Monthly Archives: elokuu 2017

Tyttöjen Talot tuovat apua seksuaaliväkivaltaa kokeneille

Seksuaaliväkivallan uhrit ovat saaneet Suomessa huonosti apua. Tilanteeseen tuovat helpotusta Tyttöjen Talot ympäri Suomen. Uusi Otava-hanke tarjoaa tukea ja apua seksuaaliväkivaltaa kokeneille nuorille naisille.

 

 

Nuorten kokema seksuaaliväkivalta on puhuttanut viime vuosina paljon, ja ilmoitettujen seksuaalirikosten määrä on kasvanut kuluvan vuoden aikana erityisesti 15–17-vuotiaiden nuorten osalta. Tiedetään, että nuoret kertovat ja pääsevät käsittelemään koettua seksuaaliväkivaltaa vasta pitkän ajan kuluttua tapahtuneesta, jolloin myös oireilu ja huonovointisuus ovat saattaneet pitkittyä. Seksuaaliväkivalta ulottuu myös uhrin lähipiiriin. Erityistä apua on kansallisesti ajatellen huonosti saatavilla.

Seksuaaliväkivalta on traumaattinen, turvallisuuden tunnetta heikentävä ja vaikea kokemus. Käsittelemättömänä seksuaaliväkivalta voi aiheuttaa pitkäaikaista haittaa arjessa ja sosiaalisissa suhteissa. Siksi asiaa on hyvä käsitellä yhdessä turvallisen ja ammattitaitoisen aikuisen kanssa.

– Seksuaaliväkivalta on ihmisoikeuskysymys ja ihmisoikeusloukkaus. Koska seksuaalisuus on tärkeä ja keskeinen osa ihmisen ydintä ja itseä, seksuaaliväkivalta ja seksuaalisuuden loukkaukset vaikuttavat erittäin kokonaisvaltaisesti ihmisyyden kokemukseen, käsitykseen itsestä ja itsen arvokkaaksi kokemisesta, kertoo Otava-Hankkeen koordinaattori ja Helsingin Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyön vastaava Kristiina Hannila.

 

Tukea yksilöllisesti ja maksutta

 

Otava-hanke tarjoaa vakauttavaa apua 13–29-vuotiaille tytöille ja nuorille naisille, joilla on kokemus seksuaaliväkivallasta. Tuki on yksilö- ja ryhmämuotoista ammatillista tukea. Palvelu on maksutonta, luottamuksellista ja matalakynnyksistä. Suomessa on seitsemän Tyttöjen Taloa, joista viidellä (Oulu, Helsinki, Espoo, Kuopio ja Rovaniemi) hanke toimii. Tyttöjen Talot tarjoavat monipuolista ja tyttölähtöistä toimintaa sekä tukea vaikeissa elämäntilanteissa. Tyttöjen Talo® on vuodesta 2005 ollut Kalliolan Nuoret ry:n omistama tavaramerkki. Kalliolan Nuoret on osa Suomen Setlementtiliiton toimintaa.

Oikeusministeriö on myöntänyt Otava-hankkeelle 500 000 euroa. Summalla on voitu palkata Tyttöjen Taloille seksuaaliväkivaltatyön ohjaajia. Kaikki hankkeen työntekijät ovat saaneet koulutusta seksologiassa ja seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Hanke kestää puolitoista vuotta ajalla 2017–2019. Yhteistyökumppaneita ovat mm. Raiskauskriisikeskus Tukinainen, THL, Monika-naiset, RIKU, Ensikoti Kuopio ja Rovaniemi.

– Haluamme tehdä avun saamisen seksuaaliväkivaltaa kokeneelle nuorelle mahdollisimman helpoksi, edistää uhrin ja läheisten asemaa, ennaltaehkäistä väkivaltaa ja vähentää seksuaalirikoksien aiheuttamaa inhimillistä kärsimystä, Hannila kertoo.

Uhrit voivat saapua ja ottaa suoraan yhteyttä Tyttöjen Taloihin. Nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset voivat soittaa ja ohjata seksuaaliväkivaltaa kokeneen Tyttöjen Taloille paikkakunnan mukaan. Uhri saa ammatillista keskusteluapua ja häntä autetaan yksilöllisesti.

 

Yle (8.9.2017): Seksuaaliväkivallan uhri tarvitsee apua, joka ei iske leimaa – ”Nuori on muutakin kuin seksuaalitrauma”

 

Lisätiedot

 

Kristiina Hannila
Otava-hankkeen koordinaattori ja Helsingin Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyön vastaava, erityistason seksuaaliterapeutti
0415264685
kristiina.hannila(at)tyttojentalo.fi
www.tyttojentalo.fi

Uusi alku -ryhmä aloittaa 18.9. – tule mukaan

 

Uusi alku -elämäntaparemontissa käynnistyy uusi ryhmä 18.9. Nyt ryhmään etsitään osallistujia. Uusi alku -ryhmä auttaa runsaasti alkoholia käyttäviä yli 55-vuotiaita ihmisiä uusien elämäntapojen omaksumisessa. Kuntoutusjakso lisää psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä elvyttää sosiaalisia suhteita. Katso lisätietoja elämäntaparemontista.

 

Miten voin hakea mukaan?

Soita tai lähetä sähköpostia:

Kimmo Hätinen, projektityöntekijä
Uusi alku -projekti / Kalliolan setlementti
p. 050 4626 158, kimmo.hatinen(at)kalliola.fi

Antti Palmu, projektityöntekijä
Uusi alku -projekti / Kalliolan setlementti
p. 050 3735 990, antti.palmu(at)kalliola.fi

Kasarijumpasta äijäjoogaan ja kaakeleista kompostiin – Kalliolan kansalaisopiston syksyssä näkyvät opiskelijoiden toiveet

Ilmoittautuminen syksyn kursseille alkaa 10.8. klo 10.

Kalliolan kansalaisopisto on kuullut toiveesi! Tulevan syksyn kurssitarjottimelle on aseteltu monta uutta tuttavuutta yleisön pyynnöstä. Toteutuvia toivekursseja ovat mm. romanian kieli, 80-luvun tanssiliikunta, äijäjooga, omien animaatioiden ja tietokonepelien ohjelmointi, sienikurssi, lettityöpaja, kompostikurssi sekä parvekkeen syystunnelmat.

Kurssitarjonnasta löytyy monta muutakin uutuutta. Miltä kuulostaisivat nämä uudet harrastukset: kiinalainen venyttely, kehonhuolto Handpan-soittimen avulla, kaakelikurssi, itsemyötätunnon voima tai nukketeatterinuken valmistus. Mukana ovat toki myös monet vanhat tutut kurssit.

Kestävän kehityksen kansalaisopisto

Kalliolan kansalaisopistolle myönnettiin toukokuussa kestävän kehityksen sertifikaatti. Käytännössä tämä näkyy paitsi energian säästämisessä ja kierrättämisessä, myös kurssisuunnittelussa. Kalliolan kansalaisopistossa kestävä kehitys on sekä ympäristön että sosiaalisen kestävyyden ja oikeudenmukaisuuden huomioimista.

Me Kalliolan kansalaisopistossa otamme jatkossakin ilolla vastaan palautetta ja toiveita kursseista. Tervetuloa oppimaan ja innostumaan!

Ilmoittautuminen syksyn kursseille alkaa torstaina 10.8. klo 10. Koko kurssitarjonta löytyy osoitteesta kalliolankansalaisopisto.fi sekä kurssioppaasta. Painettu esite on jaossa opistotalossa, kirjastoissa, Sandelsin senioritalossa, Akateemisessa ja Suomalaisessa kirjakaupassa elokuussa.

Toimisto palvelee:

10.8. alkaen ma–to klo 10–16
Sturenkatu 11, 00510 Helsinki
Puh. 010 279 5080
opisto(at)kalliola.fi
kalliolankansalaisopisto.fi

Eläkkeelle jäävä ei palaa töihin – jatkuuko loma, jatkuuko juominen?

Lomakauden päättyessä työt eivät jatku kaikilla. Tänäkin vuonna noin 50 000 suomalaista jää työelämästä vanhuuseläkkeelle. Eläköityminen on iso elämänmuutos: vapaa-ajan määrä kasvaa, käytettävissä olevat tulot vähenevät ja työnteon mukanaan tuomat merkitykset ja sosiaaliset suhteet jäävät pois päivittäisestä arjesta.

Eläkepäiviin kannattaa varautua miettimällä, miten muutokset mullistavat päivittäistä elämää ja kuinka muutoksiin sopeutuu. #Vanheneviisaasti-kampanjan muistilistalla on vinkkejä eläkkeelle jäämisen suunnitteluun. Muistilistan näet täältä.

 

 

Yksi eläkepäivien kompastuskivi voi olla liiallinen alkoholinkäyttö. Tämän päivän eläköityvät käyttävät alkoholia enemmän kuin samanikäiset aiemmin. Kun työssäkäynti ei enää tuo rytmiä arkeen, käytetyt alkoholimäärät voivat alkaa kasvaa. Runsaat kymmenen prosenttia 65 vuotta täyttäneistä käyttää liikaa alkoholia. Kun joka neljäs suomalainen on vuonna 2030 eläkeiässä, kyse on suuresta joukosta ihmisiä.

”Päivä- ja viikkorytmin häviäminen arjesta on monelle kova paikka. Kun tietää, ettei seuraavana aamuna ole menoa mihinkään, on helppo ajatella, että otetaanpa vielä yksi lasillinen”, sanoo Kalliolan setlementin projektityöntekijä Antti Palmu.

”Meillä Suomessa on kulttuuri, että vanhemmat ihmiset elävät usein yksinään. Kun siihen lisätään ajatus, että alkoholinkäyttö on jokaisen oma asia eikä siihen puututa, saadaan lopputulokseksi, että ikääntyvät saavat alkoholisoitua kaikessa rauhassa”, hän lisää.

Kalliolan setlementti järjestää Helsingissä Uusi alku -ryhmiä, jotka tarjoavat elämäntaparemonttia 55 vuotta täyttäneille. Ryhmissä päihteidenkäytöstä puhutaan osana yleisempää hyvinvoinnin tavoittelua.

Ikääntyvillä alkoholin riskikäyttö liittyy usein mielialaan. Alkoholilla lievitetään tyypillisesti yksinäisyyden, ahdistuksen ja masennuksen tunteita. Masennus ei ole mikään normaaliin vanhenemiseen automaattisesti kuuluva asia, sanoo kehittämiskoordinaattori Sisko Salo-Chydenius A-klinikkasäätiöstä.

”Masennuksen vaaran merkkejä ovat jatkuva alakuloisuus, toivottomuuden tunne, hätä ja huoli, joille ei ole realistista perustetta. Näitä vaaran merkkejä ei osata tunnistaa palvelujärjestelmässä. Lievää masennusta voitaisiin hoitaa varsin helposti miettimällä, mitä apua ja tukea ihminen tarvitsee poistamaan esimerkiksi turvattomuuden tunnetta.”

A-klinikkasäätiön, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston, Kalliolan setlementin ja Suomen Mielenterveysseuran #Vanheneviisaasti-kampanja nostaa esiin ikääntyvien ihmisten mielen hyvinvointia ja päihteidenkäytön vaikutusta siihen. Katso kampanjan video täältä.

 

Lisätietoa:

Antti Palmu, projektityöntekijä, Kalliolan setlementti (Uusi alku -toiminta), p. 050 3735 990
Sisko Salo-Chydenius, kehittämiskoordinaattori, A-klinikkasäätiö, p. 045 6366 589

Muistilista eläkkeelle jäävälle

Eläkkeelle jääminen on iso elämänmuutos. Siihen kannattaa varautua ja miettiä jo etukäteen, miten muutoksiin sopeutuu.Eläkkeelle jääminen on iso elämänmuutos. Siihen kannattaa varautua ja miettiä jo etukäteen, miten muutoksiin sopeutuu.

1. Ajankäyttö

Moni odottaa eläkkeelle pääsyä ja sen tuomaa mahdollisuutta käyttää aikaa omien toiveiden mukaan. Eläkkeelläolon alkuvaihe voi mennä lepäämiseen, mutta sitä voi seurata tyhjä aika, josta ei tiedä, miten sen käyttäisi. Voi käydä niin, että joutenolo ei pidemmän päälle tunnu hyvältä.

On järkevää luoda itselle jonkinlainen päivä- ja viikkorytmi. Se rakentuu arjen rutiiniasioille, kuten esimerkiksi kotitöille, ja itselle mielekkäälle ja merkitykselliselle tekemiselle. Ota itseäsi kiinnostavia asioita systemaattisesti osaksi elämääsi. Mieti, mikä itsellesi tuottaa iloa ja antaa sisältöä elämään. Yhdelle se voi olla esimerkiksi kuntoilua, toiselle käsitöiden tekemistä ja kolmannelle blogin pitämistä.

Onko sinulla harrastuksia, joihin haluat uppoutua enemmän? Haluatko kenties aloittaa kokonaan uuden harrastuksen? Kiinnostaisiko vapaaehtoistoiminta? Haluatko olla enemmän läsnä lastesi ja lastenlastesi elämässä? Mahdollisuuksia on monia, mihin sinä haluat tarttua?

Älä lykkää asioita liikaa. Toteuta suunnitelmiasi heti, kun siihen on mahdollisuus.

 

2. Talous

Eläkettä saat vähemmän kuin olet saanut palkkaa. Myös verotus muuttuu. Käteen jäävän rahan määrä kannattaa selvittää etukäteen.

Käytettävissä olevat tulosi siis vähenevät. Jos olet työelämässä ollessasi tottunut käyttämään rahaa väljästi, voi olla, että eläkkeellä käyttörahat loppuvat ennen aikojaan. Jos olet tottunut tekemään heräteostoksia mielihalujesi mukaan, voit olla pulassa.

Menot pitää sopeuttaa tuloihin. Jos on hankalaa saada rahat riittämään, kirjaa jonkin aikaa kaikki tulosi ja menosi, niin näet, mihin rahasi oikeasti kuluvat. Pienistä puroista kasvaa isoja virtoja. Jos olet esimerkiksi tottunut ostamaan joka päivä iltapäivälehden ja kupin kahvia, kustannus on sata euroa joka kuukausi.

 

3. Ihmissuhteet

Eläkkeelle siirtyminen voi olla kriisi, jos työ on ollut keskeinen elämänsisältö ja ihmissuhteetkin ovat pitkälle sitoutuneet työhön. Työ on myös saattanut olla niin vaativaa, että sen ulkopuolisten ihmissuhteiden vaaliminen on jäänyt vähälle. Voi olla, että eläkkeelle siirtyessäsi joudut uudella tavalla etsimään ihmisiä ympärillesi.

Mikä sosiaalinen toiminta voisi tuottaa itsellesi iloa? Onko se yhdessäolo perheen kanssa ja yhteydenpito sukulaisiin ja ystäviin? Olisiko vapaaehtoistoiminta sinun juttusi? Suomi on yhdistysten luvattu maa, ja esimerkiksi eläkeläisyhdistyksiä on useita. Monella on myös jokin tietty harrastus juuri harrastukseen liittyvien ihmissuhteiden vuoksi.

Nuoret elävät sosiaalista elämäänsä myös netissä. Mikä ettei se sopisi myös vanhemmalle ihmiselle. Voit seurata esimerkiksi sosiaalista mediaa, keskustelupalstoja tai itseäsi kiinnostavan aihepiirin blogeja.

Sosiaaliseen elämään ja sosiaalisten suhteiden hoitoonkin pätee se, että mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. On myös ihmisiä, jotka viihtyvät muita paremmin itsekseen.

On hyvä tiedostaa, että eläkkeelle jääminen saattaa olla riskiaikaa myös parisuhteessa. Voi tuntua siltä, että aamukahvipöydässä pöydän toisella puolella istuu itselle vieras ihminen, jonka kanssa ei ole enää mitään yhteistä. Kuitenkin eläkeikä voi antaa mahdollisuuden myös etsiä uudenlaista yhteyttä omaan puolisoon.

 

4. Elämäntavat

Pidä eläkkeelläkin huolta hyvistä elintavoista: syö terveellisesti ja ravitsevasti, käytä alkoholia enintään kohtuudella, liiku riittävästi, lepää tarpeeksi ja pidä huolta mielen hyvinvoinnista.

Harrasta hyötyliikuntaa. Ota säännöllinen liikunta osaksi päivä- ja viikkorytmiäsi. Liiku tavalla, joka sinusta tuntuu hyvältä. Mieti, asuuko lähistöllä ihmistä, joka voisi lähteä kaveriksesi lenkille.

Eläkeikä voi antaa tilaisuuden myös uudella tavalla syventyä ruuanlaittoon. On enemmän aikaa suunnitella ja valmistella aterioita ja opetella uusia taitoja. Hyvä ruoka, parempi mieli! Ruokailustakin voi tehdä sosiaalisen tapahtuman ja kutsua ystävän luokseen syömään. Seuraavalla kerralla ehkä ystävä kutsuu sinut luokseen yhteiselle aterialle. Leivo ja vie naapurille lämpimäisiä. Laittamalla itse ruokaa säästät myös rahaa.

Ikääntyessä paino tahtoo nousta. Paras tapa pitää kilot kurissa on suhteuttaa syöminen kulutukseen ja nauttia herkkuja kohtuudella.

Ikääntyvän elimistö kestää alkoholia huonommin kuin nuoremman ihmisen. Siksi ikääntyessä alkoholinkäyttöä on syytä vähentää tai miettiä, lopettaisiko sen kokonaan. Uusimpien tutkimusten mukaan alkoholinkäytöllä ei ole mitään terveyshyötyjä. Päinvastoin: nykytiedon mukaan jo ns. kohtuukäyttö lisää syöpäriskiä ja saattaa olla haitallista aivoille.

Liiallinen alkoholinkäyttö kuormittaa ihmissuhteita, kasvattaa sairauksien ja tapaturmien riskiä sekä aiheuttaa masennusta. Ikääntyvä kuitenkin hyötyy hoidosta siinä kuin nuorempikin. Masennuksesta tai päihteidenkäytöstä voi puhua vaikka terveysasemalla.

Jos mietit, juotko liikaa, voit tehdä testin netissä: https://www.paihdelinkki.fi/fi/testit-ja-laskurit/alkoholi/yli-65-vuotiaan-alkoholimittari

Fyysistä terveyttä vähemmän puhutaan mielen hyvinvoinnista, vaikka se on yhtä tärkeä asia. Mielesi hyvinvoinnista huolehdit olemalla tietoinen siitä, mikä itsellesi tuottaa iloa ja mikä mieltäsi tyynnyttää, rauhoittaa ja mahdollisesti tuo lohdutusta. Joillekin se voi olla esimerkiksi liikkuminen luonnossa, toiselle taide-elämykset, kolmannelle (penkki)urheilu ja neljännelle lemmikkieläin.

Menetykset, luopuminen ja ajoittaiset alakulon ja surun tunteet kuuluvat elämään. Mutta jos on jatkuvasti alakuloinen, ahdistunut tai surullinen, omasta mielen hyvinvoinnista huolenpidon taitoihin kuuluu kyky turvautua toisiin ihmisiin ja hakea apua. Puhu asioistasi toisten kanssa.

 

5. Lopuksi: nauti!

Vaikka eläkkeelle jäämisessä on paljon mietittävää, mahdollisuuksia on enemmän kuin uhkia. Useimmat löytävät ajan mittaan oman tapansa viettää eläkepäiviä. Kolmas ikä – ikäkausi keski-iän ja vanhuuden välissä – voi olla antoisaa aikaa, vielä voit oppia uutta ja kehittyä. Voit myös tehdä niitä asioita, joita oikeasti haluat. Voit olla jaksamisesi mukaan hyödyksi toisille.

Olet taas kerran uudessa elämänvaiheessa, nauti siitä! Mieti, mistä kaikesta voit olla kiitollinen. Iloitse siitä, mikä on hyvin. 

 

Tämä muistilista liittyy #Vanheneviisaasti-kampanjaan, joka nostaa esiin ikääntyvien ihmisten mielen hyvinvointia ja päihteidenkäytön vaikutusta siihen. Kampanja on A-klinikkasäätiön, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston, Kalliolan setlementin ja Suomen Mielenterveysseuran yhteistyötä. Katso kampanjan video osoitteessa https://youtu.be/urqk-JUNNIQ.