Author Archives: Suvi Parnanen

Uusi alku -ryhmä aloittaa 18.9. – tule mukaan

 

Uusi alku -elämäntaparemontissa käynnistyy uusi ryhmä 18.9. Nyt ryhmään etsitään osallistujia. Uusi alku -ryhmä auttaa runsaasti alkoholia käyttäviä yli 55-vuotiaita ihmisiä uusien elämäntapojen omaksumisessa. Kuntoutusjakso lisää psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä elvyttää sosiaalisia suhteita. Katso lisätietoja elämäntaparemontista.

 

Miten voin hakea mukaan?

Soita tai lähetä sähköpostia:

Kimmo Hätinen, projektityöntekijä
Uusi alku -projekti / Kalliolan setlementti
p. 050 4626 158, kimmo.hatinen(at)kalliola.fi

Antti Palmu, projektityöntekijä
Uusi alku -projekti / Kalliolan setlementti
p. 050 3735 990, antti.palmu(at)kalliola.fi

Kasarijumpasta äijäjoogaan ja kaakeleista kompostiin – Kalliolan kansalaisopiston syksyssä näkyvät opiskelijoiden toiveet

Ilmoittautuminen syksyn kursseille alkaa 10.8. klo 10.

Kalliolan kansalaisopisto on kuullut toiveesi! Tulevan syksyn kurssitarjottimelle on aseteltu monta uutta tuttavuutta yleisön pyynnöstä. Toteutuvia toivekursseja ovat mm. romanian kieli, 80-luvun tanssiliikunta, äijäjooga, omien animaatioiden ja tietokonepelien ohjelmointi, sienikurssi, lettityöpaja, kompostikurssi sekä parvekkeen syystunnelmat.

Kurssitarjonnasta löytyy monta muutakin uutuutta. Miltä kuulostaisivat nämä uudet harrastukset: kiinalainen venyttely, kehonhuolto Handpan-soittimen avulla, kaakelikurssi, itsemyötätunnon voima tai nukketeatterinuken valmistus. Mukana ovat toki myös monet vanhat tutut kurssit.

Kestävän kehityksen kansalaisopisto

Kalliolan kansalaisopistolle myönnettiin toukokuussa kestävän kehityksen sertifikaatti. Käytännössä tämä näkyy paitsi energian säästämisessä ja kierrättämisessä, myös kurssisuunnittelussa. Kalliolan kansalaisopistossa kestävä kehitys on sekä ympäristön että sosiaalisen kestävyyden ja oikeudenmukaisuuden huomioimista.

Me Kalliolan kansalaisopistossa otamme jatkossakin ilolla vastaan palautetta ja toiveita kursseista. Tervetuloa oppimaan ja innostumaan!

Ilmoittautuminen syksyn kursseille alkaa torstaina 10.8. klo 10. Koko kurssitarjonta löytyy osoitteesta kalliolankansalaisopisto.fi sekä kurssioppaasta. Painettu esite on jaossa opistotalossa, kirjastoissa, Sandelsin senioritalossa, Akateemisessa ja Suomalaisessa kirjakaupassa elokuussa.

Toimisto palvelee:

10.8. alkaen ma–to klo 10–16
Sturenkatu 11, 00510 Helsinki
Puh. 010 279 5080
opisto(at)kalliola.fi
kalliolankansalaisopisto.fi

Eläkkeelle jäävä ei palaa töihin – jatkuuko loma, jatkuuko juominen?

Lomakauden päättyessä työt eivät jatku kaikilla. Tänäkin vuonna noin 50 000 suomalaista jää työelämästä vanhuuseläkkeelle. Eläköityminen on iso elämänmuutos: vapaa-ajan määrä kasvaa, käytettävissä olevat tulot vähenevät ja työnteon mukanaan tuomat merkitykset ja sosiaaliset suhteet jäävät pois päivittäisestä arjesta.

Eläkepäiviin kannattaa varautua miettimällä, miten muutokset mullistavat päivittäistä elämää ja kuinka muutoksiin sopeutuu. #Vanheneviisaasti-kampanjan muistilistalla on vinkkejä eläkkeelle jäämisen suunnitteluun. Muistilistan näet täältä.

 

 

Yksi eläkepäivien kompastuskivi voi olla liiallinen alkoholinkäyttö. Tämän päivän eläköityvät käyttävät alkoholia enemmän kuin samanikäiset aiemmin. Kun työssäkäynti ei enää tuo rytmiä arkeen, käytetyt alkoholimäärät voivat alkaa kasvaa. Runsaat kymmenen prosenttia 65 vuotta täyttäneistä käyttää liikaa alkoholia. Kun joka neljäs suomalainen on vuonna 2030 eläkeiässä, kyse on suuresta joukosta ihmisiä.

”Päivä- ja viikkorytmin häviäminen arjesta on monelle kova paikka. Kun tietää, ettei seuraavana aamuna ole menoa mihinkään, on helppo ajatella, että otetaanpa vielä yksi lasillinen”, sanoo Kalliolan setlementin projektityöntekijä Antti Palmu.

”Meillä Suomessa on kulttuuri, että vanhemmat ihmiset elävät usein yksinään. Kun siihen lisätään ajatus, että alkoholinkäyttö on jokaisen oma asia eikä siihen puututa, saadaan lopputulokseksi, että ikääntyvät saavat alkoholisoitua kaikessa rauhassa”, hän lisää.

Kalliolan setlementti järjestää Helsingissä Uusi alku -ryhmiä, jotka tarjoavat elämäntaparemonttia 55 vuotta täyttäneille. Ryhmissä päihteidenkäytöstä puhutaan osana yleisempää hyvinvoinnin tavoittelua.

Ikääntyvillä alkoholin riskikäyttö liittyy usein mielialaan. Alkoholilla lievitetään tyypillisesti yksinäisyyden, ahdistuksen ja masennuksen tunteita. Masennus ei ole mikään normaaliin vanhenemiseen automaattisesti kuuluva asia, sanoo kehittämiskoordinaattori Sisko Salo-Chydenius A-klinikkasäätiöstä.

”Masennuksen vaaran merkkejä ovat jatkuva alakuloisuus, toivottomuuden tunne, hätä ja huoli, joille ei ole realistista perustetta. Näitä vaaran merkkejä ei osata tunnistaa palvelujärjestelmässä. Lievää masennusta voitaisiin hoitaa varsin helposti miettimällä, mitä apua ja tukea ihminen tarvitsee poistamaan esimerkiksi turvattomuuden tunnetta.”

A-klinikkasäätiön, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston, Kalliolan setlementin ja Suomen Mielenterveysseuran #Vanheneviisaasti-kampanja nostaa esiin ikääntyvien ihmisten mielen hyvinvointia ja päihteidenkäytön vaikutusta siihen. Katso kampanjan video täältä.

 

Lisätietoa:

Antti Palmu, projektityöntekijä, Kalliolan setlementti (Uusi alku -toiminta), p. 050 3735 990
Sisko Salo-Chydenius, kehittämiskoordinaattori, A-klinikkasäätiö, p. 045 6366 589

Muistilista eläkkeelle jäävälle

Eläkkeelle jääminen on iso elämänmuutos. Siihen kannattaa varautua ja miettiä jo etukäteen, miten muutoksiin sopeutuu.Eläkkeelle jääminen on iso elämänmuutos. Siihen kannattaa varautua ja miettiä jo etukäteen, miten muutoksiin sopeutuu.

1. Ajankäyttö

Moni odottaa eläkkeelle pääsyä ja sen tuomaa mahdollisuutta käyttää aikaa omien toiveiden mukaan. Eläkkeelläolon alkuvaihe voi mennä lepäämiseen, mutta sitä voi seurata tyhjä aika, josta ei tiedä, miten sen käyttäisi. Voi käydä niin, että joutenolo ei pidemmän päälle tunnu hyvältä.

On järkevää luoda itselle jonkinlainen päivä- ja viikkorytmi. Se rakentuu arjen rutiiniasioille, kuten esimerkiksi kotitöille, ja itselle mielekkäälle ja merkitykselliselle tekemiselle. Ota itseäsi kiinnostavia asioita systemaattisesti osaksi elämääsi. Mieti, mikä itsellesi tuottaa iloa ja antaa sisältöä elämään. Yhdelle se voi olla esimerkiksi kuntoilua, toiselle käsitöiden tekemistä ja kolmannelle blogin pitämistä.

Onko sinulla harrastuksia, joihin haluat uppoutua enemmän? Haluatko kenties aloittaa kokonaan uuden harrastuksen? Kiinnostaisiko vapaaehtoistoiminta? Haluatko olla enemmän läsnä lastesi ja lastenlastesi elämässä? Mahdollisuuksia on monia, mihin sinä haluat tarttua?

Älä lykkää asioita liikaa. Toteuta suunnitelmiasi heti, kun siihen on mahdollisuus.

 

2. Talous

Eläkettä saat vähemmän kuin olet saanut palkkaa. Myös verotus muuttuu. Käteen jäävän rahan määrä kannattaa selvittää etukäteen.

Käytettävissä olevat tulosi siis vähenevät. Jos olet työelämässä ollessasi tottunut käyttämään rahaa väljästi, voi olla, että eläkkeellä käyttörahat loppuvat ennen aikojaan. Jos olet tottunut tekemään heräteostoksia mielihalujesi mukaan, voit olla pulassa.

Menot pitää sopeuttaa tuloihin. Jos on hankalaa saada rahat riittämään, kirjaa jonkin aikaa kaikki tulosi ja menosi, niin näet, mihin rahasi oikeasti kuluvat. Pienistä puroista kasvaa isoja virtoja. Jos olet esimerkiksi tottunut ostamaan joka päivä iltapäivälehden ja kupin kahvia, kustannus on sata euroa joka kuukausi.

 

3. Ihmissuhteet

Eläkkeelle siirtyminen voi olla kriisi, jos työ on ollut keskeinen elämänsisältö ja ihmissuhteetkin ovat pitkälle sitoutuneet työhön. Työ on myös saattanut olla niin vaativaa, että sen ulkopuolisten ihmissuhteiden vaaliminen on jäänyt vähälle. Voi olla, että eläkkeelle siirtyessäsi joudut uudella tavalla etsimään ihmisiä ympärillesi.

Mikä sosiaalinen toiminta voisi tuottaa itsellesi iloa? Onko se yhdessäolo perheen kanssa ja yhteydenpito sukulaisiin ja ystäviin? Olisiko vapaaehtoistoiminta sinun juttusi? Suomi on yhdistysten luvattu maa, ja esimerkiksi eläkeläisyhdistyksiä on useita. Monella on myös jokin tietty harrastus juuri harrastukseen liittyvien ihmissuhteiden vuoksi.

Nuoret elävät sosiaalista elämäänsä myös netissä. Mikä ettei se sopisi myös vanhemmalle ihmiselle. Voit seurata esimerkiksi sosiaalista mediaa, keskustelupalstoja tai itseäsi kiinnostavan aihepiirin blogeja.

Sosiaaliseen elämään ja sosiaalisten suhteiden hoitoonkin pätee se, että mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. On myös ihmisiä, jotka viihtyvät muita paremmin itsekseen.

On hyvä tiedostaa, että eläkkeelle jääminen saattaa olla riskiaikaa myös parisuhteessa. Voi tuntua siltä, että aamukahvipöydässä pöydän toisella puolella istuu itselle vieras ihminen, jonka kanssa ei ole enää mitään yhteistä. Kuitenkin eläkeikä voi antaa mahdollisuuden myös etsiä uudenlaista yhteyttä omaan puolisoon.

 

4. Elämäntavat

Pidä eläkkeelläkin huolta hyvistä elintavoista: syö terveellisesti ja ravitsevasti, käytä alkoholia enintään kohtuudella, liiku riittävästi, lepää tarpeeksi ja pidä huolta mielen hyvinvoinnista.

Harrasta hyötyliikuntaa. Ota säännöllinen liikunta osaksi päivä- ja viikkorytmiäsi. Liiku tavalla, joka sinusta tuntuu hyvältä. Mieti, asuuko lähistöllä ihmistä, joka voisi lähteä kaveriksesi lenkille.

Eläkeikä voi antaa tilaisuuden myös uudella tavalla syventyä ruuanlaittoon. On enemmän aikaa suunnitella ja valmistella aterioita ja opetella uusia taitoja. Hyvä ruoka, parempi mieli! Ruokailustakin voi tehdä sosiaalisen tapahtuman ja kutsua ystävän luokseen syömään. Seuraavalla kerralla ehkä ystävä kutsuu sinut luokseen yhteiselle aterialle. Leivo ja vie naapurille lämpimäisiä. Laittamalla itse ruokaa säästät myös rahaa.

Ikääntyessä paino tahtoo nousta. Paras tapa pitää kilot kurissa on suhteuttaa syöminen kulutukseen ja nauttia herkkuja kohtuudella.

Ikääntyvän elimistö kestää alkoholia huonommin kuin nuoremman ihmisen. Siksi ikääntyessä alkoholinkäyttöä on syytä vähentää tai miettiä, lopettaisiko sen kokonaan. Uusimpien tutkimusten mukaan alkoholinkäytöllä ei ole mitään terveyshyötyjä. Päinvastoin: nykytiedon mukaan jo ns. kohtuukäyttö lisää syöpäriskiä ja saattaa olla haitallista aivoille.

Liiallinen alkoholinkäyttö kuormittaa ihmissuhteita, kasvattaa sairauksien ja tapaturmien riskiä sekä aiheuttaa masennusta. Ikääntyvä kuitenkin hyötyy hoidosta siinä kuin nuorempikin. Masennuksesta tai päihteidenkäytöstä voi puhua vaikka terveysasemalla.

Jos mietit, juotko liikaa, voit tehdä testin netissä: https://www.paihdelinkki.fi/fi/testit-ja-laskurit/alkoholi/yli-65-vuotiaan-alkoholimittari

Fyysistä terveyttä vähemmän puhutaan mielen hyvinvoinnista, vaikka se on yhtä tärkeä asia. Mielesi hyvinvoinnista huolehdit olemalla tietoinen siitä, mikä itsellesi tuottaa iloa ja mikä mieltäsi tyynnyttää, rauhoittaa ja mahdollisesti tuo lohdutusta. Joillekin se voi olla esimerkiksi liikkuminen luonnossa, toiselle taide-elämykset, kolmannelle (penkki)urheilu ja neljännelle lemmikkieläin.

Menetykset, luopuminen ja ajoittaiset alakulon ja surun tunteet kuuluvat elämään. Mutta jos on jatkuvasti alakuloinen, ahdistunut tai surullinen, omasta mielen hyvinvoinnista huolenpidon taitoihin kuuluu kyky turvautua toisiin ihmisiin ja hakea apua. Puhu asioistasi toisten kanssa.

 

5. Lopuksi: nauti!

Vaikka eläkkeelle jäämisessä on paljon mietittävää, mahdollisuuksia on enemmän kuin uhkia. Useimmat löytävät ajan mittaan oman tapansa viettää eläkepäiviä. Kolmas ikä – ikäkausi keski-iän ja vanhuuden välissä – voi olla antoisaa aikaa, vielä voit oppia uutta ja kehittyä. Voit myös tehdä niitä asioita, joita oikeasti haluat. Voit olla jaksamisesi mukaan hyödyksi toisille.

Olet taas kerran uudessa elämänvaiheessa, nauti siitä! Mieti, mistä kaikesta voit olla kiitollinen. Iloitse siitä, mikä on hyvin. 

 

Tämä muistilista liittyy #Vanheneviisaasti-kampanjaan, joka nostaa esiin ikääntyvien ihmisten mielen hyvinvointia ja päihteidenkäytön vaikutusta siihen. Kampanja on A-klinikkasäätiön, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston, Kalliolan setlementin ja Suomen Mielenterveysseuran yhteistyötä. Katso kampanjan video osoitteessa https://youtu.be/urqk-JUNNIQ.

Kesäloma katkaisuhoidossa – moni työssäkäyvä hoitaa päihdeongelmaansa katseilta piilossa

Kesälomakausi on perinteisesti ollut aikaa, jolloin pieni tissuttelu lisääntyy. Monien työssäkäyvien lomasuunnitelmissa on kuitenkin katkaista jo aiemmin hallinnasta kirvonnut päihteiden käyttö. Tämä on huomattu myös Kalliolan klinikalla, jonka kävijämäärissä on lomakaudella selvä nousu.

 

 

– Työelämässä oleville, joilla on työaikana vaikeuksia irrottautua työtehtävien hoitamisesta, lomakausi mahdollistaa täyden paneutumiseen oman itsensä hoitamiseen, kertoo Kalliolan klinikan vastaava sosiaalityöntekijä Outi Raidén.

Kesällä myös sosiaalinen juominen terasseilla lisääntyy. Perhejuhlia ja lomamatkoja on enemmän, jolloin päihteidenkäyttöön liittyvät ongelmat tulevat helposti selvemmin esiin ja halu hakeutua hoitoon kasvaa

Kalliolan klinikalla menetelmänä käytetään Myllyhoitoa, joka on osoittautunut tehokkaaksi päihdeongelman tiedostamisen menetelmäksi ja raittiustavoitteen sekä sen mukaisen hoitoon sitoutumisen innoittajaksi. Myllyhoidossa kannetaan vastuuta korkeatasoisesta ammattietiikasta ja lainsäädännöllisten tavoitteiden noudattamisesta hoitotyössä.

Kuntoutusjakson tavoitteena on antaa eväät uudelle, raittiille elämälle. Toipumisessa tärkeää on itseymmärrys ja siitä lähtevä muutos elämäntavassa. Päihderiippuvuutta ei Myllyhoidossa hoideta lääkkeillä. Toipumisohjelmassa korostetaan ihmisen kehon ja psyyken lisäksi hengellisyyttä, mikä ei kuitenkaan tarkoita uskontoa, vaan ihmisen elämän sisältöä ja yhteyttä itseen ja toisiin.

– Klinikka on erikoistunut pitkän historiansa aikana työelämän päihdeongelmien hoitoon, mutta Myllyhoito soveltuu hyvin myös työelämästä sivussa oleville, Raidén kertoo.

Klinikalla hoidetaan alkoholiongelman lisäksi myös huumeongelmaisia. Yhä enemmän hoitoon hakeutuu myös monipäihdeongelmaisia, jotka käyttävät sekä alkoholia että huumeita. Ydinongelma näissä kaikissa on sama, päihderiippuvuus.

Kalliolan klinikka on vahvasti mukana läheisten tukemisessa hoidon aikana.

– Puolisoiden, lasten ja muiden läheisten tiedon lisääntyminen päihdesairaudesta on moninkertainen panostus kansanterveyteen, tuottavuuteen ja perheiden hyvinvointiin, Raidén sanoo.

 

Lue lisää Kalliolan klinikan päihdekuntoutuksesta täältä.

 

Paikkatilanne ja varaukset: p. 045 773 11339 (arkisin klo 8–15) ja sähköposti myllyhoito(at)kalliola.fi.

Refuhome nautti päivästä Kalliolan kesäkodilla

 

Refuhome on toiminut perustamisestaan lähtien, lähes 2 vuotta, monikulttuurisen yhteiskunnan ja kotouttamisen edistämiseksi.

Järjestö vietti tiistaina 27.6. kesäpäivän turvapaikanhakijoiden ja suomalaisten vapaaehtoistoimijoiden kanssa Kalliolan setlementin kesäkodilla Laajasalossa. Päivään osallistui yhteensä 22 jäsentä ja toimijaa.

Kalliolan setlementti haluaa tukea turvapaikanhakijoiden kanssa tehtävää työtä ja lahjoitti päiväksi Kalliolan kesäkodin Refuhomen väen käyttöön maksutta.

Päivän tavoitteena oli kulttuurienvälisen ymmärryksen ja suomalaisten kansallistapojen ja traditioiden välittäminen yhteisön toimijoille, vuorovaikutuksen ja luottamuksen lisääminen, kulttuurien välisen ymmärryksen vahvistaminen ja ajankohtaisten asioiden läpikäyminen järjestön toimijoiden kesken.

Ohjelmaan kuului saunan lämmittämistä ja saunomista, uimista, tuvan kunnostusta ja takan lämmittämistä, yhteisen ruoan valmistamista grillaamalla ja yhdessä syömistä, siivoamista ja asioiden valmistelua päivän yhteisiin osuuksiin sekä hallituksen kokous.

Toiminnalliseen osuuteen sisällytettiin petanque-pelin pelaamista, sulkapalloa, tikanheittoa sekä puiden kantamista. Refuhome pitää myös tärkeänä, että yhteiset toiminnot hoidetaan loppuun asti niin, että yhdessä siivotaan olemisen ja ruokailun jäljet. Refuhome järjesti tuvan ja pihan sekä ruokavälineiden ja saunan siivoamisen päivän päätteeksi. Arjenhallinnan taidot kuuluvat kaikille, ja Refuhome haluaa osaltaan vahvistaa sellaisia kansallisia ja suomalaisia arjen taitoja, joiden omaksuminen vahvistaa kotouttamista ja sopeutumista oman elämän toimijaksi suomalaisessa yhteiskunnassa.

Päivän aikana keskusteltiin toiminnan ohessa sekä hyvistä että vaikeista asioista: turvapaikan-, asuntojen-, työn-, toimeentulon- ja kuntapaikan saaminen, henkinen hyvinvointi, yhteisöllisyyden merkitys yhteisessä päätöksenteossa ja asioiden linjaamisessa sekä jokaisen omassa hyvinvoinnissa.

Refuhomen järjestämän kotoutumispäivän aikana vahvistettiin myös setlementin arvoja ihmisten ja yhteisöjen hyvinvoinnin, yhdenvertaisuuden sekä moninaisuuden vahvistamisessa.

Tekemällä kotouttamistoimintaa rajalta lähtien Refuhome puolustaa oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa. Järjestössä uskotaan ihmisen ja yhteisön kykyyn kasvaa ja kehittyä.

Setlementtiliikkeen tavoitteena on rakentaa kestävää maailmaa, jossa naapuruus vahvistaa yhteistä ymmärrystä ja ihmisten keskinäistä kumppanuutta. Näitä tavoitteita myös Refuhome oli toteuttamassa 27.6.

 

Lue lisää Kalliolan kesäkodista täältä.

 

Refuhome ry on vapaaehtoispohjalta toimiva, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien kotoutumista. Järjestö tarjoaa koulukiertueita, koulutusta, toiminnallista ja henkistä tukea, vertais- ja kokemusasiantuntijiuutta sekä työtä heille, joiden turvapaikkaprosessi on yhä kesken. Yhdistyksen kautta voi tilata työntekijöitä keikoille esimerkiksi kodinsiivoukseen tai muuttoavuksi. Yhdistys sai alkunsa Helsingin Lauttasaaren kirkon hätämajoitustiloissa syksyllä 2015.

”Kannusta nuorta, niin ihmeitä alkaa tapahtua”

Arvoruletin toisessa osassa puhuttiin nuorista ja heidän unelmistaan. Viesti aikuisille oli selvä: kannusta nuorta. Yksikin sana voi saada unelman toteutumaan. 

 

Vuonna 1965 Kalliolan setlementtitalossa keskusteltiin nuorista ja siitä, onko heillä oikeus olla olemassa. Nyt aika on toinen, mutta onko mikään oikeasti muuttunut? Nuorista, unelmista ja tulevaisuudesta keskusteltiin toisessa Arvoruletissa nimeltään UnelmaKapina.

Unelmoimassa ja kapinoimassa olivat tubettaja ja räppäri Hassan Maikal, Vuoden homo -palkittu Tuure Boelius, uusi kunnanvaltuutettu Anna Rukko, japanilaisen katumuodin ystävä ja tubettaja Namikolinx, yläastelainen Tilda Lassila Ruudin ydinryhmästä sekä suomirock-genreä uudistaneen Tiisun laulaja Henrik Illikainen.

Haastettavina aikuisina olivat kansanedustaja, mahdollinen apulaispormestari Nasima Razmyar, Stupido recordsin toimitusjohtaja Joose Berglund, tasa-arvoisen avioliittolain puolustaja ja pastori Kari Kanala, tutkija ja nuorten turvatalojen johtaja Leena Suurpää sekä äiti Kirsi Könönen Kamalat äidit -ryhmästä.

Unelma voi olla suuri tai pieni, yksityinen tai koko maailmalle kerrottu. Kun Nasima Razmyar kertoo lapsuutensa unelman olleen pelastaa kaikki Afganistanin tytöt ja naiset, menee Joose Berglund hämilleen.

– Lähtökohtani on ollut aivan eri, koska olen syntynyt ja kasvanut stadissa. Minun ei ole tarvinnut miettiä tuollaisia asioita.

Kaikenkokoisia unelmia kuitenkin tarvitaan, jotta oma juttu voisi löytyä. Ennen kuin ihmisestä kasvaa aivan tavallinen, keski-ikäinen hiippari, on hän hetken aikaa nuori.

– Unelmani on ollut tehdä yksi tai useampi levy, ja nyt sain ison levydiilin vuoden alusta. Järjestelen aikani niin, että unelmat voisivat toteutua. Unelma on tavallaan koko ajan kuin pyramidin huipulla, Tuure Boelius kertoo.

– Unelmien toteutumiseen vaikuttavat monet asiat: tuuri, omat lahjat, synnyinpaikka. Kaikki ne sattumat, joita omassa elämässä onkaan. Siksi kaikilla ei ole mahdollisuuksia saavuttaa omia unelmiaan. Tajusin juuri, että elän omaa unelmaani, lisää Henrik Illikainen.

 

Unelmien esteet

 

Unelmien tiellä on joskus esteitä, joita täytyy raivata. Usein ne liittyvät ulkopuolelta tuleviin asenteisiin. Tubettaja Namikolinx kertoo kohdanneensa vihapuhetta, mutta aivan alkuun se ei tuntunut missään.

– Olin tottunut siihen, ettei minusta tykätä. Kun YouTube-kanavalleni tuli lisää tilaajia, olin että häh, minähän olen se nolo tyyppi. Kesti hirveän kauan ymmärtää, ettei minua vihatakaan. Oletan helposti vieläkin, että minua vihataan.

Illikaisen mukaan tärkeintä on uskoa itse omaan juttuunsa. Silloin myös negatiivinen palaute voi toimia polttoaineena. Tärkeintä on, että ympärillä on muita samaan asiaan uskovia ihmisiä. Boelius on samaa mieltä.

– Teen videoni yksin ja pääasia on, että olen niihin itse tyytyväinen. Kun päälleni heittää bensaa, mä räjähdän. Negatiivinen palaute saattaa vain lisätä intoa.

Tästä on myös todisteita. Kun Boelius kertoi unelmoivansa 100 000 seuraajasta YouTubessa, piti kaveri ajatusta hulluna. Nyt tuo luku on mennyt reilusti rikki.

 

Mieti sanojasi, aikuinen

 

Yllättäen nuoret nimesivät sekä suurimmaksi esteeksi että voimavaraksi aikuiset. Monille oma vanhempi tai opettaja on ollut se tärkein ihminen, joka on tuonut itsevarmuutta.

Illikaisella iso kannustus on tullut äidinkielen- ja musiikinopettajilta ja myöhemmin omilta bändikavereilta. Lassilalle tukea on antanut nuoriso-ohjaaja.

Namikolinxiin uskoa on valanut oma mummi.

– Koulussa yritin parin viikon ajan miellyttää muita, jotta saisin kavereita. Sitten kyllästyin siihen. Mummi huomasi ja sanoi, että täällä sinun ei tarvitse esittää. Päätin että olen kaikille kiltti, Namikolinx kertoo.

 

Kilttikin voi kapinoida

 

Mitä sitten ovat ne suuret esteet, joita vastaan kapinoida? Suurpään mukaan Suomessa nuoret työnnetään liian aikaisin pois kotoa.

– Meillä on kova ideaali nopeaan itsenäistymiseen riippumatta siitä onko tahtoa tai taitoa. On hirveän pitkä, epävarma nuoruus. Tavallaan nuoruus venyy tosi pitkäksi, toisaalta pusketaan nuoret tosi aikaisin ulos. Kaikille tämä ei välttämättä ole hyvä asia.

Berglund on huolissaan yhteiskunnan tukiverkkojen ohuudesta.

– Moni muusikko roikkuu toimeentulon rajoilla. Tukijärjestelmää tulisi viedä siihen suuntaan, että voisi tehdä musiikkia ja taidetta niin, että pärjää.

– Jos nuori putoaa, tuen saaminen vie älyttömän kauan. Kriisihetkeen ei saa tukea mistään. Silloin se voi olla jo liian myöhäistä, Könönen sanoo.

Razmyar kertoo aina ajatelleensa, että on se kiltti tyttö, joka ei kapinoi. Kapinointi voi kuitenkin olla muutakin kuin barrikadeilla huutamista.

– Tämän päivän kapinointini on sitä, että seison ihmisten kanssa huutamassa tasa-arvoisen avioliittolain ja ihmisoikeuksien puolesta. Tajusin, että olen kapinoinut vaikka mitä vastaan. Esimerkiksi omaa yhteisöäni vastaan kapinoin, kun menin Tanssii tähtien kanssa -kisaan, ja näytin, että muslimitaustainen nainen voi olla esillä ja olla samalla kunniallinen.

Suurpää on samaa mieltä. Työssään hän auttaa nuoria uskomaan itseensä ja unelmiinsa. Nykymaailma on vaativa, ja samaan aikaan suurten mahdollisuuksien rinnalla on vähintään yhtä suuri epävarmuus.

– Kapinointi ei välttämättä ole sitä, että huudetaan lujaa, vaan että ollaan arjessa valppaita ja katsotaan asioita ennakkoluulottomasti. Sukupolveani pidetään tosi kilttinä, minusta se on ihan ok. Unelmat eivät ole sattumaa. Kyse on siitä, luottaako yhteiskunta nuoriin.

Kanalan mukaan nuoruuden ei tulisi unohtua ihmisen vanhetessa.

– Pitäisi kuunnella ja samaistua, muistaa, millaista se oli. Yhteiskunnan ongelma ei ole terrorismi, vaan yksinäisyys. Se tulee taklata. Jokaisen tulisi tulla kohdatuksi omana itsenään. Tulisi luoda yhteisöjä, jotka ottavat vastaan. Siinä meillä kaikilla on tehtävä.

#Vanheneviisaasti-kampanja: Juomisesta ja pahasta olosta saa puhua vanhempikin ihminen

Juominen ja paha olo eivät voi olla tabuja, joista vaietaan. Niistä saa puhua vanhempikin ihminen. Ikääntyvien ihmisten mielen hyvinvointia ja päihteidenkäytön vaikutusta siihen nostaa esiin #vanheneviisaasti-kampanja, joka on A-klinikkasäätiön, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston, Kalliolan setlementin ja Suomen Mielenterveysseuran yhteistyötä.

#Vanheneviisaasti-kampanja avataan 17.5. kello 12 Kalliolan setlementtitalossa (Sturenkatu 11, Helsinki), jonne myös tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita. Tilaisuudessa TtM, kehittämiskoordinaattori Sisko Salo-Chydenius A-klinikkasäätiöstä pitää esityksen otsikolla Ikääntyminen, päihteet ja mielen hyvinvointi.

Kampanjaa vauhdittaa #vanheneviisaasti-video, jolla omaa suhdettaan alkoholinkäyttöön miettivän isoäidin roolissa on näyttelijä Kaija Pakarinen. Videon käsikirjoituksesta vastaa #vanheneviisaasti-työryhmä ja sen on toteuttanut Luomustudio. Video on jo nyt nähtävissä, käytettävissä ja jaettavissa osoitteessa täällä. Videon kesto on noin 2 minuuttia.

Ikääntymisen mukanaan tuoma elämänkokemus tuottaa paljon hyvää. Viisaus karttuu, oppimiskyky säilyy, tunne-elämä tasoittuu ja vaikeuksista on enemmän selviytymiskeinoja. #Vanheneviisaasti-kampanja osallistaa ihmisiä kertomaan itse ja haastamaan muita ihmisiä kertomaan sosiaalisessa mediassa, mitä ikä on heille opettanut. Kampanjan hashtagit ovat #mitäikäopettaa ja #vanheneviisaasti.

#Vanheneviisaasti-kampanjalla halutaan nostaa esiin mielen taitoja. Niitä ovat esimerkiksi kyky sietää ajoittaista epämukavuutta ja valmius hyväksyä se mikä on jo tapahtunut. Usein iän tuoma elämänkokemus jo itsessään lisää näitä valmiuksia, mutta niitä voi edelleen myös opetella koko elämän ajan.

Kohtuutta runsaampaan päihteidenkäyttöön voidaan puuttua varsin kevyin keinoin. Jo yksikin keskustelu ammattilaisen kanssa ja yhdessä tehty tilannearvio voi muuttaa tilannetta. On hyvä suunnata katse päivittäiseen elämään ja miettiä alkoholin tilalle muita asioita, jotka tuottavat elämään iloa ja osallisuutta, huojentavat mieltä ja poistavat mahdollista kipua ja yksinäisyyttä. Parempi tulevaisuus on aina mahdollinen, oli mittarissa vuosia miten paljon hyvänsä.

 

Lisätietoa:

Antti Palmu, projektityöntekijä, Kalliolan setlementti, p. 050 3735 990
Sisko Salo-Chydenius, kehittämiskoordinaattori, A-klinikkasäätiö, p. 045 6366 589
Maija Hansen, asiantuntija, Suomen Mielenterveysseura, p. 040 6527 337
Vili Varjonen, suunnittelija, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto, p. 09 3104 4905
Auli Lindroos, erityissuunnittelija, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto, p. 09 3102 4297
Auli Saukkonen, tiedottaja, A-klinikkasäätiö, p. 0400 624 870