Monthly Archives: lokakuu 2018

Mara Balls murjoo addiktioita ja kyseenalaistaa kulutuskulttuurin taiteellaan

Mara Ballsin Riippuvaiset installaatio esillä Mutterigalleriassa lokakuun loppuun.

Muusikkona tunnettu Mara Balls, siviilissä Maria Mattila, puhuu avoimesti addiktiotaustastaan sekä kuinka päästää irti omista hirviöistään. Marian installaatio ”Riippuvaiset” on taiteilijan tähän mennessä rajuin esilletulo, mikä on aiheuttanut myös hetkellisen luovan kriisin musiikin säveltämiselle. Installaatio on esillä kuun loppuun saakka Kalliolan Setlementin 24/7 tunnin MutteriGalleriassa.

Maria Mattila on kirjoittanut päihdeongelmista ja pakkomielteistään lyriikoissa, mutta Riippuvaiset-installaatio on taiteilijan raadollisin ulostulo. Se käsittelee hyvin henkilökohtaisella tasolla addiktioita. Idea syntyi välittömästi, kun Maria yhdisti juuri Kalliolan päihdekuntoutusyksikön pelastaneen hänen lähiomaisensa hengen. 

−Tää menee ihan nekstille levelille paljastumisessa. Riippuvaiset-prosessi on ollut rajuin myllytys, kirjaimellisesti mylly. Mä oon siirtänyt installaatioon omaa turhaumaa, surua ja vihaa monessa eri kerroksessa. Myös siitä näkökulmasta, millaista on ollut kasvaa perheessä, jossa on addikteja.

Riippuvaiset-installaatio koostuu muun muassa paperimassasta ja rautaromusta muotoilluista hahmoista.

− Nuket eivät ole profiloituja, mutta siellä on selkeästi lapsi ja vanhempi, miehiä ja naisia. Yksi on jonkinlainen irvikuva Jeesus Kristuksesta. Addiktiosta toipumiseen liittyy usein hengellinen herääminen, mutta toisaalta uskonnon harjoittaminenkin voi muuttua pakkomielteiseksi.

Maria ei kuulu kirkkoon, mutta hän kuvaa olevansa hengellinen ja ritualistinen. Hän pääsee hypnoottisen keskittyneeseen tilaan musiikin avulla ja maalatessaan.

−Taiteen tekeminen on mulle keino kommunikoida jumalan kanssa. Ehkä jopa se syy tehdä taidetta, jotta pääsisi lähemmäksi. Olen kosketuksissa luovaan tilan kautta jumalaan, joka myös puhuu mulle. Se, mitä jumala puhuu mulle, niin mä pystyn taiteen kautta puhumaan muille. Näin mä sen koen, Maria kuvailee.

Marialle jumala ei ole tietyn uskonnon jumala, vaan koko eliniän muuttuva henkilökohtainen pyhä.

−Se on myös tutkivaa. Mä en pysty nimeämään tai määrittämään, antamaan sille muotoa. Yhtä paljon se on kivi, ja seuraavaksi se on rakkaus. Mä en halua piirtää sille kasvoja.

Kuluttaminen on tämän päivän addiktio

Maria kuvaa maalaamistaan intuitiiviseksi. Kuvat, sanat tai lauseet vain syntyvät ja ne ovat samalla sielunmaiseman tarkkailua nousevien teemojen kautta.

−Olen maalannut vasta pari vuotta. Mulla on taiteen tekemisessä sellainen ajatus, että teen niillä materiaaleilla mitä kulloinkin sattuu olemaan käsillä. Pyrin käyttämään aina kierrätysmatskuja. En sido itteäni mihinkään tiettyyn tekniikkaan tai materiaaliin, vaan koitan olla auki. En ole ennen elämässäni tehnyt mitään paperimassasta. Riippuvaiset on kokeilevaa, ihan sellaista, kun pieni lapsi tutkii. On ollut hauska huomata, että olen vapaa oletuksista.

Riippuvaiset-installaatio kuvastaa Marian henkilökohtaisia addiktioita, mutta se on myös kannanotto nykypäivän addiktiosta yksilöä korostavassa hedonistisessa yhteiskunnassamme.

−Kansakunta on sairas, ja kukaan ei suostu sitä näkemään. Mielihyvän ja nautinnon tavoittelu yhdessä yltäkylläisyyden kanssa johtaa siihen, että ihmisen on vaikea määritellä rajojaan. Se on tämän ajan ilmiö, meillä on niin v**i liikaa. Ongelmana on, että kyseinen korreloituu elintasoon ja menestykseen sen sijaan, että se nähtäisiin sairautena. Asia nähdäänkin, että ”tolla tyypillä menee hyvin”, vaikka se saattaa oikeasti voida huonosti ja pakenee sisällönpuutetta, Maria toteaa.

Marian mukaan kyseessä on ei ole vain yksilön, vaan kollektiivinen addiktio.

−Hahmottamisen kautta voi olla helpompi alkaa hoitaa yksilöä sekä rajoittaa yltiöpäistä hysteeristä kulutuskulttuuria, kun ei sitä voi kriminalisoidakaan tai isovelimeiningillä rajoittaa, mitä saa kuluttaa.

Maria kannustaa asenneilmapiirin kyseenalaistamiseen, sillä omistaminen ja materiaali eivät ole yhtä kuin onnellisuus. Kauppakeskusten sijaan Maria toivoo kierrätyskeskuksia ja vanhan korjaamista.

−Minimalisti ja vähällä pärjääminen voisi olla uusi kauneus. Nämä on tosi muinaisia arvoja, mutta mihin ne ovat tästä ajasta kadonneet? Mä oon ite sellainen, että parsin mun vaatteita. Oon kuin jäänne, mutta tulen sellaisesta kodista, jossa joulupaperit säästettiin ja käytettiin seuraavana vuonna uudelleen. Kun mä katon tota kertakäyttökulttuuria niin mä en tajua, mitä lapsille opetetaan nykyään? Toki, nämä on sellaista, mitä mulle on opetettu aikoinaan, mutta mitä me opetetaan seuraaville?

Luovu ja luo uusi nahka

Maria tietää, mistä puhuu. Hän on sairastanut riippuvuuksista anoreksian, bulimian sekä kamppaillut päihderiippuvuuden kanssa. Hän on viettänyt aikoja suljetulla osastolla sekä kaksi kertaa päihdekuntoutuksessa, josta jälkimmäisen joutui jättämään kesken.  

−Mut heivattiin sieltä pihalle, ei retkahtamisen, vaan omapäisyyden takia. Mulle sanottiin ihan suoraan, että olen riski muille toipujille, koska sooloilin. Olen kontrolliin taipuvainen ja se on myös mun defenssi, mikä johti törmäyskurssille hoitohenkilökunnan kanssa. Mun oli vaikea taipua yhteisön sääntöihin ja päästää irti omavaltaisuudesta. Mä olin siitä tosi hämmentynyt, mutta ei siinä auttanut, kun alkaa kasaa palettia, kun tajusin, että tämä on mun omissa käsissä.

Marian mukaan hoidon keskeytymisessä oli myös oivaltava hyvä puoli.

−Mä tajusin, että mä en voi ulkoistaa tätä asiaa noille muille tyypeille. Se on ollut sielunhoidollinen ja itsesuggestiollinen prosessi, itsetarkkailua sekä omien fakkiintuneiden toimintatapojen kyseenalaistamista ja tunnistamista. Jokaiselle tekisi hyvää tutkia itseä ja myös irti päästämistä. On ehdottoman tärkeää päästää irti omasta kontrollista ja ottaa apua vastaan.

−Matkan varrella ihminen joutuu läpi elämän luopua ja uudistua. Ei kannata pelätä sitä, koska susta ei tuu tyhjää, vaan sä luot nahkaa. Tulee uudenlainen itsen ja minuuden kokemus tilalle.

Maria kuvailee, että ihmiset roikkuvat ja pitävät liikaa kiinni mielikuvista siitä, mitä olemme, mitä teemme ja miksi teemme. Addiktioiden hoitamisessa pitää luopua syvältä lähtevistä, toistuvista kaavoista ja haitallisiksi kasvaneista itsesuojelumekanismeista.

−Mä olen oppinut tosi paljon armoa itseä kohtaan. Ruoskan viuhtominen on vähentynyt. Se on helpottavaa, koska yleensä olemme itsemme pahimpia ruoskijoita. On ihmistä eteenpäin puskevaa, mutta myös murentavaa ruoskimista, mistä pitää luopua.  

Maria kannustaa hyväksymään addiktiot osana kasvutarinaa, eikä nähdä vain virheinä.

−Kun on ottanut harha-askelia elämässä ja mennyt huolella ojaan, niin ne tulisi nähdä osana suurta matkaa, eikä vain peruuttamattomina virheinä, jotka tekisi elämänpolusta viallisen. Päinvastoin, ne tulee nähdä ja hyväksyä osaksi omaa kasvuprosessia. Toki mä oon omaa nuoruuttani joskus uhrannut sille syömishäiriön alttarille, ihan siis aikaa, omaa aikaa. Se on ollut sellaista hulluuden teatteria, jossa mulla on olut sellaisia kummallisia rituaaleja ja tosi itsetuhoisia toimintamalleja. Mutta nyt niistä on luojan kiitos irrottautunut niin jotenkin nekin pystyy hyväksymään, Maria toteaa.

Riippuvaiset-hirviöt herättää toimimaan

Työnsä kautta Maria voi puhua, tarjota vertaistukea ja lohtua. Taide auttaa Mariaa hyväksymään paremmin myös omat kokemukset. 

−Mä muotoilen omasta hirviöstä jotain, johon joku voi tarttua sen sijaan, että mulla olisi komerossa kokoelma hirviöitä, jotka piinaa ja ovat piilotettuina. Mä oonki alkanu muovaamaan niitä, että ”Hei, tartu toho, ota tosta kii!”.

Maria paljastaa, että Riippuvaiset-installaation perimmäinen ajatus on, että hän oikeuttaa rujon, ruman ja rankan teoksen sillä pienellä mahdollisuudella, että se saattaa herättää ihmisessä jonkun oivalluksen tai ajatuksen ja apua on tarjolla installaation sijainnin vieressä Kalliolan Setlementissä.

−Uskallan ravistella ja säikäyttää, koska mä tiedän, että ton teoksen eteen mahdollisesti pysähtyvä ihminen ei jää yksin. Näitä ajatuksia on turvallista tutkia just tossa. Ja jos joku tunnistaa tarvitsevansa vähääkään jeesiä niin ovi on ihan vieressä. Mä ikään kuin uhraudun ja paljastun oman addiktion kautta, ja silloin joku pystyy tarkkailemaan addiktioita myös itsessään. Mietin, et pystyn tekemään sitä sellaisena oodina ja kiitollisuuden eleenä duunille, jota Kalliolan Setlementti tekee. Mä ikään kuin jeesaan ja kannan korteni kekoon. En oo sosiaalityötekijä, eikä musta tuu sellaista, mutta minä ja mun ilmaisukeinot on nää, ja me tehdään ikään kuin samaa työtä, mutta omilla metodeilla, Maria toteaa.

Addiktioista kertova installaation työstö on syönyt intoa hetkellisesti sävellystaiteen tekemisestä.

−Levy on telakalla, luova kriisi. Ei aavistustakaan, mitä levyn kanssa tapahtuu. Se on osa taiteilijana olemista, koska musan tekemistä ei voi pakottaa. Ehkä se voi liittyä myös tähän Riippuvaiset-prosessiin, koska se on ollut niin raskas. Tarkoittaa, myös sitä, että annan itselleni aikaa, se puhdistaa ja antaa tilaa taas uudelle. Se on tässä myös se hienous.

***

Mara Ballsin, siviilissä Maria Mattilan Riippuvaiset-installaatio on esillä Sturenkadun ja Kirstinkadun kulmassa sijaitsevassa MutteriGalleriassa. Lisäksi Kalliolan setlementtitalolla on esillä ja myynnissä maalauksia (Sturenkatu 11, 00510 Helsinki, ma-pe ).
Installaation FB-event.

 

 

***

Teksti: Anna Kotaviita

 

Järjestöt Asunnottomien yönä: Asunnottomuuden hoito ja ennaltaehkäisy vaativat toimivia sosiaali- ja terveyspalveluita

Helsingin Asunnottomien yön järjestäjät ovat huolissaan siitä, etteivät asunnottomat ja muut haavoittuvassa asemassa olevat saa yhdenvertaisesti tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Palveluiden riittämättömyys ja hoitoon hakeutumisen kynnykset kärjistävät ongelmia ja johtavat jopa asunnottomuuteen.

 

Perustuslain mukaan palveluiden tulee olla yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla. Tällä hetkellä palveluiden saatavuudessa ja saavutettavuudessa on puutteita, jotka johtavat siihen, että henkilöt, jotka tarvitsisivat palveluita, eivät niitä välttämättä saa.

 

–        Ihmiset ovat eriarvoisessa tilanteessa, koska apua saavat nyt he, joilla on voimavaroja hoitaa asioitaan ja he, jotka ovat valmiita ottamaan sitä apua, mitä heille tarjotaan. Se ei ole välttämättä sitä, mitä he oikeasti pyytävät ja tarvitsevat, Suomen Setlementtiliiton toimitusjohtaja Pentti Lemmetyinen toteaa.

 

Yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää, että palveluihin pääseminen on kynnyksetöntä ja helppoa. Käytännössä tämä tarkoittaa ympärivuorokautisia palveluja, joihin voi hakeutua ilman ajanvarausta tai lähetettä. Myös ennaltaehkäiseviä, jalkautuvia ja kotiin vietäviä palveluja tulee lisätä. Lisäksi tarvitaan tukea palvelu- ja tukiviidakossa luovimiseen. Palveluissa tulee huomioida erilaiset kielelliset tarpeet esimerkiksi maahanmuuttajien ja selkokieltä tarvitsevien osalta.

 

–        Kasvokkaisen kohtaamisen vähentymisen ja osaavimpien ehdoilla toteutetun digitalisaation myötä palvelut ovat etääntyneet ja ne ovat huonommin asunnottomien saavutettavissa, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.

 

Asunnottomuus on ihmisoikeusloukkaus, jonka rakenteellisia syitä ovat eriarvoisuus ja pula kohtuuhintaisista asunnoista. Asunnottomuuteen ei välttämättä liity muita ongelmia. Pitkittyessään asunnottomuus kuitenkin saattaa johtaa mielenterveyden ongelmiin ja päihteiden väärinkäyttöön. Toisaalta päihde- ja mielenterveysongelmat lisäävät asunnottomuuden riskiä.

 

–        Pienituloisuuden ja talousvaikeuksien lisäksi mielenterveyden haasteet ja päihteiden ongelmakäyttö ovat keskeisiä asunnottomuuden riskiä kasvattavia tekijöitä. Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kannalta päihde- ja mielenterveyspalveluiden toimivuus on iso kysymys; sekä sen kannalta, mitkä mahdollisuudet ihmiselle asunnottomuuden päätyttyä on saada elämä taas raiteilleen, kommentoi aikuistyön päällikkö Tuomas Tenkanen EHYT ry:stä.

 

Arviolta vain puolet mielenterveyspalveluita tarvitsevista ja kolmannes päihdepalveluita tarvitsevista on niiden piirissä (STM:n arviomuistio mielenterveys- ja päihdepalveluista ja lain uudistamistarpeista, 2016). Palveluihin hakeutumisen vaikeus johtaa siihen, että moni palveluita tarvitseva ei onnistu pääsemään niiden piiriin tai jättää kokonaan yrittämättä.

 

–        Tällä hetkellä esimerkiksi Helsingissä päihdekatkaisu- tai vieroitushoitoihin pääseminen edellyttää aina lähetettä. Katkaisu- tai vieroitushoito on ensimmäinen askel päihdekierteen katkaisemisessa. Riippuvuuden hallitsemassa elämässä on kohtuutonta odottaa asiointia monella luukulla lähetteen saamiseksi, sanoo Tukikohta ry:n toiminnanjohtaja Ron Furman.

 

Painopiste on viime vuosina siirtynyt laitoshoidosta avo- ja asumispalveluihin. Pitkäaikaisasunnottomuutta on vähennetty perustamalla tukea tarvitseville päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville asunnottomille asumisyksiköitä. Yksiköissä ei kuitenkaan ole resursseja päihde- tai mielenterveyspalveluiden toteuttamiseen ja ajatuksena onkin, että asukkaat saavat tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut julkisen palvelujärjestelmän kautta.

 

–        Monesti asumisyksiköiden työntekijät joutuvat tekemään hartiavoimin töitä, jotta asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut. Palvelutaso ei ole riittävä päihde- ja mielenterveyspalveluiden osalta. Kuntoutusta tarvitsevien kokemusten mukaan palveluihin pääsy on vaikeutunut, sanoo projektipäällikkö Leena Rusi Sininauhasäätiöstä.

 

Palveluiden saavutettavuuden parantamiseksi Helsingin ja muiden kuntien on kohdennettava niihin tarpeeksi rahaa.

 

–        On tärkeää noudattaa Asunto ensin -periaatteita, joilla tuetaan kansalaisten yhdenvertaisuutta ja sitä kautta myös palveluihin pääsyä. Palveluita tulisi kehittää siten, että ne olisivat myös asunnottomien ja muiden huono-osaisten käytettävissä, A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Olavi Kaukonen muistuttaa.

 

Allekirjoittajat:

Vailla vakinaista asuntoa ry

A-klinikkasäätiö sr

Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr

Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Emmaus Helsinki ry

Helsingin Sosiaalinen Oikeudenmukaisuus ry

Irti Huumeista ry

Kalliola Oy – Uudet setlementtiratkaisut

Kallion seurakunta 

Keravan Hannu ja Kerttu ry

Kriminaalihuollon tukisäätiö sr

KRIS – Suomen keskusliitto ry

Kunnon Elämä ry

Mielenterveyden keskusliitto ry

Moniheli ry

Sininauhaliitto

Sininauhasäätiö sr

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Suoja-Pirtti ry

Suomen Pelastusarmeijan Säätiö sr

Suomen Setlementtiliitto

Tukikohta ry

Vihreä Keidas ry

—–

Asunnottomien yö vietetään keskiviikkona 17.10. yli neljälläkymmenellä paikkakunnalla. Asunnottomien yö muistuttaa, että asunto on perusoikeus ja vaatii päättäjiä toimimaan asunnottomuuden poistamiseksi. Helsingin Asunnottomien yön vuoden 2018 teema on palveluiden saatavuus ja resurssit. Helsingissä järjestetään useita tapahtumia, päätapahtuma on klo 16-22 Dallepénpuistossa.  

 

Kaikkien paikkakuntien tapahtumat: http://asunnottomienyo.fi/tapahtumat/

Asunnottomien yö somessa:

#asunnottomienyö

https://www.facebook.com/asunnottomienyo/

https://twitter.com/Asunnottomienyo

https://www.instagram.com/asunnottomienyo/

 

Lisätietoja:

Katri Immonen

Viestinnän asiantuntija

Vailla vakinaista asuntoa ry

Puh. 044 773 4700
katri.immonen@vvary.fi

 

Sanna Tiivola

Toiminnanjohtaja

Vailla vakinaista asuntoa ry

Puh. 050 407 9702

sanna.tiivola@vvary.fi

 

Pellonpää monipuolistaa kuvataiteellaan musiikkikokemuksen

Eetu Pellonpään taidenäyttely Mielikuvia konserteista Setlementtitalolla 8.-26.10.2018.

Musiikki on kokonaisvaltainen taiteenlaji. Sen pukee osuvasti kuvataiteilija Eetu Pellonpää (s.1976) taidenäyttelyssään Mielikuvia konserteista, joka avautuu 14.10.2018 Kalliolan setlementtitalolla. Näyttely koostuu konserttilavojen henkilökuvista, jotka ovat tehneet kuvataiteilijaan vaikutuksen.

Teokset yhdistelevät valokuvaa, elävän mallin piirtämistä ja sekatekniikkaa. Pellonpää hyödyntää teoksissaan onnistuneesti eri tyylilajeja tahallisesti ja tahattomasti.

− Teosten tyyli on syntynyt kuin itsestään. Tarkennuksen tai valotuksen suhteen epäonnistuneet valokuvat ovat toimineet lähtökohtana vapaalle sommittelulle, joita olen jatkotyöstänyt puuväreillä ja guassilla. Tavoittelen subjektiivisen kokemuksen mahdollisimman realistista visuaalista esitystapaa, kuvailee Eetu Pellonpää.

Työmetodillaan kuvataiteilija haluaa kunnioittaa teoksissaan esiintyvien henkilöiden olemusta, mutta samalla häivyttää realistista kuvaamista omalla kädenjäljellä. 

− Valokuvien sommitelmat rikkovat myös omia piirtämisen maneereja. Ne mahdollistaa oman kädenjäljen häivenemisen ja mielikuvituksen rajojen murtumisen.

Mielikuvia konserteista -näyttelyn teoksissa on mukana muun muassa Maria Mattilan (Mara Balls) ja Susan Karttunen (Positive Wave). Taidenäyttely sisältää myös perinteisemmällä tekniikalla tehtyjä piirroksia.

Pellonpäällä on erityinen suhde Kallioon, jonka alueella sijaitsee myös näyttelypaikka Kalliolan setlementtitalo.

−Kallio on tarjonnut minulle korkeakoulun, joka on mahdollistanut ansiotyöni. Lisäksi Kallio on erityinen henkisen hyvinvoinnin ja kulttuurintoiminnan mahdollistamisen miljöö, kiteyttää Pellonpää.

Mielikuvia konserteista -näyttely on osa MinoFest-festivaalia Kalliolan setlementtitalolla 20.10.2018. Tervetuloa tapaamaan kuvataiteilija Eetu Pellonpäätä Sohvakulmaan taiteilijatapaamiseen MinoFestiin sekä näyttelyn avajaisiin, joita vietetään sunnuntaina 14.10. kello 14–15.

Lisätietoa:
Keravalainen kuvataiteilija Eetu Pellonpää on pääosin itseoppinut, visuaalisen taiteen lisäksi hän on aktiivinen myös konserttitavoilla muusikkona. Pellonpää on mukana taideyhdistystoiminnassa, kirjoittaa sekä liikkuu luonnossa. Eetu Pellonpään aktiivinen yksityis- ja ryhmänäyttelyiden kausi alkoi tammikuussa 2010. Hän on tehnyt kuvituksia muun muassa levynkansiin, konserttijulisteisiin ja kirjoihin. Pellonpään taiteelle on ominaista sen voimakas side välittömään toimintaympäristöön, mikä mahdollistaa piilotajunnan subjektiiviset reflektoinnit osana konkreettista dialogia ulkopuolisen maailman kanssa.

Mielikuvia konserteista -FB-tapahtuma 
Yhteystiedot:
Eetu Pellonpää
eetu.pellonpaa(a)gmail.com

Päiväfestarit Kalliossa – Mara Balls (duo), Positive Wave ja taidetta

Oletko haaveillut festareista, joista ei palaa väsyneenä kotiin? Nyt se on mahdollista, kun päiväfestari MinoFest valtaa Kalliolan setlementtitalon 20.10. klo 14-17! MinoFest on ainutlaatuinen yhdistelmä taidetta ja musiikkia kaikenikäisille maksutta.

Ohjelmassa yhdistyy monipuolisesti eri taiteenlajit, ja festarit on myös lapsille! Tarjolla on muun muassa dragsatutunti, taikuriesitys ja pelejä. Elämyksiä tarjoaa myös tankoakrobaatti Anni Elisa, progea soittava Positive Wave sekä parhaillaan uutta musiikkia äänittävä, suomalaisen musiikkikentän helmi Mara Balls, joka esiintyy duona (Maria Mattila ja Iiro Kuosmanen).

−Musiikki kuuluu kaikille. Toissa päivänä soitin keikan maauimalassa. Oon soittanu keikkoja mm. metsässä, vanhainkodeissa, skeittihallissa, kehitysvammaisten toimintatalolla, kirjastossa, taidemuseossa, nuorisotaloilla, mielenterveyskuntoutujien pajalla, työvoimatoimiston tilaisuudessa, vankilassa jne. Ois tylsää soittaa vaan kapakoissa. On monenlaisia ihmisryhmiä, jotka ei joko halua tai pääse perinteisiin keikkamestoihin tai baareihin. Musa kuuluu myös heille. Meen kitarani kanssa sinne, minne mut otetaan, toteaa Mara Ballsin Maria Mattila. 

Nuoret ovat mukana järjestämässä MinoFestiä. 

−MinoFest on ideoitu sanasta minority (vähemmistö, nuoruus, alaikäisyys). Mukana järjestelyissä on Kalliolan vapaaehtoisia, mutta myös Oskelakodin, Kuvernöörintien- ja Itäviitta-yhteisöjen nuoria, kertoo yhteisövalmentaja Benny Uhlenius, Kalliolan Itäviitta-yhteisöstä.

Taidenäyttelyt musiikista ja riippuvaisuuksista

MinoFestissä on esillä kaksi taidenäyttelyä. Kuvataiteilija Eetu PellonpäänMielikuvia konserteista näyttely sekä muusikko Maria Mattilan (Mara Balls) installaatio Riippuvaiset.

−Riippuvaiset -installaationi tavoite on esittää riippuvuussairaus just niin rumana ja rujona kuin se on. Teoksen viesti on, että hae apua riippuvuuteen, jos oot vielä hengissä; kuolleena se on hankalampaa. Apua tarjoaa esimerkiksi Kalliolan Setlementti, kertoo Maria Mattila. 

Eetu Pellonpään Mielikuvia konserteista koostuu konserttilavojen henkilökuvista, jotka ovat tehneet kuvataiteilijaan vaikutuksen.

− Teosten tyyli on syntynyt kuin itsestään. Tarkennuksen tai valotuksen suhteen epäonnistuneet valokuvat ovat toimineet lähtökohtana vapaalle sommittelulle, joita olen jatkotyöstänyt puuväreillä ja guassilla. Tavoittelen subjektiivisen kokemuksen mahdollisimman realistista visuaalista esitystapaa, kuvailee Eetu Pellonpää.

MinoFestissä on mahdollisuus myös myydä/vaihtaa vinyylilevyjä. Myös suosittu syyrilaisherkkujen Cafe Damascus on auki koko tapahtuman ajan.

Festarit on järjestetty yhteistyössä Kalliolan Oskelakodin, Kuvernöörintien- ja Itäviitta-yhteisöjen nuorten, vapaaehtoisten sekä Kallion Kulttuuriverkoston, Raaseporin äänentoistoyhdistyksen sekä Cafe Damascusin kanssa.

Kalliolan Oskelakoti, Kuvernöörintien- ja Itäviitta-yhteisöt tarjoavat päihdekuntoutusta sekä asumisen tukea.

Ohjelma-aikataulu: 

Klo 14-17, Naapuruustilat, P-kerros
DragSatutunti, Maimu Brushwood o.s. Huolirinta https://www.facebook.com/maimubrushwood/
Taikuri Bibidi https://www.facebook.com/taikuribibidi/
Lisäksi lastenohjelmia valkokankaalla. Alakerrasta löydät erilaisia lautapelejä. Tervetuloa myös tutustumaan tiloihin, jotka ovat maksutta käytössä kaupunkilaisten yhteiseen tekemiseen

Klo 15-17, Sali,
15.00 – 15.20 Anni Elisa, tankoakrobatiaa
15.30 – 16.10 Positive Wave https://www.facebook.com/Positive-Wave-6565477644/
16.20 – 17.00 Mara Balls (duo) https://www.facebook.com/maraballs/

Taidenäyttelyt:
Eetu Pellonpää – Mielikuvia konserteista, Sohvakulma 14.-26.10.2018
https://www.facebook.com/events/270001216979564/
Maria Mattila – Riippuvaiset, MutteriGalleria 17.-31.10.2018. 

Lisäksi:
Oletko kiinnostunut tuomaan vinyylisi vaihtoon/myyntiin? Lisätiedot: Benny Uhlenius, benny.uhlenius@kalliola.fi, 040 590 8789

Ruoka- ja juoma:
Cafe Damascusin syyrialaisherkkujen kahvila auki tapahtuman ajan!
https://www.facebook.com/cafedamascus%20%20/

Näille festareille ovat kaikki tervetulleita! 
VAPAA PÄÄSY, IKÄRAJATON

MinoFest Facebookissa:
https://www.facebook.com/events/271411160377942/

Osoite:
Kalliolan setlementtitalo,
Sturenkatu 11, 00510 Helsinki
www.kalliola.fi

Tapahtuman kuva: Eetu Pellonpää.

Setlementtitalon tiloja ideoidaan nyt yhdessä kaupunkilaisten kanssa

Moni kaipaa maksutonta tilaa, jossa voisi tavata ystäviä, järjestää erilaista toimintaa tai ideoida uutta. Kalliolan setlementtitalo Sturenkadulla on tällainen paikka, ja tilaa yhteisölliselle toiminnalle löytyy useita tiloja. Kutsumme nyt kaikki ideoimaan miten tilojen viihtyvyyttä ja monikäyttöisyyttä voisi parantaa. Mitä sinä haluaisit ja millaisia hankintoja se vaatisi?

Annamme kaupunkilaisten päätettäväksi 4000 euroa, joilla tiloja parannetaan. Ideoita kerätään avoimissa tapahtumissa, jonka jälkeen Kallliolan Setlementti laskee niille budjetin. Marraskuussa ideoihin voi tutustua avoimissa tapahtumissa, joissa myös kaikki halukkaat pääsevät äänestämään ideoiden toteutuksesta. Ideoita toteutetaan yhteensä 4000 eurolla ja kuka vain on tervetullut auttamaan ideoiden toteuttamisessa. Tapahtumiin voi osallistua pitkin syksyä eikä haittaa vaikka ei olisi ennen käynytkään talossa.

Tämä on tilaisuutesi olla luomassa jotain uutta! Tervetuloa mukaan!

Tapahtumat:

  • 2.10 klo 12-14 & 16.30-18.30 / Ideointi
  • 17.10 klo 12.30-14.30 / Ideointi
  • 30.10 klo 17-19 / päätökset
  • 17.11 klo 12.30-14.30 / Päätökset

Seuraa ajantasaista tiedotusta Facebookissa Kalliolan Setlementtitalo . Lisätiedot: promoottori Pihla Ruuskanen, 040 552 7716.

Setlementtitalo on yhteisöllisen toiminnan ja tilan keskittymä ja kaikenikäisten tapahtumapaikka. Tarjoamme maksutta naapuruustilaa käyttöön erilaisille kaupunkilaisten omille tapahtumille, joilla ei tavoitella voittoa vaan yhdessä tekemistä.  Olemme uskonnollisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumaton ja syrjinnästä vapaa talo.

Setlementtitalo sijaitsee osoitteessa Sturenkatu 11.
#naapuruusonmielentila #setlementtitalo #kalliola
www.setlementtitalo.fi

Blogi: Alkoholiongelmasta on uskallettava puhua työpaikalla ja läheisten kesken

Useimmilla meistä on sellaisia käyttäytymismalleja, joita ilman emme tunnu pärjäävän. Hyvä testi tälle on, että yrität olla viikon ilman mainittua käyttäytymistä ja jos tuntuu siltä, että kaipaat sitä, olet todennäköisesti tavalla tai toisella siihen koukussa.

Nimimerkki Nainen, johtaja ja alkoholisti (HS 19.8.2018) kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla alkoholiongelman puheeksi ottamisen vaikeudesta, juomiseen liitettävästä häpeästä ja syyllisyydestä sekä siitä, kuinka juomisongelman avoin ja rohkea puheeksi ottaminen työpaikalla säästäisi yrityksen ja yhteiskunnan rahoja. THL:n tuoreen suomalaisten alkoholinkäyttöä käsittelevän tutkimuksen mukaan alkoholijuomien kulutus on laskenut kuluneen 10 vuoden aikana, mutta kuitenkin juomiseen liittyvät haitat ovat lisääntyneet 1960-luvulta lähtien.

Mielipidekirjoittaja nosti esille alkoholiriippuvuuteen liittyvän mekanismin, oman juomisen salailun ja vähättelyn, johon myös omaiset, läheiset ja työyhteisö tavallisesti syyllistyvät. Suomessa työikäiset juovat suurimman osan kulutetusta alkoholista, THL:n alkoholitutkimuksen mukaan 35000 suomalaista on kokenut juomisesta seuranneen haittoja työelämässä tai opinnoissa. Ongelmat näyttäytyvät työpaikoilla poissaoloina,  myöhästymisinä, onnettomuuksina, varhaiseläkkeelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle päätymisenä. Työnantajalle yhden työntekijän juomisesta johtuvien sairauspoissaolojen kustannukset voivat kivuta jopa 10 000 euroon vuodessa. Inhimilliset haitat tulevat tämän lisäksi.

Juomisen puheeksi ottaminen voi tuntua vaikealta, mutta sen pitäisi olla jokaisen esimiestyötä tekevän menetelmävalikossa, samoin työterveyshuollon työntekijöiden. Työpaikalla varhainen puuttuminen, avoin ilmapiiri ja esimiestyön vahvistaminen ovat toimivia välineitä alkoholin ongelmakäytön haittojen vähentämisessä.

Tarve asiasta puhumiselle on laajempi. Kalliolan pitkän päihdekuntoutushistorian kuluessa on tullut usein kommentteja kuntoutujien omaisilta, joissa on toivottu 12 askeleen prosessin kaltaisia työvälineitä myös oman käyttäytymisen muuttamiseen. Sama ilmiö näkyy myös kansainvälisesti, tutkimukset ja kokeilut prosesseista ensisijaisesti suunniteltu hengenvaarallisten addiktioiden hoitoon ovat tuottaneet hyviä tuloksia myös yleisemmin elämänhallinnassa.

Itse juomisongelma ei vaikenemalla häviä, kuten mielipidekirjoittajakin toteaa, päinvastoin alkoholiongelmalla on taipumus edetä ja kroonistua. Mitä pidemmällä juomisongelma on edennyt, sitä vaikeampi yksilön on juomistaan hallita ja kontrolloida. Alkoholismista toipuminen on mahdollista, mutta se onnistuu ainoastaan pidättäytymällä juomisesta kokonaan. Vertaistukea sekä alkoholisteille että heidän läheisilleen on tarjolla, omien kokemusten jakaminen ryhmässä, jossa kaikki istuvat oman tunnistetun ongelmansa vuoksi, sympaattisesti kuunnellen, ilman kiirettä ja yhteistä ymmärrystä rakentaen auttaa pysyvän elämänmuutoksen tekemisessä.

 

Antti Karjalainen                                     Susanna Råman-Maljonen

Yhteisöjohtaja                                         Päihde- ja mielenterveystyön palvelujohtaja

Kalliolan Setlementti ry                           Kalliola oy