kalliolan setlementti logo

Historia

Kalliolan setlementin toiminta käynnistyi vuonna 1919. Pastori Sigfrid Sirenius oli tutustunut setlementtityöhön toimiessaan 1900-luvun alussa Lontoossa merimiespappina suomalaisella merimieskirkolla.

Ensimmäinen setlementti Toynbee Hall oli perustettu vuonna 1884 Lontoon East Endin työläiskortteleihin. Tavoitteena oli sosiaalisen ja sivistyksellisen toiminnan tuominen köyhien ihmisten asuinalueille. Ensimmäiset toimijat olivat yliopistojen opiskelijoita ja opettajia. Toynbee Hallin rinnalle syntyi nopeasti uusia setlementtejä, joiden toiminnassa korostui kristinuskon sanoman tuominen lähelle ihmisen elämänpiiriä. Suomessa ensimmäinen Lontoon-mallin mukainen setlementtitalo, Kalliola, perustettiin Helsingin Kallioon.

Kalliola syntyi kansalaissodan keskelle

Suomessa kansakunta oli jakautunut kahtia. Kansalaissodan haavat olivat syvät. Tarvittiin sillanrakentajia yhteiskunnallisesti ja poliittisesti eri tavalla ajattelevien välille. Tähän haasteeseen Sirenius vastasi aloittamalla setlementtityön Helsingissä Kallion kaupunginosassa kenraalikuvernööri Bobrikovin mukaan nimetyssä koulussa. Ensimmäinen setlementti sai nimekseen Kalliola. Kalliolan ensimmäisiä työmuotoja olivat aikuisille suunnatut yhteiskunnallisia aiheita käsittelevät luennot ja esitelmätilaisuudet, lapsi- ja nuorisotyö, ylioppilaskotitoiminta, retket ja leirit, urheilu ja liikunta sekä sosiaalinen auttamistyö.

Toiminnan tavoitteet Sirenius määritteli seuraavasti: ”koko toiminta pyrkii eri ikäluokkien keskuudessa puoluehengestä vapaalla, yleisinhimillisellä, sisäistä uudistusta ja kasvatusta tarkoittavalla työllä päämääräänsä, ihmiselämän ja kansan eheyttämistä saavuttamaan.” Kyse oli palvelemisesta. Oli ajettava heikkojen ja sorrettujen oikeutta. Toimintaa hallitsikin vapauden ajatus: keneltäkään ei vaadittu selontekoa uskonnollisesta, yhteiskunnallisesta tai poliittisesta kannasta. Tavoitteena oli murtaa ihmisten välisiä muureja ja raja-aitoja, edistää korkeampaa elämänlaatua, ystävystyä lähiympäristön ihmisten kanssa sekä ottaa huomioon erityisesti köyhät ja syrjäytyneet.

1900-luvun alusta 2000-luvulle

Alusta alkaen Kalliolan setlementissä on uskottu ihmisessä ja ihmisten muodostamissa yhteisöissä oleviin voimavaroihin. Tärkeintä on saada nämä voimavarat käyttöön. Erilaisuus on nähty rikkautena, kasvamisen ja oppimisen mahdollisuutena, ei uhkatekijänä. Alusta alkaen on myös korostettu vastuunottamisen tärkeyttä.

Kalliolan kansalaisopisto perustettiin vuonna 1920. Lastensuojelutyö aloitettiin 1960-luvulla Helsingin Poikakodin liityttyä osaksi Kalliolan setlementtiä. Päihdetyö tuli mukaan 1980-luvulla, jonka jälkeen Kalliolassa on kehitetty kaksi uutta päihdehoitomallia, myllyhoito® ja Kiskon yhteisöhoitomalli®. Pellaksen päihdeklinikka käynnisti toimintansa vuonna 1982, Vantalan klinikka vuonna 1984. Vuonna 1992 Pellaksen ja Vantalan klinikat yhdistettiin Nurmijärven klinikaksi. Kiskon klinikka perustettiin vuonna 1986 ja Avohoitoklinikka vuonna 1996. Kuntokeidas Sandels aloitti toimintansa vuonna 2000. Nuorisotyöhön liittyvä Tyttöjen Talo käynnisti toiminnan vuonna 1999®.

2000-luvulla Kalliolan lastensuojelutyö on laajentunut voimakkaasti. Vuonna 2002 Kalliola perusti Mäkirinteen nuorisokodin. Mäkirinteen hoitomallina käytetään Kiskon yhteisöhoidosta lastensuojelutyöhön sovellettua Nuorten Kisko –hoitomallia®. Vuonna 2004 Kalliola perusti Vantaan nuorisokodin (nykyinen Matarin nuorisokoti) ja vuonna 2005 sekä Espoon nuorisokodin (nykyinen Kilon nuorisokoti) että Kalliolan vastaanottokodin. Vuoden 2008 alussa perustettiin Mäkelänkadun nuorisokoti ja vuoden 2008 lopulla Alppikylän nuorisokoti. Lisäksi Kalliolan vastaanottokodin yhteydessä toimii nykyisin lastensuojelun päiväosasto ja Tehostetun perhetyön yksikkö.

Kalliolan setlementin yksi uusimmista toimintamuodoista on vammaistyö. Joulukuussa 2006 avattiin Ryhmäkoti Jatko, joka toimii kuuden syntymästään saakka vaikeasti liikuntavammaisen nuoren aikuisen pysyvänä kotina. Ryhmäkoti Jatkossa nuoret muodostavat perheen, jossa yhteisöllisyys ja talon muu asukastoiminta sekä verkostoituminen samassa talossa toimivan kehitysvammaisten asumisyksikön Rastinkodin kanssa muodostavat toiminnan kivijalan. Ryhmäkoti Jatko toimii S-Asunnot OY:n kerrostalossa Pohjois-Haagassa.

Myös kansalaistoiminnan osuus on voimakkaassa kasvussa. Erityinen kansalaistoiminnan keskus Kalliolalla on Itä-Pasilassa.