kalliolan setlementti logo

Kokemuksia työpaikkayhteistyöstä

Ahlstromin tehtailla tavoitteena on päihteettömyys
Ahlstromin Karhulan tehtaalla aloitettiin päihdekoulutukset jo vuonna –92. Siitä lähtien päihdeasioista on puhuttu suoraan ja peittelemättä. Työterveyshoitaja Tarja Mustajoki muistaa, miten viinasta ja sen haitoista alettiin keskustella Myllyhoitoyhdistyksen kouluttajan Pentti Hännisen rohkaisemana.

– Nykyään työterveyshuollossa ihmiset saattavat itsekin ottaa puheeksi liiallisen alkoholinkäyttönsä eli työ tuottaa tuloksia, toteaa Mustajoki.

Karhulan tehtaan päihdetyöryhmä on ottanut tavoitteekseen päihdetyön sulauttamisen säännölliseksi työhyvinvointia tukevaksi toiminnaksi.

– Painopistealueet ovat varhaisessa puuttumisessa ja esimiestyössä, kertoo henkilöstöjohtaja Sirkka Pennanen-Taskinen.

– Esimiesten koulutukset ovat todella tärkeitä. Rooliharjoitusten avulla jokainen esimies saa valmiuksia kohdata vastaantulevia, hankalia tilanteita. Puheeksi otto ei ole helppo asia, mutta selkeän mallin ja harjoittelun avulla tilanne hoidetaan asiallisesti ja työntekijää kunnioittaen.

Päihdehaittojen ehkäisystä kuntoutukseen

Ahlstromin Karhulan tehtaan päihdeohjelmassa otetaan huomioon päihdehaittojen ehkäisy, päihdeongelmien tunnistaminen ja varhainen puuttuminen sekä hoitoonohjaus. Henkilöstölle tiedotetaan päihdeasioista ja mm. kuntoutuskursseihin liitetään päihdeasioiden käsittelyä. Päihteidenkäyttö otetaan puheeksi myös kehityskeskusteluissa ja terveystarkastuksissa.

– Jos päihdehaitat jatkuvat havahduttavan puheeksi oton jälkeen, ohjataan työntekijä hoitoon ja tehdään hoitoonohjaussopimus. Tavoitteena on kuntoutuminen päihdeongelmasta ja paluu työyhteisöön sen täysivaltaisena ja työkykyisenä jäsenenä, toteaa Pennanen-Taskinen.
– Hoitoonohjaukseen voi hakeutua myös oma-aloitteisesti työterveyshuollon, esimiehen tai henkilöstöhallinnon kautta.

Yhteistyö myllyhoidon, työterveyshuollon ja työpaikan välillä

Laitoshoito toteutetaan usein Kalliolan Nurmijärven klinikalla ja tuolloin työterveyshuollon hyväksymät hoitotoimenpiteet kustantaa pääsääntöisesti asianomainen henkilö ja työnantaja puoliksi. Kuntoutuksen ajalta on mahdollista hakea Kelan kuntoutusrahaa ja lääkärintodistuksen perusteella maksetaan sairausajan palkka alalla sovellettavan työehtosopimuksen mukaisesti.

Myllyhoidossa toteutuu saumaton yhteistyö työpaikan ja työterveyshuollon kanssa.

– Esimies ja/tai henkilöstöpäällikkö ja työterveyshoitaja kutsutaan klinikalle verkostotapaamiseen, missä arvioidaan kuntoutumisjaksoa ja suunnitellaan jatkohoitoa, kertoo Nurmijärven klinikan johtaja Jyrki Lausvaara.
– Yhteistyö Ahlstromin tehtaiden kanssa on mutkatonta ja hoitoonohjauksista välittyy työntekijöitä arvostava asenne.
– Meillä päihderyhmä toimii aktiivisesti ja tavoitteellisesti, iloitsee Pennanen-Taskinen. Tiedottamiseen ja kouluttamiseen panostetaan ja koko henkilöstö tuntee päihdeohjelma
Finnair välittää työntekijöistään – Työterveyshuolto tukee ja ohjaa

Finnair Tekniikan vastaavan työterveyshoitajan Paula Niemelän mukaan yritys huolehtii työntekijöistään myös päihdekysymyksissä. Hoitoonohjausmalli on luotu jo 1980-luvulla ja sitä kehitetään jatkuvasti. Tärkeinä yhteistyökumppaneina ovat olleet jo pitkään sekä Myllyhoitoyhdistys että Kalliolan Nurmijärven klinikka ja Avomylly Helsingissä.

– Nykyisin esimiehillä on tietoa päihderiippuvuudesta ja -haittojen tunnistamisesta sekä taitoa varhaiseen puuttumiseen. Tilanteisiin pysähdytään entistä aiemmin ja yhteistyö työterveyshuollon kanssa toimii melko sujuvasti, kertoo jo lähes 20 vuotta Finnair Terveyspalveluissa työskennellyt Niemelä.

– Itse pääsin 1990-luvun alussa Myllyhoitoyhdistyksen ja Työsuojelurahaston koulutukseen ja sitä seuranneeseen jatkohankkeeseen, joista sain eväitä kehittää työterveyshuollon päihdetyötä. Jokaiselle työterveyshoitajalle olisi tärkeää saada täydennyskoulutusta päihteistä, riippuvuuksista ja päihdehaitoista.

Esimiehet ja työsuojeluvaltuutetut puheeksiottovalmennuksessa

– Myös Finnairin esimiehet ja työsuojeluvaltuutetut kävivät 1990-luvulla Myllyhoitoyhdistyksen koulutuksen, jossa paneuduttiin mm. puheeksiottovalmennukseen. Tällä hetkellä myllyhoidollinen ajattelu – välittäminen ja sairauskäsite – ovat kaikille tuttuja.

Niemelän mukaan työntekijä saa tarpeen vaatiessa nopeasti apua ja hoitoonohjaustilanteessa ovat aina mukana esimies, työterveyshoitaja tai -lääkäri ja mahdollisesti myös työsuojelun edustaja.

Päihdehoito on verkostotyötä ja työterveyshuollon tehtävänä on toimia linkkinä hoitoonohjaustilanteissa, antaa tietoa hoitomahdollisuuksista, olla tukena sekä huolehtia seurannasta. Työntekijän hoidon tarve arvioidaan yhdessä ja varsinainen kuntoutus toteutuu joko avohoitona A-klinikalla tai Avomyllyssä tai laitoskuntoutuksena ensisijaisesti Kalliolan Nurmijärven klinikalla.
Nollatoleranssi vastuullisessa ja vaativassa työssä

Finnairilla on ehdoton nollatoleranssi päihteiden suhteen. Työ on vaativaa ja vastuu tiedostetaan.

– Mitä pienempi tiimi tai työyhteisö, sen paremmin esimies pysyy ajan tasalla ja voi puuttua työntekijöidensä ongelmiin, toteaa Niemelä.

Uusimpien tutkimusten mukaan jopa 63 % 26-34 -vuotiaista miehistä on alkoholin riskikuluttajia. Tulevaisuudessa tilanne alkaa väistämättä näkyä työpaikoilla ja siihen on suhtauduttava vakavasti.

Työterveyshuollossa päihdetyötä on kehitetty ehkäisevään suuntaan ja Paula Niemelän mielestä työ olisikin aloitettava jo varhain ja pyrittävä vaikuttamaan nuoriin. Myöskään työterveyshuolto ei saisi unohtaa nuoria työntekijöitä. Monet aikuisiän terveyteen vaikuttavat elintavat vakiintuvat nuorena aikuisena ja nykyiset elintavat ennakoivat tutkimusten mukaan huomattavia terveysriskejä tulevaisuudessa myös alkoholinkäyttöön liittyen.
– Oppilaitoksissa pitäisi olla koulutusta alkoholinkäytön riskeistä ja valmennusta päihteettömään elämäntapaan sekä opettajille että opiskelijoille. Työpaikoilla kannattaisi tiedottaa päihdeasioista rohkeammin ja järjestää yhteisiä keskustelumahdollisuuksia työporukoille. Tiedon ja tiedostamisen kautta vastuu itsestä ja työkaverista lisääntyy, uskoo Niemelä.
– Työterveyshoitajan tehtävänä on kysyä jokaisen työntekijän päihteidenkäytöstä ja kartoittaa tilannetta asiakkaan kanssa. Tarpeen mukaan tiedotetaan riskeistä, riippuuvuusilmiöstä, päihdehaitoista ja hoitomahdollisuuksista.

Hoitoon motivoimisen onnistuminen huippuhetkenä

– Finnairin noin 8000 työntekijän työterveyshuollossa työskentelee kuusi työterveyshoitajaa ja päihdeasiat ovat vain yksi asia muiden joukossa, muistuttaa Niemelä. Työtä on tehtävä ihmistä kunnioittaen ja eettisesti oikein. Omien asenteiden on oltava kohdallaan: mikä on oma suhteeni päihteisiin, mikä on roolini hoitajana, mitä ajattelen alkoholisteista jne.
Työterveyshoitaja Paula Niemelä sanoo palaavansa uudelleen ja uudelleen edesmenneen Martti Lindqvistin teokseen Auttajan varjo, joka on hoitotyötä tekevien perusteos eettiseen pohdintaan.

– Mitä paremmin tunnen itseni, sitä paremmin voin auttaa muita, Niemelä toteaa.
– Huippuhetkiä työterveyshuollon päihdetyössä ovat tilanteet, joissa hoitoon motivoiminen onnistuu ehkä pitkällisenkin työn tuloksena. Toisinaan asiakkaat lähtevät ”pitkin hampain” kuntoutusjaksolle ja palatessaan tulevat kiittämään, että se oli juuri oikea paikka ja hoitomuoto. Silloin tuntee tekevänsä oikeaa työtä ja olevansa mukana lievittämässä ihmisten ja perheiden tuskaa.

Juttu on julkaistu alun perin Myllyhoito-lehden 25-vuotisjuhlanumerossa vuonna 2007


Lemminkäisen työterveyshuollossa puhutaan päihteistä

Lemminkäisen johtavan työterveyshoitaja Maarit Järvisen mukaan selkeä päihdeohjelma helpottaa päihdeasioihin tarttumista niin työpaikalla kuin työterveyshuollossakin.
– Lemminkäisellä on ollut hoitoonohjausmalli jo vuodesta –81 lähtien. Mallia on kehitetty vuosien varrella ja vuonna –05 työstettiin laaja Päihteidenkäytön vastainen ohjelma, joka sisältää tietoa ja ohjausta käytännön tilanteisiin.

Maarit Järvinen on työskennellyt työterveyshoitajana 80-luvun alusta lähtien ja nähnyt myös päihdekulttuurin monet vaiheet.
– 80-luku oli työpaikoilla todella kosteaa aikaa. Silloin hoitoonohjaus saattoi tapahtua siten, että esimies talutti humalaisen työntekijän työterveyshoitajan eteen ja yhdessä kuskattiin edelleen hoitoon, muistelee Järvinen.
– Nykyään keskitytään entistä enemmän ehkäisevään työhön ja terveystarkastuksissa kysytään aina myös päihteiden käytöstä. Työterveyshoitajan tehtävänä on kertoa haittavaikutuksista ja riskeistä sekä motivoida jo hyvissä ajoin käytön vähentämiseen.

Työikäiset juovat suurimman osan alkoholista

Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) mukaan työikäiset juovat suurimman osan Suomessa kulutetusta alkoholista. Työssäkäyvistä miehistä 53 % ja naisista 19 % juo terveyden kannalta liikaa. Työpaikoilla alkoholinkäytöstä aiheutuu tehottomuutta, myöhästelyjä, tarpeettomia sairauspoissaoloja ja ennenaikaista eläköitymistä.

Työterveyshuollossa toteutetaan vuosittain yli miljoona terveystarkastusta ja lähes viisi miljoonaa muuta asiakaskäyntiä, joten mahdollisuudet alkoholin suurkuluttajien tunnistamiseen ovat olemassa. VTV:n mukaan työterveyshuoltosopimuksien tulisi sisältää myös alkoholinkäytön seulonta kaikissa terveystarkastuksissa ja sairausvastaanotoilla.
Lemminkäisellä päihdeasiat liittyvät luontevasti työturvallisuuteen. Koulutusta järjestetään turvallisuuspäälliköille, esimiehille ja koko henkilöstölle. Järvinen sanookin, että asiallinen tiedottaminen ja keskustelu päihdeasioista työpaikalla helpottaa myös päihdeasioihin puuttumista.
– ”Työkaveri pitää huolta työkaverista” –ajattelulla tuotetaan hyvinvointia koko työyhteisöön ja lause pitää sisällään myös luvan puheeksiottoon päihdeasioissa.

Päihdeohjelma intranetissä opastaa

Järvinen vastaa työterveyshuollon koordinoinnista ja työhyvinvointiin liittyvistä asioista Lemminkäisellä. Yhteydenottoja tuleekin joka puolelta Suomea mm. päihdekysymyksissä.

– Työkaveri tai esimies saattaa kysellä neuvoa, miten menetellä päihdeasioissa. Silloin on hyvä viitata päihteiden vastaiseen ohjelmaamme, joka löytyy helposti intranetistä. Ohjelmassa on selkeät ohjeet ja toimintamallit, miten päihdeasia otetaan puheeksi, miten käynnistetään hoitoonohjaus ja kuinka kannustetaan työterveyshoitajan vastaanotolle, toteaa Järvinen. Työterveyshuollolla on käytössä myös mini-interventio –malli.

Lemminkäisen työterveyshuolto tekee tiivistä yhteistyötä mm. A-klinikkojen, Kalliolan Nurmijärven klinikan ja Avomyllyn kanssa. Myllyhoitoyhdistys on ollut jo vuosia mukana päihdeohjelman kehittämisessä.

– Ohjaamme tarvittaessa joko avohoitoon tai laitoshoitoon. Päihdeasioissa työntekijä on seurannassa eli tuen piirissä kolmen vuoden ajan. Seurannan aikana järjestetään useita tapaamisia, joihin osallistuu asiakkaan ja hänen esimiehensä lisäksi hoitavien tahojen edustajia, kertoo Järvinen.
– Kyseessä on hankala ”allergia”, joten tuen on oltava riittävän vahvaa ja pitkäkestoista.
Maarit Järvinen nauttii työstään ja erityisesti niistä hetkistä, kun voi nähdä toipumisen käynnistyneen.
– Suomalainen humalajuominen on surullinen asia. Kaupungilla liikkuessa törmää päivittäin tilanteisiin, jossa ihmiset kantavat ”mäyräkoiriaan” ja örveltävät humalassa. Kaikki yli kahden kerta-annoksen ylittävät määrät ovat mielestäni jo haitallisia, toteaa Järvinen. Työterveyshoitajille hän toivoo selkeitä ohjeistuksia päihdeasioiden puheeksiottoon ja hoitamiseen, tietoa palvelujärjestelmästä ja rohkeutta tarkastella myös omaa suhdetta päihteisiin.

Juttu on julkaistu alun perin Työterveyshoitaja-lehdessä 3/2009