Eläkkeelle jäävä ei palaa töihin – jatkuuko loma, jatkuuko juominen?

Lomakauden päättyessä työt eivät jatku kaikilla. Tänäkin vuonna noin 50 000 suomalaista jää työelämästä vanhuuseläkkeelle. Eläköityminen on iso elämänmuutos: vapaa-ajan määrä kasvaa, käytettävissä olevat tulot vähenevät ja työnteon mukanaan tuomat merkitykset ja sosiaaliset suhteet jäävät pois päivittäisestä arjesta.

Eläkepäiviin kannattaa varautua miettimällä, miten muutokset mullistavat päivittäistä elämää ja kuinka muutoksiin sopeutuu. #Vanheneviisaasti-kampanjan muistilistalla on vinkkejä eläkkeelle jäämisen suunnitteluun. Muistilistan näet täältä.

 

 

Yksi eläkepäivien kompastuskivi voi olla liiallinen alkoholinkäyttö. Tämän päivän eläköityvät käyttävät alkoholia enemmän kuin samanikäiset aiemmin. Kun työssäkäynti ei enää tuo rytmiä arkeen, käytetyt alkoholimäärät voivat alkaa kasvaa. Runsaat kymmenen prosenttia 65 vuotta täyttäneistä käyttää liikaa alkoholia. Kun joka neljäs suomalainen on vuonna 2030 eläkeiässä, kyse on suuresta joukosta ihmisiä.

”Päivä- ja viikkorytmin häviäminen arjesta on monelle kova paikka. Kun tietää, ettei seuraavana aamuna ole menoa mihinkään, on helppo ajatella, että otetaanpa vielä yksi lasillinen”, sanoo Kalliolan setlementin projektityöntekijä Antti Palmu.

”Meillä Suomessa on kulttuuri, että vanhemmat ihmiset elävät usein yksinään. Kun siihen lisätään ajatus, että alkoholinkäyttö on jokaisen oma asia eikä siihen puututa, saadaan lopputulokseksi, että ikääntyvät saavat alkoholisoitua kaikessa rauhassa”, hän lisää.

Kalliolan setlementti järjestää Helsingissä Uusi alku -ryhmiä, jotka tarjoavat elämäntaparemonttia 55 vuotta täyttäneille. Ryhmissä päihteidenkäytöstä puhutaan osana yleisempää hyvinvoinnin tavoittelua.

Ikääntyvillä alkoholin riskikäyttö liittyy usein mielialaan. Alkoholilla lievitetään tyypillisesti yksinäisyyden, ahdistuksen ja masennuksen tunteita. Masennus ei ole mikään normaaliin vanhenemiseen automaattisesti kuuluva asia, sanoo kehittämiskoordinaattori Sisko Salo-Chydenius A-klinikkasäätiöstä.

”Masennuksen vaaran merkkejä ovat jatkuva alakuloisuus, toivottomuuden tunne, hätä ja huoli, joille ei ole realistista perustetta. Näitä vaaran merkkejä ei osata tunnistaa palvelujärjestelmässä. Lievää masennusta voitaisiin hoitaa varsin helposti miettimällä, mitä apua ja tukea ihminen tarvitsee poistamaan esimerkiksi turvattomuuden tunnetta.”

A-klinikkasäätiön, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston, Kalliolan setlementin ja Suomen Mielenterveysseuran #Vanheneviisaasti-kampanja nostaa esiin ikääntyvien ihmisten mielen hyvinvointia ja päihteidenkäytön vaikutusta siihen. Katso kampanjan video täältä.

 

Lisätietoa:

Antti Palmu, projektityöntekijä, Kalliolan setlementti (Uusi alku -toiminta), p. 050 3735 990
Sisko Salo-Chydenius, kehittämiskoordinaattori, A-klinikkasäätiö, p. 045 6366 589