista toipumista edistävistä jatkojaksoista.
Yksilölliset kuntoutumissuunnitelmat toteutetaan Myllyhoidon rakenteissa.

12 -askeleen ryhmät kuntoutuksen aikana

Kalliolan klinikan tiloissa toimii itsenäisesti AA- ja NA-ryhmiä, jotta kuntoutujat voivat tutustua ryhmiin. Kuntoutujat voivat käydä yhdessä myös talon ulkopuolisissa ryhmissä. Läheisille tarjotaan Al-Anon infoja joka 2. sunnuntai vuoroviikoin.

Paikkatilanne ja varaukset: p. 045 773 11339 (arkisin klo 8-15) ja sähköposti myllyhoito@kalliola.fi.

Validia Asuminen ostaa Ryhmäkoti Jatkon liiketoiminnan

Validia Asuminen on ostanut 19.6.2017 tehdyllä kaupalla Kalliolan setlementiltä Ryhmäkoti Jatkon liiketoiminnan. Kaupan myötä Validia Asuminen laajentaa palvelutoimintaansa strategiansa mukaisesti laaja-alaista palvelua, tukea ja osaamista vaativiin asiakasryhmiin. Kalliolan setlementti keskittää toimintansa uuden, vuoden alussa hyväksytyn strategiansa mukaiseen hyvinvointia tukevaan toimintaan.

Jatko on vaikeasti liikuntavammaisten ryhmäkoti Helsingin Haagassa. Ryhmäkoti toimii kuuden vaikeasti liikuntavammaisen aikuisen pysyvänä kotina. Ryhmäkodissa tehdään kodinomaista hoito-, ohjaus- ja tukityötä. Tavoitteena on tarjota ryhmäkodin asukkaille heidän perustarpeensa huomioiva, mielekäs sekä turvallinen ja tasa-arvoinen elämä.

– Meillä on pitkä kokemus palvelujen tuottamisesta fyysisesti vammaisille henkilöille sekä vahva osaaminen esteettömyydestä. Hyödynnämme näistä kertynyttä asiantuntijuutta, kun tarjoamme palveluja nyt laajemmalle asiakasryhmälle, Validia Asumisen toimitusjohtaja Päivi Harmaakorpi toteaa.

Kalliolan setlementissä tullaan keskittymään muihin terveyden ja hyvinvoinnin palveluihin.

– Ryhmäkoti Jatko on ollut ainoa vammaispalveluja tarjoava yksikkömme. Uskomme, että Validia Asumisessa Jatkon toiminta löytää hyvän kodin vammaistyön asiantuntijuuteen nojaavilta hartioilta, sanoo toiminnanjohtaja Heidi Nygren Kalliolan setlementistä.

Ryhmäkoti Jatko jatkaa toimintaansa osana Validia Asumisen palvelutoimintaa, ja sen henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä Validia Asumisen henkilöstöön.

– Haluan toivottaa koko Validia Asumisen puolesta Jatkon henkilöstön tervetulleeksi joukkoomme ja asiakkaat osaksi toimintaamme, Päivi Harmaakorpi sanoo.

Lisätietoa:

Toimitusjohtaja Päivi Harmaakorpi
Validia Asuminen
p. 0400 418 826
paivi.harmaakorpi@validia.fi

Toiminnanjohtaja Heidi Nygren
Kalliolan setlementti
p. 050 312 4373
heidi.nygren@kalliola.fi

Validia Asuminen (Invalidiliiton Asumispalvelut Oy) tarjoaa yli 40 vuoden kokemuksella asumispalveluita ja kotiin vietäviä palveluita vammaisille henkilöille ja ikäihmisille. Validia Asumisessa työskentelee 1500 ammattilaista, ja sillä on yli 40 yksikköä ympäri Suomen. Kokonaan kotimainen Validia Asuminen on yhteiskunnallinen yritys ja osa Invalidiliitto-konsernia.

Kalliolan setlementti tuottaa sosiaalialan palveluita ja kansalaisopistotoimintaa sekä ylläpitää kansalaistoimintaa ja vapaaehtoistyötä. Palvelut koostuvat lastensuojelusta, päihde- ja mielenterveystyöstä, vammaistyöstä ja maahanmuuttajatyöstä. Kalliolalla on noin 230 vakituista työntekijää, 300 tuntityöntekijää ja suuri joukko vapaaehtoistoimijoita.

Tiirakallion nuorisokodin toiminta laajenee

Espoon Järvenperässä sijaitsevaan Tiirakallion nuorisokotiin avataan toinen osasto 1.8.2017. Uudistuksen myötä myös ikärakenne laajenee 10-17-vuotiaisiin.

Tiirakallion nuorisokoti tarjoaa palveluita lastensuojelutoimin sijoitetuille lapsille ja nuorille, joilla on psyykkiseen vointiin ja koulunkäyntiin liittyviä haasteita. Elokuussa toiminta laajenee niin, että yksikköön voidaan sijoittaa lapsia ja nuoria ikäjakaumaltaan 10-17-vuotta. Aiemmin nuorisokotiin on sijoitettu 12-17-vuotiaita nuoria.

– Tiirakallion paikkamäärää lisätään ja ikäjakaumaa laajennetaan, koska pääkaupunkiseudulla on viime aikoina selkeästi lisääntynyt sijaishuollon paikkatarve psyykkisesti oirehtiville lapsille ja nuorille, joilla on erityisiä haasteita koulunkäynnin suhteen. Perhetyön osuuteen panostetaan erityisesti perustamalla Tiirakallioon elokuun alusta alkaen kaksi uutta perhetyöntekijän vakanssia. Näiden toimien avulla uskomme, että pystymme vastaamaan vielä nykyistäkin kokonaisvaltaisemmin kuntien vaativan lastensuojelun tarpeisiin, kertoo palvelujohtaja John Kermann.

Yksilöllistä tukea, yhteisöllisesti

Tiirakallion nuorisokoti tekee tiivistä yhteistyötä erityisesti Merisaappaan erityiskoulun kanssa. Nuorisokodin ja koulun yhteistyön avulla pystytään edistämään lapsen ja nuoren koulunkäyntiä yksilöllisen tuen avulla. Näin saadaan paras mahdollinen tuki nuoren päättötodistuksen saamiseksi. Nuorisokodissa toimii moniammatillinen työryhmä, johon kuuluu mm. perhetyöntekijöitä, psykiatrisia sairaanhoitajia ja omaohjaajia.

Tiirakallion nuorisokodissa panostetaan aktiiviseen perhetyöhön. Perheitä kannustetaan osallistumaan lapsen ja nuoren sijoitukseen, elämään ja koulunkäyntiin. Perhetyö on yksi nuorisokodin keskeisimmistä työmuodoista. Nuorisokodin toiminta tukee lasten ja nuorten vanhempien aktiivista mukanaoloa ja asioita tehdään yhdessä nuorisokodin ja perheen kanssa. Yksilöllistä perhetyötä tehdään perheen tarpeet huomioiden. Lisäksi perheitä ja läheisiä aktivoidaan nuorisokodin yhteiseen toimintaan mm. kuukausittaisten perhepäivällisten muodossa.

Tiirakalliossa tärkeää on yhteisöllinen työskentely, jossa otetaan huomioon lapsen ja nuoren yksilölliset tarpeet. Lapset ja nuoret osallistuvat niin ruuanlaittoon kuin muihinkin arkiaskareisiin kykyjensä mukaan. Myös ryhmätoiminta on keskeinen osa nuorisokodin arkea. Kuukausittain toimii koko nuorisokodin yhteinen toiminnallinen ryhmä ja viikoittain arjen taitoja käsittelevä arkiryhmä.

Tiirakalliossa henkilökunnan osaamisen kehittämisessä korostetaan perhetyön osaamista sekä lasten psyykkistä oireilua.

Lisätiedot ja paikkavaraukset:

Tiirakallion vastaava ohjaaja Minna Kurlin 5.6.-1.7.2017
Palvelujohtaja John Kermann 2.-7.7.2017
Palvelutuotannon johtaja Kari Ollila 8.-16.7.
Tiirakallion johtaja Antti Sadeharju 17.7.2017 lähtien

Tiirakallion nuorisokoti

Helsinki-päivänä 12.6. katutilaa elävöitetään istutustalkoilla

Kalliolan setlementtitalon edessä ja takana on isot harmaat betonialtaat. Katutilan ankeuttajat saavat nyt lähteä ja peittyä kauniilla kukkaistutuksilla. Kalliolan setlementti järjestää ma 12.6. klo 11-16 istutustalkoot. Tervetuloa laittamaan kanssamme kädet multaan! 

Sinun ei tarvitse olla viherpeukalo. Talkoilemassa opit nimittäin kukkien istuttamisesta samalla kun vietät kesäpäivää ulkosalla mukavassa seurassa. Mukaan voi tulla pitkin päivää, ja osallistua sen aikaa kun hyvältä tuntuu.

Istutustalkoisiin osallistuvat myös yritykset. Istutusten vihersuunnitelma on saatu vapaaehtoistyönä Pihanne oy:ltä ja istuttamaan kukkia on tulossa Osuuspankin työntekijöitä.

 

Tapahtuma Facebookissa
 

”Kannusta nuorta, niin ihmeitä alkaa tapahtua”

Arvoruletin toisessa osassa puhuttiin nuorista ja heidän unelmistaan. Viesti aikuisille oli selvä: kannusta nuorta. Yksikin sana voi saada unelman toteutumaan. 

 

Vuonna 1965 Kalliolan setlementtitalossa keskusteltiin nuorista ja siitä, onko heillä oikeus olla olemassa. Nyt aika on toinen, mutta onko mikään oikeasti muuttunut? Nuorista, unelmista ja tulevaisuudesta keskusteltiin toisessa Arvoruletissa nimeltään UnelmaKapina.

Unelmoimassa ja kapinoimassa olivat tubettaja ja räppäri Hassan Maikal, Vuoden homo -palkittu Tuure Boelius, uusi kunnanvaltuutettu Anna Rukko, japanilaisen katumuodin ystävä ja tubettaja Namikolinx, yläastelainen Tilda Lassila Ruudin ydinryhmästä sekä suomirock-genreä uudistaneen Tiisun laulaja Henrik Illikainen.

Haastettavina aikuisina olivat kansanedustaja, mahdollinen apulaispormestari Nasima Razmyar, Stupido recordsin toimitusjohtaja Joose Berglund, tasa-arvoisen avioliittolain puolustaja ja pastori Kari Kanala, tutkija ja nuorten turvatalojen johtaja Leena Suurpää sekä äiti Kirsi Könönen Kamalat äidit -ryhmästä.

Unelma voi olla suuri tai pieni, yksityinen tai koko maailmalle kerrottu. Kun Nasima Razmyar kertoo lapsuutensa unelman olleen pelastaa kaikki Afganistanin tytöt ja naiset, menee Joose Berglund hämilleen.

– Lähtökohtani on ollut aivan eri, koska olen syntynyt ja kasvanut stadissa. Minun ei ole tarvinnut miettiä tuollaisia asioita.

Kaikenkokoisia unelmia kuitenkin tarvitaan, jotta oma juttu voisi löytyä. Ennen kuin ihmisestä kasvaa aivan tavallinen, keski-ikäinen hiippari, on hän hetken aikaa nuori.

– Unelmani on ollut tehdä yksi tai useampi levy, ja nyt sain ison levydiilin vuoden alusta. Järjestelen aikani niin, että unelmat voisivat toteutua. Unelma on tavallaan koko ajan kuin pyramidin huipulla, Tuure Boelius kertoo.

– Unelmien toteutumiseen vaikuttavat monet asiat: tuuri, omat lahjat, synnyinpaikka. Kaikki ne sattumat, joita omassa elämässä onkaan. Siksi kaikilla ei ole mahdollisuuksia saavuttaa omia unelmiaan. Tajusin juuri, että elän omaa unelmaani, lisää Henrik Illikainen.

 

Unelmien esteet

 

Unelmien tiellä on joskus esteitä, joita täytyy raivata. Usein ne liittyvät ulkopuolelta tuleviin asenteisiin. Tubettaja Namikolinx kertoo kohdanneensa vihapuhetta, mutta aivan alkuun se ei tuntunut missään.

– Olin tottunut siihen, ettei minusta tykätä. Kun YouTube-kanavalleni tuli lisää tilaajia, olin että häh, minähän olen se nolo tyyppi. Kesti hirveän kauan ymmärtää, ettei minua vihatakaan. Oletan helposti vieläkin, että minua vihataan.

Illikaisen mukaan tärkeintä on uskoa itse omaan juttuunsa. Silloin myös negatiivinen palaute voi toimia polttoaineena. Tärkeintä on, että ympärillä on muita samaan asiaan uskovia ihmisiä. Boelius on samaa mieltä.

– Teen videoni yksin ja pääasia on, että olen niihin itse tyytyväinen. Kun päälleni heittää bensaa, mä räjähdän. Negatiivinen palaute saattaa vain lisätä intoa.

Tästä on myös todisteita. Kun Boelius kertoi unelmoivansa 100 000 seuraajasta YouTubessa, piti kaveri ajatusta hulluna. Nyt tuo luku on mennyt reilusti rikki.

 

Mieti sanojasi, aikuinen

 

Yllättäen nuoret nimesivät sekä suurimmaksi esteeksi että voimavaraksi aikuiset. Monille oma vanhempi tai opettaja on ollut se tärkein ihminen, joka on tuonut itsevarmuutta.

Illikaisella iso kannustus on tullut äidinkielen- ja musiikinopettajilta ja myöhemmin omilta bändikavereilta. Lassilalle tukea on antanut nuoriso-ohjaaja.

Namikolinxiin uskoa on valanut oma mummi.

– Koulussa yritin parin viikon ajan miellyttää muita, jotta saisin kavereita. Sitten kyllästyin siihen. Mummi huomasi ja sanoi, että täällä sinun ei tarvitse esittää. Päätin että olen kaikille kiltti, Namikolinx kertoo.

 

Kilttikin voi kapinoida

 

Mitä sitten ovat ne suuret esteet, joita vastaan kapinoida? Suurpään mukaan Suomessa nuoret työnnetään liian aikaisin pois kotoa.

– Meillä on kova ideaali nopeaan itsenäistymiseen riippumatta siitä onko tahtoa tai taitoa. On hirveän pitkä, epävarma nuoruus. Tavallaan nuoruus venyy tosi pitkäksi, toisaalta pusketaan nuoret tosi aikaisin ulos. Kaikille tämä ei välttämättä ole hyvä asia.

Berglund on huolissaan yhteiskunnan tukiverkkojen ohuudesta.

– Moni muusikko roikkuu toimeentulon rajoilla. Tukijärjestelmää tulisi viedä siihen suuntaan, että voisi tehdä musiikkia ja taidetta niin, että pärjää.

– Jos nuori putoaa, tuen saaminen vie älyttömän kauan. Kriisihetkeen ei saa tukea mistään. Silloin se voi olla jo liian myöhäistä, Könönen sanoo.

Razmyar kertoo aina ajatelleensa, että on se kiltti tyttö, joka ei kapinoi. Kapinointi voi kuitenkin olla muutakin kuin barrikadeilla huutamista.

– Tämän päivän kapinointini on sitä, että seison ihmisten kanssa huutamassa tasa-arvoisen avioliittolain ja ihmisoikeuksien puolesta. Tajusin, että olen kapinoinut vaikka mitä vastaan. Esimerkiksi omaa yhteisöäni vastaan kapinoin, kun menin Tanssii tähtien kanssa -kisaan, ja näytin, että muslimitaustainen nainen voi olla esillä ja olla samalla kunniallinen.

Suurpää on samaa mieltä. Työssään hän auttaa nuoria uskomaan itseensä ja unelmiinsa. Nykymaailma on vaativa, ja samaan aikaan suurten mahdollisuuksien rinnalla on vähintään yhtä suuri epävarmuus.

– Kapinointi ei välttämättä ole sitä, että huudetaan lujaa, vaan että ollaan arjessa valppaita ja katsotaan asioita ennakkoluulottomasti. Sukupolveani pidetään tosi kilttinä, minusta se on ihan ok. Unelmat eivät ole sattumaa. Kyse on siitä, luottaako yhteiskunta nuoriin.

Kanalan mukaan nuoruuden ei tulisi unohtua ihmisen vanhetessa.

– Pitäisi kuunnella ja samaistua, muistaa, millaista se oli. Yhteiskunnan ongelma ei ole terrorismi, vaan yksinäisyys. Se tulee taklata. Jokaisen tulisi tulla kohdatuksi omana itsenään. Tulisi luoda yhteisöjä, jotka ottavat vastaan. Siinä meillä kaikilla on tehtävä.

#Vanheneviisaasti-kampanja: Juomisesta ja pahasta olosta saa puhua vanhempikin ihminen

Juominen ja paha olo eivät voi olla tabuja, joista vaietaan. Niistä saa puhua vanhempikin ihminen. Ikääntyvien ihmisten mielen hyvinvointia ja päihteidenkäytön vaikutusta siihen nostaa esiin #vanheneviisaasti-kampanja, joka on A-klinikkasäätiön, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston, Kalliolan setlementin ja Suomen Mielenterveysseuran yhteistyötä.

#Vanheneviisaasti-kampanja avataan 17.5. kello 12 Kalliolan setlementtitalossa (Sturenkatu 11, Helsinki), jonne myös tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita. Tilaisuudessa TtM, kehittämiskoordinaattori Sisko Salo-Chydenius A-klinikkasäätiöstä pitää esityksen otsikolla Ikääntyminen, päihteet ja mielen hyvinvointi.

Kampanjaa vauhdittaa #vanheneviisaasti-video, jolla omaa suhdettaan alkoholinkäyttöön miettivän isoäidin roolissa on näyttelijä Kaija Pakarinen. Videon käsikirjoituksesta vastaa #vanheneviisaasti-työryhmä ja sen on toteuttanut Luomustudio. Video on jo nyt nähtävissä, käytettävissä ja jaettavissa osoitteessa täällä. Videon kesto on noin 2 minuuttia.

Ikääntymisen mukanaan tuoma elämänkokemus tuottaa paljon hyvää. Viisaus karttuu, oppimiskyky säilyy, tunne-elämä tasoittuu ja vaikeuksista on enemmän selviytymiskeinoja. #Vanheneviisaasti-kampanja osallistaa ihmisiä kertomaan itse ja haastamaan muita ihmisiä kertomaan sosiaalisessa mediassa, mitä ikä on heille opettanut. Kampanjan hashtagit ovat #mitäikäopettaa ja #vanheneviisaasti.

#Vanheneviisaasti-kampanjalla halutaan nostaa esiin mielen taitoja. Niitä ovat esimerkiksi kyky sietää ajoittaista epämukavuutta ja valmius hyväksyä se mikä on jo tapahtunut. Usein iän tuoma elämänkokemus jo itsessään lisää näitä valmiuksia, mutta niitä voi edelleen myös opetella koko elämän ajan.

Kohtuutta runsaampaan päihteidenkäyttöön voidaan puuttua varsin kevyin keinoin. Jo yksikin keskustelu ammattilaisen kanssa ja yhdessä tehty tilannearvio voi muuttaa tilannetta. On hyvä suunnata katse päivittäiseen elämään ja miettiä alkoholin tilalle muita asioita, jotka tuottavat elämään iloa ja osallisuutta, huojentavat mieltä ja poistavat mahdollista kipua ja yksinäisyyttä. Parempi tulevaisuus on aina mahdollinen, oli mittarissa vuosia miten paljon hyvänsä.

 

Lisätietoa:

Antti Palmu, projektityöntekijä, Kalliolan setlementti, p. 050 3735 990
Sisko Salo-Chydenius, kehittämiskoordinaattori, A-klinikkasäätiö, p. 045 6366 589
Maija Hansen, asiantuntija, Suomen Mielenterveysseura, p. 040 6527 337
Vili Varjonen, suunnittelija, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto, p. 09 3104 4905
Auli Lindroos, erityissuunnittelija, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto, p. 09 3102 4297
Auli Saukkonen, tiedottaja, A-klinikkasäätiö, p. 0400 624 870

Kalliolan kansalaisopistolle kestävän kehityksen sertifikaatti

Kalliolan kansalaisopistossa kestävä kehitys on sekä ympäristön että sosiaalisen kestävyyden ja oikeudenmukaisuuden huomioimista.

Kalliolan kansalaisopisto on saavuttanut kestävän kehityksen Sitoumus 2050 -kampanjaan ilmoitetun tavoitteensa, ja opistolle on myönnetty OKKA-säätiön kestävän kehityksen sertifikaatti. Tunnustus luovutetaan virallisesti 8.5. Kalliolan kansalaisopisto on tällä hetkellä Helsingin ainoa kansalaisopisto, jolle on myönnetty kestävän kehityksen sertifikaatti. Työ sertifikaatin saamiseksi aloitettiin jo vuonna 2011.

Toimintaan sisäänkirjoitetut setlementti- ja vapaan sivistystyön arvot ovat kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia. Opettajat ja muu henkilökunta ovat yhdessä työskennelleet kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kalliolan kansalaisopistossa kestävä kehitys tarkoittaa sekä ympäristön huomioimista että sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää toimintaa, mikä näkyy kurssien arvomaailmassa ja sisällöissä. Ohjelmassa on esimerkiksi eri kulttuureista tulevia ihmisiä yhdistävä Musiikkia ilman rajoja -kurssi. Kurssilla käytettyä monikulttuurista mallia sovelletaan jatkossa laajemminkin.

Edellisen lisäksi päämäärään päästiin mm. seuraavilla toimenpiteillä: vastuulliset ja kestävät hankinnat, Reilun kaupan tuotteiden käyttö, kasvisruoka opiston tilaisuuksissa, veden-, sähkön- ja paperinkulutuksen seuraaminen, kierrätyksen tehostaminen, julkisen liikenteen käyttö, esteettömät toimitilat sekä henkilöstön perehdyttäminen kestävään kehitykseen. Kalliolan setlementtitalon peruskorjauksen yhteydessä on varattu mahdollisuus myöhemmin varustaa talo aurinkopaneeleilla.

Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi on Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiön, eli OKKA-säätiön ylläpitämä järjestelmä, joka tarjoaa arviointityökaluja, materiaaleja, neuvontaa ja koulutusta koulujen ja oppilaitosten kestävän kehityksen työn tueksi. Sertifikaatti on voimassa kerrallaan kolme vuotta.

 

 

Lisätiedot:

Ilona Maaperä
Rehtori
Kalliolan kannatusyhdistys ry / Kalliolan kansalaisopisto
Sturenkatu 11, 00510 Helsinki
+358 40 583 0178
ilona.maapera(at)kalliola.fi
http://www.kalliola.fi/kalliolankansalaisopisto
facebook.com/kalliolankansalaisopisto

Nyt kapinoidaan unelmilla – Arvoruletin uusin näytös antaa estradin nuorille

Arvorulettia: UnelmaKapina 
ma 15.5.2017 klo 19-21 
Kalliolan setlementtitalo 
Sturenkatu 11 
00510 Helsinki 
Vapaa pääsy

Facebook-tapahtuma

#arvorulettia

 

Miten paljon aikuisilla voi olla sananvaltaa siihen, miten nuori itseään toteuttaa ja tavoittelee unelmiaan? Ovatko nuoret vain ongelmien kimppu, joka täytyy kesyttää? Nuorissa ei ole vain tulevaisuus, sillä he ovat täällä jo nyt. Äänekkäinä, osaavina ja osallistuvina. Valmiina unelmoimaan ja tekemään unelmista totta. 

 

Toukokuun Arvoruletissa kapinoidaan unelmilla. Nyt puhutaan unelmoinnin puolesta, eli siitä, miksi unelmat syntyvät, miksi unelmointi kannattaa ja miten kaadetaan esteitä niiden toteutumisen tieltä. Millaisia ovat ne valtarakenteet nuorten unelmien edessä? Miksi yhteiskunta vaatii nuorilta yhtä enemmän, yhä aiemmin? Tapahtumassa käydään vuoropuhelua nuorten ja aikuisten välillä, ennen kaikkea etsitään vastauksia näihin kysymyksiin. Tarkempaa illan kulkua on mahdotonta sanoa, sillä valta on nuorten käsissä. 

 

Elämyksellisessä illassa aikuisia ovat haastamassa muun muassa tubettaja ja räppäri Hassan Maikal, Vuoden homo -palkittu Tuure Boelius, yrittäjä ja uusi kunnanvaltuutettu Anna Rukko, japanilaisen katumuodin ystävä ja tubettaja Namikolinx, yläastelainen Tilda Lassila Ruudin ydinryhmästä sekä suomirock-genreä uudistaneen Tiisun laulaja Henrik Illikainen
 

Haastettavina ovat kansanedustaja, mahdollinen apulaispormestari Nasima Razmyar, Radio Helsingin toimittaja ja ex-aktiivinuori Njassa, tasa-arvoisen avioliittolain puolustaja ja pastori Kari Kanala, tutkija ja nuorten turvatalojen johtaja Leena Suurpää sekä äiti Kirsi Könönen Kamalat äidit -ryhmästä. 

 

Lisämaustetta hattaraan tuovat nuorten teatteriryhmä KNUT ja räppärikaksikko AK. Seremoniamestarina esiintyy Waltarin Kari ”Kärtsy” Hatakka

 

Tapahtumaan on vapaa pääsy. Arvorulettia on Kalliolan setlementin tuottama teatraalisten talk show’n -sarja, jossa yhteiskunnalliset ilmiöt ovat asiantuntijoiden, mielipidevaikuttajien, taiteilijoiden ja kansalaisten tarkastelussa. Tilat ovat esteettömät.

 

Arvoruletit Kalliolan setlementtitalossa: 
 

  • Aktivismi vs politiikka 21.3. 
  • UnelmaKapina 15.5. 
  • Julkisuus ja media 14.9. 
  • Ihmisoikeudet ja oikeudenmukaisuus 29.11. 

 
Illat ovat osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Yhteistyössä mukana ovat SPR:n nuorten turvatalot, Kalliolan Nuoret, Suomen Setlementtiliitto ja Helsingin nuorisoasiankeskuksen ruutilaiset.

 

Tapahtuman puheenaiheet ovat nousseet nuorilta. Puhujille suunnattuja kysymyksiä olivat pohtimassa Helsingin nuorisoasiainkeskuksen Ruuti-vaikuttajaryhmän jäseniä. Nuoret kokivat puheen unelmista tärkeäksi.