Monthly Archives: joulukuu 2017

Mikko Leskelä Kalliolan Setlementin puheenjohtajaksi

Kalliolan Setlementin uudeksi puheenjohtajaksi on valittu KTM, TM Mikko Leskelä. Mikko työskentelee strategiakonsulttina ja on aiemmin tehnyt uraansa monipuolisesti liiketoiminnan kehittämisen tehtävissä muun muassa OP-ryhmässä, Nokialla ja Kotimaa-yhtiöissä.

Kalliolan Setlementin nykyinen puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen kiittää kaudestaan ja iloitsee seuraajansa puolesta:

– Kalliola on yhteisö, joka tarttuu rohkeasti yhteiskunnallisiin haasteisiin, ja uudistuu myös itse. Jatkuvuutta luovat setlementtiarvot, jotka ovat pian 100-vuotiaan Kalliolan työn perusta.

Tuleva puheenjohtaja katsoo uudistuvan Kalliolan tulevaisuuteen luottavaisena:

– Kalliolan Setlementti uudistuu ja vahvistuu. Palvelutuotannon yhtiöittäminen kokoaa tällä hetkellä yhdistyksen, yhtiön ja säätiön erikseen tuottamat palvelut yhden yhtiön liiketoiminnaksi. Kolmen yhteiskunnallisesti merkittävän yhteisön palvelutuotannon tiivistäminen ja yhteistyön vahvistaminen Kalliolan kansalaistoiminnan kanssa tuo mahdollisuuksia uusien setlementtiratkaisujen kehittämiseksi.

– Kalliolan työn arvopohja on minulle henkilökohtaisesti rakas. Olen itse elänyt lapsuuteni ja nuoruuteni perhekodissa, jota vanhempani hoitivat, ja olen tällaisesta pienestä yksiköstä käsin nähnyt, millaisia vaikutuksia esimerkiksi hyvin tuotetulla lastensuojelutyöllä on lasten ja nuorten koko elämään. Markkinoiden logiikka vetää usein täysin vastakkaiseen suuntaan, ja tässä paineessa meillä arvopohjaisilla yhteisöillä on erityisen tärkeä tehtävä sellaisten palveluiden innovaattoreina, jotka täyttävät myös korkeimmat laatuvaatimukset.

Kalliolan Setlementin hallituksessa toimivat vuonna 2018 Mikko Leskelän lisäksi Eveliina Cammarano, Mikko Santavuori, Maija Jäppinen, Katri Korolainen, Tuomo Mäkinen, Aishi Zidan ja uutena Marina Lampinen.

Kalliolan Setlementti vahvistaa ihmisten ja yhteisöjen hyvinvointia. Edistämme yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta, puolustamme oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa sekä luotamme ihmisen ja yhteisön kykyyn kasvaa ja kehittyä. Visiomme mukaisesti rakennamme kestävää maailmaa, jossa naapuruus vahvistaa yhteistä ymmärrystä ja ihmisten keskinäistä kumppanuutta.

Kalliolassa tuotamme ainulaatuisia setlementtiratkaisuja, olemme aktiivinen verkostodynamo sekä rohkea yhteiskunnallinen vaikuttaja. Meillä on noin 230 vakituista työntekijää, 300 tuntityöntekijää ja suuri joukko vapaaehtoistoimijoita. Liikevaihtomme vuonna 2016 oli n. 20 MEUR.

Lisätiedot

Heidi Nygren
toiminnanjohtaja
Kalliolan Setlementti
050 312 4373
heidi.nygren(at)kalliola.fi

Vuoden viimeinen Arvorulettia-ilmiöilta pureutui ihmisoikeuksiin

Ihmisoikeudet. Ketä kiinnostaa? Aika monia itse asiassa, ainakin mikäli oli uskominen Arvorulettia-ilmiöillan keskustelijoita ja ihailtavan aktiivista yleisöä. Illan keskustelijoina olivat tutkija Maija Jäppinen, pastori ja kansalaisaktivisti Marjaana Toiviainen, lyhytterapeutti Michaela Moua, artisti Signmark, elokuvaohjaaja Wille Hyvönen ja kirjoittaja Maryan Abdulkarim. Seremoniamestarina toimi Kari ”Kärtsy” Hatakka. Yleisön kysymykset esille toi Improsiskot.

 

 

Vuonna 1948 YK:n yleiskokouksessa hyväksyttiin ihmisoikeusjulistus. Silti emme voi tuudittautua ajatukseen, että saavutetut ihmisoikeudet olisivat pysyviä.

– Suomessa on ajatus, että koko ajan ollaan menossa kohti parempaa. Näen, että asiat voivat milloin vain lipsahtaa, sanoi pastori Marjaana Toiviainen.

Vaikka keskustelijat olivatkin sitä mieltä, että Suomessa heidän ihmisoikeutensa ovat melko hyvällä tolalla, löytyi myös korjattavaa. Moni koki, että oma kokemus ei ole kovin tärkeä ihmisoikeuksien kokonaistilanteen rinnalla.

Ongelmana tiedon puute

On vasta muutama vuosikymmen siitä, kun kuurot eivät saaneet mennä naimisiin. Vaikka laki lakkautettiin 60-luvulla ja YK:n yleiskokous hyväksyi vammaisten oikeuksien yleissopimuksen joulukuussa 2006, ei työ ole vielä tehty.

– Vanhempani olivat kuuroja ja olen suomenruotsalainen. Pienenä itkin usein yksin, koska ihmiset puhuivat niin rumia. Kuuroja säälittiin. Olemme vielä kaukana oikeudenmukaisesta kohtelusta, kertoi yleisössä istunut Kärtsyn äiti Maija.

Samaa mieltä on myös Signmark, joka on aina ollut kuuro.

– Jos kävelen kaupungilla, kukaan ei huomaa että olen erilainen. Ennakkoluulot syntyvät, kun alan käyttää äidinkieltäni.

Signmarkin mukaan pahin ongelma tällä hetkellä on tiedon puute.

Jokainen voi vaikuttaa

Miten ihmisoikeuksia voi edistää? Michaela Mouan mielestä avainasemassa ovat empatia ja myötätunto. Yksi isoimmista ongelmista on hänen mukaansa oikeudentajumme.

– Asenteemme on, että jos joku on kussut asiansa, me emme voi pelastaa häntä. Puhun isosti sen puolesta, että empatiakoulutusta pitäisi olla jo päiväkoti-ikäisestä. Tämä olisi aika erilainen maa elää, jos päätöksiä tehtäisiin empatianäkökulmasta.

Samaa mieltä oli myös Toiviainen.

– Jos emme millään voi asettua toisen asemaan, olemme vaarallisten asioiden äärellä.

Tarvitaanko uusi ihmisoikeusjulistus? Keskustelijoiden mukaan ei, koska meillä on jo olemassa hyvä. Tärkeämmäksi nousi se, miten lait ja julistukset käytännössä toteutuvat.

– Vähemmistöt tulisi päästää mukaan päättämään. Esimerkiksi ministeriöön ja Kelaan on perustettu työryhmiä, joihin saatetaan kutsua edustajia. Kun on se viimeisen päätöksen aika, olisi mukana hyvä olla sen vähemmistön edustaja, Signmark toivoi.

Ennakkoluuloisuuteen ei keskustelijoiden mielestä yleensä liity pahantahtoisuutta, vaan pelkoa ja tietämättömyyttä.

– Moni ei arjessaan mieti muiden asioita. Ei mietitä muiden vammoja, koska ei itse tarvitse esteettömyyttä. Niin kauan kuin se ei ole oma ongelmani, siihen ei kiinnitetä huomiota, Maryan Abdulkarim totesi.

Yksi illan keskustelijoista oli yleisössä istunut Heikki, joka otti rohkeasti kantaa niiden sokeiden puolesta, jotka lisäksi kuuluvat seksuaalivähemmistöön.

– On kuuroja, sokeita ja liikuntavammaisia, jotka kuuluvat seksuaalivähemmistöihin. Heidän ääntään ei hirveästi kuulla. Tämä tulisi ottaa päätöksenteossa. On olemassa vähemmistöjen vähemmistöjen vähemmistöjä.

Heikin mielestä ongelma on myös useiden sosiaalietuuksien alikäyttö. Ihmiset eivät tiedä, mitä heille kuuluu ja miten niitä haetaan.

– Sokeat ovat itse joutuneet taistelemaan asemansa puolesta. Ilman omaa toimintaa meillä ei olisi esimerkiksi Ylen viittomakielisiä uutisia.

Katse kauas

Miltä tulevaisuutemme näyttää? Millainen on ihmisoikeustilanne 110-vuotiaassa Suomessa?

– Muutamassa vuodessa on tapahtunut tosi paljon. Turvapaikanhakijoiden kasvu, lääketieteen kehittyminen. Toivon, että vanhemmat tajuavat, että lapsille pitää antaa mahdollisuus monikielisyyteen, totesi Signmark.

– Suomessa on ollut pitkään vaikea nähdä lähelle. Kyse on paljon sellaisista ihmisoikeuskysymyksistä, jotka eivät noudata valtioiden rajoja. Toivoisin enemmän globaalia vastuunottoa, lisäsi Marjaana Toiviainen.

Maryan Abdulkarim toivoi normien hiljalleen purkautuvan.

– Että voisi olla monia tapoja olla ihminen tässä yhteiskunnassa.

 

Katso koko Arvorulettia-ilta tallennettuna täältä.

Musiikkia ilman rajoja

Kalliolan kansalaisopistossa on maahanmuuttajatyössä kehitelty tandemtuutori-menetelmää, jossa sekä kantasuomalaiset että Suomeen muualta muuttaneet opiskelevat yhdessä. Tätä menetelmää kokeiltiin ja kehitettiin edelleen Musiikkia ilman rajoja -ryhmässä. Ryhmä koostui sekä kantasuomalaisista että Suomeen muualta muuttaneista opiskelijoista. Ryhmän opettajista toinen oli kantasuomalainen, länsimaisen koulutuksen saanut laulunopettaja ja toinen guinealainen, oppipoikakoulutuksen saanut muusikko ja rumpuopettaja.

Kun ihmiset kohtaavat monikulttuurisessa opintoryhmässä, kohtaavat myös monenlaiset tavat, tottumukset, arvot ja asenteet. Musiikkia ilman rajoja -ryhmässä kahdesta eri kulttuurista tulevat opettajat toivat omalta osaltaan opetustilanteeseen uudenlaista monimuotoisuutta. Opettajien merkitys ryhmässä korostui. Heidän käyttäytymisensä ja toimintansa ryhmässä näytti suuntaa sille, minkälaisia toimintatapoja ryhmän sisällä hyväksytään, mitä kannustetaan tai mitä ei suvaita. Oleellista oli, että ilmapiiri oli avoin, hyväksyvä ja erilaisia ajattelutapoja arvostava.

Kurssin tavoitteena oli musiikin keinoin tutustua erilaisiin kulttuureihin yhdessä tekemällä, kokemalla ja jakamalla. Tämä toteutuikin hyvin: opettajat esittelivät omia valintojaan afrikkalaisesta ja suomalaisesta musiikkiperinteestä. Opiskelijat opettivat muulle ryhmälle vuorotellen lauluja omista kotimaistaan. Laulujen sisällöistä kerrottiin englanniksi ja suomeksi, niitä harjoiteltiin lausumaan fraasi fraasilta, valittiin soittimet ja musiikillisten ideoiden pohjalta muokattiin ryhmälle laulusta oma sovitus.

Ryhmän opettajat soittivat ja lauloivat ryhmän kanssa, ja näin kokemattomammat soittajat saivat tarvittavaa tukea soittoonsa. Opettajien herkkyys aistia ryhmän vuorovaikutusta oli merkityksellistä. Olennaista oli opettajien kyky antaa tilaa ja rohkaista oikealla hetkellä niitä, jotka olivat hiljaisempia ja toisaalta huomioida, että äänekkäämmät ja vilkkaammat eivät käytä liikaa ryhmän yhteistä aikaa.

Musiikin opiskelun lisäksi ryhmä vieraili myös muutamassa konsertissa. Tämä koettiinkin erityisen tärkeänä. Suomeen muualta muuttaneet saivat kokemuksellisesti tietoa konserttipaikoista ja yhdessä ryhmän kanssa uusiin paikkoihin meneminen oli helpompaa kuin yksin. Yhteiset konserttikokemukset lisäsivät ryhmän yhteenkuuluvuutta ja yhteishenkeä.

Opiskelun ja konserttivierailujen lisäksi valmistettiin kaksi esitystä. Esityksiin valmistautuminen opetti paitsi musiikkia myös sitoutumista, yhteistyötaitoja ja vastuunottoa. Opettajat tiedottivat kokoontumiskertojen lisäksi aikatauluista ja tapahtumista ryhmälle perustetulla Facebook-sivulla. Silti tiedottaminen ja aikatauluissa pysyminen oli oma haasteensa monikulttuurisessa ryhmässä.

Kurssin keskeisenä tavoitteena oli, että kantasuomalaiset ja Suomeen muualta muuttaneet opiskelevat yhteistä kiinnostavaa aihetta yhdessä. Opiskelun aikana tehtiinkin syväsukellus suomalaiseen kulttuuriin ja retkeiltiin useissa muissa kulttuureissa. Ryhmän opettajina toimivat Päivi Turpeinen ja Abdoulaye Condé.

Artikkeli pohjautuu Päivi Turpeisen raporttiin Kulttuurien kohdatessa: Musiikkia ilman rajoja – kulttuurien välistä oppimista musiikin keinoin. Lue koko raportti tästä.

Teksti: Terttu Mylläri

www.kalliolankansalaisopisto.fi

Stea-avustuksia Kalliolan Kannatusyhdistykselle 1 150 000

STEA eli sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen valtionapuviranomainen julkisti esityksensä avustuksiksi Veikkaus Oy:n pelituotoista sosiaali- ja terveysjärjestöille. Kalliolan Kannatusyhdistykselle esitetään avustuksia seuraaviin kohteisiin:

  • Itä-Pasilan asukastalon toimintaan 159 000, ei muutosta edelliseen vuoteen
  • Matinkylän asukastalo Kylämajan toimintaan 123 000, lisäystä edelliseen vuoteen 55 000 (yksi yhteisökoordinaattori)
  • Vapaaehtois- ja vertaistoiminnan koordinointiin 128 000, ei muutosta edelliseen vuoteen
  • Matalan kynnyksen neuvontapistetoimintaan (Ne-Rå) 141 000, ei muutosta edelliseen vuoteen.
  • Syrjäytyneiden päihdeongelmaisten tukitoimintaan (Askel-toiminta) 118 00, vähennystä edelliseen vuoteen 9 000.
  • Päihdeongelmaisten asunnottomien vapautuvien vankien tukemiseen (Vahvat) 198 000, lisäystä edelliseen vuoteen 69 000 (yksi perhetyöntekijä).
  • Yleisavustuksena avustuksen saajan yleishyödylliseen toimintaan 283 000, lisäystä edelliseen vuoteen 34 000 (50% tiedottaja).

Kalliola on iloinen esityksistä sekä kiittää ja kumartaa valmisteluun osallistuneita.

Kalliola vahvistuu uusilla johtajilla

Kalliolan setlementti avasi hallintomallin ja organisaatiorakenteen uudistuksen yhteydessä täytettäväksi neljä uutta tehtävää, jotka ovat liiketoimintajohtaja, yhteisöjohtaja, setlementtitalon johtaja ja viestintäpäällikkö. Valintapäätöksiä tehtiin hallituksen kokouksessa 30.11.

Kalliolan setlementin yhteisöjohtajaksi valittiin fil. toht. Antti Karjalainen. Karjalainen toimii tällä hetkellä Kotkan kulttuurijohtajana. Tätä ennen hän on työskennellyt The British Councilin Director Partnershipinä ja Tiederahoituksen toimitusjohtajana. Karjalainen aloittaa tehtävässä 8.1.2018.

Kalliolan setlementin setlementtitalon johtajaksi valittiin YTM Anneliina Wevelsiep. Hän toimii tällä hetkellä Kansan Sivistystyön Liiton (KSL ry) pääsihteerinä. Tätä ennen Wevelsiep on työskennellyt Kansan Sivistystyön Liiton (KSL ry) koulutuspäällikkönä. Wevelsiep aloittaa tehtävässä 1.2.2018.

Kalliolan setlementin viestintäpäälliköksi valittiin FM Anna Kotaviita. Kotaviita työskentelee tällä hetkellä Union of the Baltic Citiesin (UBC) viestintäpäällikkönä. Tätä ennen hän on työskennellyt Hämeen rykmentin tiedottajana ja Cultura-säätiön tiedottajana. Kotaviita aloittaa tehtävässä 2.1.2018.

Kalliola Oy:n liiketoimintajohtajan tehtävän rekrytointiprosessia jatketaan.

– Toivotamme uudet johtajat innolla tervetulleiksi Kalliolaan. Hyviä hakijoita oli paljon ja nyt tehtävissä aloittavat pääsevät toteuttamaan Kalliolan strategiaa – Tulevaisuuden Kalliola 2021, yhdessä Kalliolan osaavan porukan kanssa, toteaa toiminnanjohtaja Heidi Nygren.