Category Archives: Yleinen

”Kannusta nuorta, niin ihmeitä alkaa tapahtua”

Arvoruletin toisessa osassa puhuttiin nuorista ja heidän unelmistaan. Viesti aikuisille oli selvä: kannusta nuorta. Yksikin sana voi saada unelman toteutumaan. 

 

Vuonna 1965 Kalliolan setlementtitalossa keskusteltiin nuorista ja siitä, onko heillä oikeus olla olemassa. Nyt aika on toinen, mutta onko mikään oikeasti muuttunut? Nuorista, unelmista ja tulevaisuudesta keskusteltiin toisessa Arvoruletissa nimeltään UnelmaKapina.

Unelmoimassa ja kapinoimassa olivat tubettaja ja räppäri Hassan Maikal, Vuoden homo -palkittu Tuure Boelius, uusi kunnanvaltuutettu Anna Rukko, japanilaisen katumuodin ystävä ja tubettaja Namikolinx, yläastelainen Tilda Lassila Ruudin ydinryhmästä sekä suomirock-genreä uudistaneen Tiisun laulaja Henrik Illikainen.

Haastettavina aikuisina olivat kansanedustaja, mahdollinen apulaispormestari Nasima Razmyar, Stupido recordsin toimitusjohtaja Joose Berglund, tasa-arvoisen avioliittolain puolustaja ja pastori Kari Kanala, tutkija ja nuorten turvatalojen johtaja Leena Suurpää sekä äiti Kirsi Könönen Kamalat äidit -ryhmästä.

Unelma voi olla suuri tai pieni, yksityinen tai koko maailmalle kerrottu. Kun Nasima Razmyar kertoo lapsuutensa unelman olleen pelastaa kaikki Afganistanin tytöt ja naiset, menee Joose Berglund hämilleen.

– Lähtökohtani on ollut aivan eri, koska olen syntynyt ja kasvanut stadissa. Minun ei ole tarvinnut miettiä tuollaisia asioita.

Kaikenkokoisia unelmia kuitenkin tarvitaan, jotta oma juttu voisi löytyä. Ennen kuin ihmisestä kasvaa aivan tavallinen, keski-ikäinen hiippari, on hän hetken aikaa nuori.

– Unelmani on ollut tehdä yksi tai useampi levy, ja nyt sain ison levydiilin vuoden alusta. Järjestelen aikani niin, että unelmat voisivat toteutua. Unelma on tavallaan koko ajan kuin pyramidin huipulla, Tuure Boelius kertoo.

– Unelmien toteutumiseen vaikuttavat monet asiat: tuuri, omat lahjat, synnyinpaikka. Kaikki ne sattumat, joita omassa elämässä onkaan. Siksi kaikilla ei ole mahdollisuuksia saavuttaa omia unelmiaan. Tajusin juuri, että elän omaa unelmaani, lisää Henrik Illikainen.

 

Unelmien esteet

 

Unelmien tiellä on joskus esteitä, joita täytyy raivata. Usein ne liittyvät ulkopuolelta tuleviin asenteisiin. Tubettaja Namikolinx kertoo kohdanneensa vihapuhetta, mutta aivan alkuun se ei tuntunut missään.

– Olin tottunut siihen, ettei minusta tykätä. Kun YouTube-kanavalleni tuli lisää tilaajia, olin että häh, minähän olen se nolo tyyppi. Kesti hirveän kauan ymmärtää, ettei minua vihatakaan. Oletan helposti vieläkin, että minua vihataan.

Illikaisen mukaan tärkeintä on uskoa itse omaan juttuunsa. Silloin myös negatiivinen palaute voi toimia polttoaineena. Tärkeintä on, että ympärillä on muita samaan asiaan uskovia ihmisiä. Boelius on samaa mieltä.

– Teen videoni yksin ja pääasia on, että olen niihin itse tyytyväinen. Kun päälleni heittää bensaa, mä räjähdän. Negatiivinen palaute saattaa vain lisätä intoa.

Tästä on myös todisteita. Kun Boelius kertoi unelmoivansa 100 000 seuraajasta YouTubessa, piti kaveri ajatusta hulluna. Nyt tuo luku on mennyt reilusti rikki.

 

Mieti sanojasi, aikuinen

 

Yllättäen nuoret nimesivät sekä suurimmaksi esteeksi että voimavaraksi aikuiset. Monille oma vanhempi tai opettaja on ollut se tärkein ihminen, joka on tuonut itsevarmuutta.

Illikaisella iso kannustus on tullut äidinkielen- ja musiikinopettajilta ja myöhemmin omilta bändikavereilta. Lassilalle tukea on antanut nuoriso-ohjaaja.

Namikolinxiin uskoa on valanut oma mummi.

– Koulussa yritin parin viikon ajan miellyttää muita, jotta saisin kavereita. Sitten kyllästyin siihen. Mummi huomasi ja sanoi, että täällä sinun ei tarvitse esittää. Päätin että olen kaikille kiltti, Namikolinx kertoo.

 

Kilttikin voi kapinoida

 

Mitä sitten ovat ne suuret esteet, joita vastaan kapinoida? Suurpään mukaan Suomessa nuoret työnnetään liian aikaisin pois kotoa.

– Meillä on kova ideaali nopeaan itsenäistymiseen riippumatta siitä onko tahtoa tai taitoa. On hirveän pitkä, epävarma nuoruus. Tavallaan nuoruus venyy tosi pitkäksi, toisaalta pusketaan nuoret tosi aikaisin ulos. Kaikille tämä ei välttämättä ole hyvä asia.

Berglund on huolissaan yhteiskunnan tukiverkkojen ohuudesta.

– Moni muusikko roikkuu toimeentulon rajoilla. Tukijärjestelmää tulisi viedä siihen suuntaan, että voisi tehdä musiikkia ja taidetta niin, että pärjää.

– Jos nuori putoaa, tuen saaminen vie älyttömän kauan. Kriisihetkeen ei saa tukea mistään. Silloin se voi olla jo liian myöhäistä, Könönen sanoo.

Razmyar kertoo aina ajatelleensa, että on se kiltti tyttö, joka ei kapinoi. Kapinointi voi kuitenkin olla muutakin kuin barrikadeilla huutamista.

– Tämän päivän kapinointini on sitä, että seison ihmisten kanssa huutamassa tasa-arvoisen avioliittolain ja ihmisoikeuksien puolesta. Tajusin, että olen kapinoinut vaikka mitä vastaan. Esimerkiksi omaa yhteisöäni vastaan kapinoin, kun menin Tanssii tähtien kanssa -kisaan, ja näytin, että muslimitaustainen nainen voi olla esillä ja olla samalla kunniallinen.

Suurpää on samaa mieltä. Työssään hän auttaa nuoria uskomaan itseensä ja unelmiinsa. Nykymaailma on vaativa, ja samaan aikaan suurten mahdollisuuksien rinnalla on vähintään yhtä suuri epävarmuus.

– Kapinointi ei välttämättä ole sitä, että huudetaan lujaa, vaan että ollaan arjessa valppaita ja katsotaan asioita ennakkoluulottomasti. Sukupolveani pidetään tosi kilttinä, minusta se on ihan ok. Unelmat eivät ole sattumaa. Kyse on siitä, luottaako yhteiskunta nuoriin.

Kanalan mukaan nuoruuden ei tulisi unohtua ihmisen vanhetessa.

– Pitäisi kuunnella ja samaistua, muistaa, millaista se oli. Yhteiskunnan ongelma ei ole terrorismi, vaan yksinäisyys. Se tulee taklata. Jokaisen tulisi tulla kohdatuksi omana itsenään. Tulisi luoda yhteisöjä, jotka ottavat vastaan. Siinä meillä kaikilla on tehtävä.

#Vanheneviisaasti-kampanja: Juomisesta ja pahasta olosta saa puhua vanhempikin ihminen

Juominen ja paha olo eivät voi olla tabuja, joista vaietaan. Niistä saa puhua vanhempikin ihminen. Ikääntyvien ihmisten mielen hyvinvointia ja päihteidenkäytön vaikutusta siihen nostaa esiin #vanheneviisaasti-kampanja, joka on A-klinikkasäätiön, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston, Kalliolan setlementin ja Suomen Mielenterveysseuran yhteistyötä.

#Vanheneviisaasti-kampanja avataan 17.5. kello 12 Kalliolan setlementtitalossa (Sturenkatu 11, Helsinki), jonne myös tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita. Tilaisuudessa TtM, kehittämiskoordinaattori Sisko Salo-Chydenius A-klinikkasäätiöstä pitää esityksen otsikolla Ikääntyminen, päihteet ja mielen hyvinvointi.

Kampanjaa vauhdittaa #vanheneviisaasti-video, jolla omaa suhdettaan alkoholinkäyttöön miettivän isoäidin roolissa on näyttelijä Kaija Pakarinen. Videon käsikirjoituksesta vastaa #vanheneviisaasti-työryhmä ja sen on toteuttanut Luomustudio. Video on jo nyt nähtävissä, käytettävissä ja jaettavissa osoitteessa täällä. Videon kesto on noin 2 minuuttia.

Ikääntymisen mukanaan tuoma elämänkokemus tuottaa paljon hyvää. Viisaus karttuu, oppimiskyky säilyy, tunne-elämä tasoittuu ja vaikeuksista on enemmän selviytymiskeinoja. #Vanheneviisaasti-kampanja osallistaa ihmisiä kertomaan itse ja haastamaan muita ihmisiä kertomaan sosiaalisessa mediassa, mitä ikä on heille opettanut. Kampanjan hashtagit ovat #mitäikäopettaa ja #vanheneviisaasti.

#Vanheneviisaasti-kampanjalla halutaan nostaa esiin mielen taitoja. Niitä ovat esimerkiksi kyky sietää ajoittaista epämukavuutta ja valmius hyväksyä se mikä on jo tapahtunut. Usein iän tuoma elämänkokemus jo itsessään lisää näitä valmiuksia, mutta niitä voi edelleen myös opetella koko elämän ajan.

Kohtuutta runsaampaan päihteidenkäyttöön voidaan puuttua varsin kevyin keinoin. Jo yksikin keskustelu ammattilaisen kanssa ja yhdessä tehty tilannearvio voi muuttaa tilannetta. On hyvä suunnata katse päivittäiseen elämään ja miettiä alkoholin tilalle muita asioita, jotka tuottavat elämään iloa ja osallisuutta, huojentavat mieltä ja poistavat mahdollista kipua ja yksinäisyyttä. Parempi tulevaisuus on aina mahdollinen, oli mittarissa vuosia miten paljon hyvänsä.

 

Lisätietoa:

Antti Palmu, projektityöntekijä, Kalliolan setlementti, p. 050 3735 990
Sisko Salo-Chydenius, kehittämiskoordinaattori, A-klinikkasäätiö, p. 045 6366 589
Maija Hansen, asiantuntija, Suomen Mielenterveysseura, p. 040 6527 337
Vili Varjonen, suunnittelija, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto, p. 09 3104 4905
Auli Lindroos, erityissuunnittelija, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto, p. 09 3102 4297
Auli Saukkonen, tiedottaja, A-klinikkasäätiö, p. 0400 624 870

Nyt kapinoidaan unelmilla – Arvoruletin uusin näytös antaa estradin nuorille

Arvorulettia: UnelmaKapina 
ma 15.5.2017 klo 19-21 
Kalliolan setlementtitalo 
Sturenkatu 11 
00510 Helsinki 
Vapaa pääsy

Facebook-tapahtuma

#arvorulettia

 

Miten paljon aikuisilla voi olla sananvaltaa siihen, miten nuori itseään toteuttaa ja tavoittelee unelmiaan? Ovatko nuoret vain ongelmien kimppu, joka täytyy kesyttää? Nuorissa ei ole vain tulevaisuus, sillä he ovat täällä jo nyt. Äänekkäinä, osaavina ja osallistuvina. Valmiina unelmoimaan ja tekemään unelmista totta. 

 

Toukokuun Arvoruletissa kapinoidaan unelmilla. Nyt puhutaan unelmoinnin puolesta, eli siitä, miksi unelmat syntyvät, miksi unelmointi kannattaa ja miten kaadetaan esteitä niiden toteutumisen tieltä. Millaisia ovat ne valtarakenteet nuorten unelmien edessä? Miksi yhteiskunta vaatii nuorilta yhtä enemmän, yhä aiemmin? Tapahtumassa käydään vuoropuhelua nuorten ja aikuisten välillä, ennen kaikkea etsitään vastauksia näihin kysymyksiin. Tarkempaa illan kulkua on mahdotonta sanoa, sillä valta on nuorten käsissä. 

 

Elämyksellisessä illassa aikuisia ovat haastamassa muun muassa tubettaja ja räppäri Hassan Maikal, Vuoden homo -palkittu Tuure Boelius, yrittäjä ja uusi kunnanvaltuutettu Anna Rukko, japanilaisen katumuodin ystävä ja tubettaja Namikolinx, yläastelainen Tilda Lassila Ruudin ydinryhmästä sekä suomirock-genreä uudistaneen Tiisun laulaja Henrik Illikainen
 

Haastettavina ovat kansanedustaja, mahdollinen apulaispormestari Nasima Razmyar, Radio Helsingin toimittaja ja ex-aktiivinuori Njassa, tasa-arvoisen avioliittolain puolustaja ja pastori Kari Kanala, tutkija ja nuorten turvatalojen johtaja Leena Suurpää sekä äiti Kirsi Könönen Kamalat äidit -ryhmästä. 

 

Lisämaustetta hattaraan tuovat nuorten teatteriryhmä KNUT ja räppärikaksikko AK. Seremoniamestarina esiintyy Waltarin Kari ”Kärtsy” Hatakka

 

Tapahtumaan on vapaa pääsy. Arvorulettia on Kalliolan setlementin tuottama teatraalisten talk show’n -sarja, jossa yhteiskunnalliset ilmiöt ovat asiantuntijoiden, mielipidevaikuttajien, taiteilijoiden ja kansalaisten tarkastelussa. Tilat ovat esteettömät.

 

Arvoruletit Kalliolan setlementtitalossa: 
 

  • Aktivismi vs politiikka 21.3. 
  • UnelmaKapina 15.5. 
  • Julkisuus ja media 14.9. 
  • Ihmisoikeudet ja oikeudenmukaisuus 29.11. 

 
Illat ovat osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Yhteistyössä mukana ovat SPR:n nuorten turvatalot, Kalliolan Nuoret, Suomen Setlementtiliitto ja Helsingin nuorisoasiankeskuksen ruutilaiset.

 

Tapahtuman puheenaiheet ovat nousseet nuorilta. Puhujille suunnattuja kysymyksiä olivat pohtimassa Helsingin nuorisoasiainkeskuksen Ruuti-vaikuttajaryhmän jäseniä. Nuoret kokivat puheen unelmista tärkeäksi.

Aamujumppaa Kalliolan setlementtitalolla

Lempeä jumppa ja aamiainen Kalliolan setlementtitalolla perjantaina 21.4. ja keskiviikkona 26.4.

Jumppa klo 8.15-8.45 ja aamiainen klo 8.45 eteenpäin.

Hinnat

Jumppa 10 euroa

Aamiainen 10 euroa

Jumppa ja aamiainen 15 euroa

Ilmoittautuminen viimeistään edellisenä päivänä Sturenkatu 11 klo 10–15 tai sähköpostitse info@tuktuktravellers.com.

Yli 40 järjestöä vetoaa hallitukseen pakolaiskiintiön korottamiseksi

 

Hallituksen kehysriihessä huhtikuun lopussa luodaan suuntaviivat Suomen taloudelle seuraavalle vuodelle. Järjestöt vaativat, että pakolaiskiintiötä korotetaan vuodelle 2018. Kiintiön korottamisen puolesta puhuvat myös Sixten Korkman ja Kari Mäkinen.

”Suomi voi vauraana maana auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä, vaikka tästä aiheutuu kustannuksia. Myönteisten asenteiden ja onnistuneen kotouttamispolitiikan avulla voidaan kustannuksia pienentää merkittävästi”, sanoo taloustieteen professori Sixten Korkman. Korkman osallistuu järjestöjen kampanjaan pakolaiskiintiön korottamiseksi.

”Argumentti kiintiön nostamisen puolesta on ensisijaisesti moraalinen, ei taloudellinen”, Korkman muistuttaa.

Pakolaiskiintiön korottamisen puolesta puhuu myös arkkipiispa Kari Mäkinen.

”Pakolaiskiintiön nostaminen olisi merkki siitä, että halutaan kantaa vastuu heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä. Silloin emme suojele vain heitä, vaan myös oman yhteiskuntamme eettistä perustaa – sitä, millainen maa Suomi on”, Mäkinen sanoo.

Poliitikkojen lunastettava puheet

Useat ministerit ja puoluejohtajat ovat esittäneet mahdollisuutta nostaa pakolaiskiintiötä merkittävästi. Lupaukset pakolaiskiintiön nostosta on usein sidottu siihen, että Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä laskee.

”Perustelu ontuu, sillä suojelun tarpeessa olevia ihmisryhmiä ei pidä asettaa vastakkain. On silti aika lunastaa puheet nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on merkittävästi laskenut”, sanoo Pia Lindfors, Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja.

Vaikka syksyllä 2015 Suomeen saapui paljon turvapaikanhakijoita, viime vuonna määrä laski 2000-luvun normaalitasolle.

”Hallitus peräänkuuluttaa hallittua maahanmuuttoa. Pakolaiskiintiö on juuri sitä. Nostamalla kiintiötä Suomi voi vaikuttaa siihen, että sodan ja konfliktien pakoon ajamat lapset eivät joudu eroon vanhemmistaan ja saavat kasvaa turvassa perheensä kanssa”, sanoo Hanna Markkula-Kivisilta, Pelastakaa Lapset -järjestön toiminnanjohtaja.

Kunnat valmiita vastaanottoon

Pakolaiset pääsevät muuttamaan Suomeen tarkoin määritellyn prosessin kautta, yleensä perhekunnittain. Tämä edesauttaa kotoutumista, kun perhe on turvassa ja kotikuntaan päästään muuttamaan suoraan.

Pakolaisille myönnettävien kuntapaikkojen määrää on saatu lisättyä. Amnestyn vaalikampanjassa yli 2100 kuntavaaliehdokasta sitoutui vastaanottamaan pakolaisia kotikuntaansa. Kuntapaikkojen puutetta on kuitenkin pidetty yhtenä perusteena kiintiön pitämiselle nykyisellä tasolla.

”Viesti on selvä: kunnat haluavat kantaa vastuunsa kansainvälisestä pakolaistilanteesta. Eduskunnan on ryhdyttävä samaan. Tämä on erityisen tärkeää aikana, jolloin turvapaikkalinjauksia on kiristetty ja Suomeen pääsyä vaikeutettu niin sisä- kuin ulkorajoja sulkemalla”, Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson toteaa.

Suomi laski kiintiötään, vaikka maailmassa on enemmän pakolaisia kuin koskaan

Kolme vuotta sitten Suomi korotti väliaikaisesti pakolaiskiintiötään 1050 henkilöön, mutta laski sen viime vuonna takaisin 750 henkilöön, samalle tasolle kuin kiintiö on ollut vuodesta 2003 lähtien. Samassa ajassa vainoa tai ihmisoikeusloukkauksia pakenemaan joutuneiden määrä on lisääntynyt 17,1 miljoonasta 65,3 miljoonaan. Kansainvälisten, pääosin pakolaisleireillä elävien pakolaisten määrä on niin ikään yli kaksinkertaistunut, 9,7 miljoonasta 21,3 miljoonaan.

”Jos kiintiö olisi kasvanut samassa suhteessa, sen tulisi olla nykyään yli 2800. Norja on päässyt tälle tasolle. Suomellakin on varaa parempaan”, sanoo Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula.  

Norjan pakolaiskiintiö tälle vuodelle on 3 120. Kanada puolestaan on vastaanottanut reilun vuoden aikana yli 40 000 syyrialaista pakolaista. Myös Ruotsi kasvattaa pakolaiskiintiötään ensi vuonna 5 000:een, vaikka Ruotsiin on saapunut jo pitkään Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita.

”Valitettavasti olemme nähneet myös toisensuuntaista kehitystä, kun pitkään kiintiöpakolaisten vastaanotossa ykkösenä ollut Yhdysvallat leikkasi kiintiönsä puoleen. Suomen on erityisen tärkeää reagoida nyt, kantaa vastuunsa ja osoittaa inhimillisyytensä”, Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen sanoo.

Pakolaiskiintiön kautta autetaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä: väkivaltaa kokeneita naisia, yksinhuoltajaäitejä, lapsia, vammaisia ja kidutettuja. Viime vuosina noin puolet kiintiöön valituista on ollut lapsia.

Eilen julkaistun vetoomuksen sisäministeri Paula Risikolle on allekirjoittanut jo yli 4000 ihmistä. Keskustelua käydään sosiaalisessa mediassa tunnuksella #MeVälitämme.

Kampanjassa ovat mukana Amnesty International Suomen osasto, Suomen Punainen Risti, Suomen Pakolaisapu, Pakolaisneuvonta, Pelastakaa lapset, Suomen Ekumeeninen Neuvosto, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat, Ihmisoikeusliitto, Kirkon Ulkomaanapu, Plan International Suomi, Suomen Lähetysseura, Väestöliitto, Suomen UNICEF, Suomen YK-liitto, Naisasialiitto Unioni, Lastensuojelun Keskusliitto, Suomen somalialaisten liitto, Monika-Naiset liitto ry, Ensi- ja turvakotien liitto, SOS-Lapsikylä, Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seura ETMU ry, Raster, Vapaa liikkuvuus -verkosto, Suomen UN Women ry, Emmaus Finland ry, Kehys ry, Suomen Mielenterveysseura, Kynnys ry, Emmaus Helsinki ry, Vammaiskumppanuus ry, Seta, Solidaarisuus, Emmaus-Westervik, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Suomen Setlementtiliitto, Suomen World Vision, Taksvärkki ry, Frikyrklig Samverkan, Changemaker, Kehitysmaayhdistys Pääskyt, Kehitysvammaliitto, Kalliolan nuoret, Reilu kauppa ry, Trasek ry.

Norjasta turvapaikan saanut syyrialaisperhe

VANHENE VIISAASTI – Kaikille avoin yleisöluento Kalliolan setlementtitalolla

Vanhene viisaasti -kampanja järjestää kaikille avoimen yleisöluennon Kalliolan setlementtitalolla. Luennon aiheena ovat ikääntyminen, päihteet ja mielen hyvinvointi.

Puhujana Ttm, kehittämiskoordinaattori Sisko Salo-Chydenius A-klinikkasäätiöltä.

Milloin? Keskiviikkona 17. toukokuuta kello 12

Missä? Kalliolan setlementtitalon Auditoriossa, osoitteessa Sturenkatu 11, Helsinki

TILAISUUS AVAA #VANHENEVIISAASTI KAMPANJAN joka haluaa nostaa ikääntymisen, päihteidenkäytön ja mielen hyvinvoinnin keskusteluun. Luentoa ennen esitetään kampanjavideo ja lopuksi on mahdollisuus keskusteluun.

#VANHENEVIISAASTI -KAMPANJA TOTEUTETAAN A-KLINIKKASÄÄTIÖN, HELSINGIN KAUPUNGIN EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN, KALLIOLAN SETLEMENTIN UUSI ALKU -PROJEKTIN JA SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN YHTEISTYÖNÄ

Lisätietoa:

Antti Palmu, Kalliolan setlementti, 050 3735 990

Sisko Salo-Chydenius , A-klinikkasäätiö 045 6366 589

Maija Hansen, Suomen mielenterveysseura 040 652 7337

Vili Varjonen, Helsingin kaupungin ehkäisevä päihdetyö 09 3104 4905