Monthly Archives: lokakuu 2018

Järjestöt Asunnottomien yönä: Asunnottomuuden hoito ja ennaltaehkäisy vaativat toimivia sosiaali- ja terveyspalveluita

Helsingin Asunnottomien yön järjestäjät ovat huolissaan siitä, etteivät asunnottomat ja muut haavoittuvassa asemassa olevat saa yhdenvertaisesti tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Palveluiden riittämättömyys ja hoitoon hakeutumisen kynnykset kärjistävät ongelmia ja johtavat jopa asunnottomuuteen.

 

Perustuslain mukaan palveluiden tulee olla yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla. Tällä hetkellä palveluiden saatavuudessa ja saavutettavuudessa on puutteita, jotka johtavat siihen, että henkilöt, jotka tarvitsisivat palveluita, eivät niitä välttämättä saa.

 

–        Ihmiset ovat eriarvoisessa tilanteessa, koska apua saavat nyt he, joilla on voimavaroja hoitaa asioitaan ja he, jotka ovat valmiita ottamaan sitä apua, mitä heille tarjotaan. Se ei ole välttämättä sitä, mitä he oikeasti pyytävät ja tarvitsevat, Suomen Setlementtiliiton toimitusjohtaja Pentti Lemmetyinen toteaa.

 

Yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää, että palveluihin pääseminen on kynnyksetöntä ja helppoa. Käytännössä tämä tarkoittaa ympärivuorokautisia palveluja, joihin voi hakeutua ilman ajanvarausta tai lähetettä. Myös ennaltaehkäiseviä, jalkautuvia ja kotiin vietäviä palveluja tulee lisätä. Lisäksi tarvitaan tukea palvelu- ja tukiviidakossa luovimiseen. Palveluissa tulee huomioida erilaiset kielelliset tarpeet esimerkiksi maahanmuuttajien ja selkokieltä tarvitsevien osalta.

 

–        Kasvokkaisen kohtaamisen vähentymisen ja osaavimpien ehdoilla toteutetun digitalisaation myötä palvelut ovat etääntyneet ja ne ovat huonommin asunnottomien saavutettavissa, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.

 

Asunnottomuus on ihmisoikeusloukkaus, jonka rakenteellisia syitä ovat eriarvoisuus ja pula kohtuuhintaisista asunnoista. Asunnottomuuteen ei välttämättä liity muita ongelmia. Pitkittyessään asunnottomuus kuitenkin saattaa johtaa mielenterveyden ongelmiin ja päihteiden väärinkäyttöön. Toisaalta päihde- ja mielenterveysongelmat lisäävät asunnottomuuden riskiä.

 

–        Pienituloisuuden ja talousvaikeuksien lisäksi mielenterveyden haasteet ja päihteiden ongelmakäyttö ovat keskeisiä asunnottomuuden riskiä kasvattavia tekijöitä. Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kannalta päihde- ja mielenterveyspalveluiden toimivuus on iso kysymys; sekä sen kannalta, mitkä mahdollisuudet ihmiselle asunnottomuuden päätyttyä on saada elämä taas raiteilleen, kommentoi aikuistyön päällikkö Tuomas Tenkanen EHYT ry:stä.

 

Arviolta vain puolet mielenterveyspalveluita tarvitsevista ja kolmannes päihdepalveluita tarvitsevista on niiden piirissä (STM:n arviomuistio mielenterveys- ja päihdepalveluista ja lain uudistamistarpeista, 2016). Palveluihin hakeutumisen vaikeus johtaa siihen, että moni palveluita tarvitseva ei onnistu pääsemään niiden piiriin tai jättää kokonaan yrittämättä.

 

–        Tällä hetkellä esimerkiksi Helsingissä päihdekatkaisu- tai vieroitushoitoihin pääseminen edellyttää aina lähetettä. Katkaisu- tai vieroitushoito on ensimmäinen askel päihdekierteen katkaisemisessa. Riippuvuuden hallitsemassa elämässä on kohtuutonta odottaa asiointia monella luukulla lähetteen saamiseksi, sanoo Tukikohta ry:n toiminnanjohtaja Ron Furman.

 

Painopiste on viime vuosina siirtynyt laitoshoidosta avo- ja asumispalveluihin. Pitkäaikaisasunnottomuutta on vähennetty perustamalla tukea tarvitseville päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiville asunnottomille asumisyksiköitä. Yksiköissä ei kuitenkaan ole resursseja päihde- tai mielenterveyspalveluiden toteuttamiseen ja ajatuksena onkin, että asukkaat saavat tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut julkisen palvelujärjestelmän kautta.

 

–        Monesti asumisyksiköiden työntekijät joutuvat tekemään hartiavoimin töitä, jotta asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut. Palvelutaso ei ole riittävä päihde- ja mielenterveyspalveluiden osalta. Kuntoutusta tarvitsevien kokemusten mukaan palveluihin pääsy on vaikeutunut, sanoo projektipäällikkö Leena Rusi Sininauhasäätiöstä.

 

Palveluiden saavutettavuuden parantamiseksi Helsingin ja muiden kuntien on kohdennettava niihin tarpeeksi rahaa.

 

–        On tärkeää noudattaa Asunto ensin -periaatteita, joilla tuetaan kansalaisten yhdenvertaisuutta ja sitä kautta myös palveluihin pääsyä. Palveluita tulisi kehittää siten, että ne olisivat myös asunnottomien ja muiden huono-osaisten käytettävissä, A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Olavi Kaukonen muistuttaa.

 

Allekirjoittajat:

Vailla vakinaista asuntoa ry

A-klinikkasäätiö sr

Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr

Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Emmaus Helsinki ry

Helsingin Sosiaalinen Oikeudenmukaisuus ry

Irti Huumeista ry

Kalliola Oy – Uudet setlementtiratkaisut

Kallion seurakunta 

Keravan Hannu ja Kerttu ry

Kriminaalihuollon tukisäätiö sr

KRIS – Suomen keskusliitto ry

Kunnon Elämä ry

Mielenterveyden keskusliitto ry

Moniheli ry

Sininauhaliitto

Sininauhasäätiö sr

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Suoja-Pirtti ry

Suomen Pelastusarmeijan Säätiö sr

Suomen Setlementtiliitto

Tukikohta ry

Vihreä Keidas ry

—–

Asunnottomien yö vietetään keskiviikkona 17.10. yli neljälläkymmenellä paikkakunnalla. Asunnottomien yö muistuttaa, että asunto on perusoikeus ja vaatii päättäjiä toimimaan asunnottomuuden poistamiseksi. Helsingin Asunnottomien yön vuoden 2018 teema on palveluiden saatavuus ja resurssit. Helsingissä järjestetään useita tapahtumia, päätapahtuma on klo 16-22 Dallepénpuistossa.  

 

Kaikkien paikkakuntien tapahtumat: http://asunnottomienyo.fi/tapahtumat/

Asunnottomien yö somessa:

#asunnottomienyö

https://www.facebook.com/asunnottomienyo/

https://twitter.com/Asunnottomienyo

https://www.instagram.com/asunnottomienyo/

 

Lisätietoja:

Katri Immonen

Viestinnän asiantuntija

Vailla vakinaista asuntoa ry

Puh. 044 773 4700
katri.immonen@vvary.fi

 

Sanna Tiivola

Toiminnanjohtaja

Vailla vakinaista asuntoa ry

Puh. 050 407 9702

sanna.tiivola@vvary.fi

 

Pellonpää monipuolistaa kuvataiteellaan musiikkikokemuksen

Eetu Pellonpään taidenäyttely Mielikuvia konserteista Setlementtitalolla 8.-26.10.2018.

Musiikki on kokonaisvaltainen taiteenlaji. Sen pukee osuvasti kuvataiteilija Eetu Pellonpää (s.1976) taidenäyttelyssään Mielikuvia konserteista, joka avautuu 14.10.2018 Kalliolan setlementtitalolla. Näyttely koostuu konserttilavojen henkilökuvista, jotka ovat tehneet kuvataiteilijaan vaikutuksen.

Teokset yhdistelevät valokuvaa, elävän mallin piirtämistä ja sekatekniikkaa. Pellonpää hyödyntää teoksissaan onnistuneesti eri tyylilajeja tahallisesti ja tahattomasti.

− Teosten tyyli on syntynyt kuin itsestään. Tarkennuksen tai valotuksen suhteen epäonnistuneet valokuvat ovat toimineet lähtökohtana vapaalle sommittelulle, joita olen jatkotyöstänyt puuväreillä ja guassilla. Tavoittelen subjektiivisen kokemuksen mahdollisimman realistista visuaalista esitystapaa, kuvailee Eetu Pellonpää.

Työmetodillaan kuvataiteilija haluaa kunnioittaa teoksissaan esiintyvien henkilöiden olemusta, mutta samalla häivyttää realistista kuvaamista omalla kädenjäljellä. 

− Valokuvien sommitelmat rikkovat myös omia piirtämisen maneereja. Ne mahdollistaa oman kädenjäljen häivenemisen ja mielikuvituksen rajojen murtumisen.

Mielikuvia konserteista -näyttelyn teoksissa on mukana muun muassa Maria Mattilan (Mara Balls) ja Susan Karttunen (Positive Wave). Taidenäyttely sisältää myös perinteisemmällä tekniikalla tehtyjä piirroksia.

Pellonpäällä on erityinen suhde Kallioon, jonka alueella sijaitsee myös näyttelypaikka Kalliolan setlementtitalo.

−Kallio on tarjonnut minulle korkeakoulun, joka on mahdollistanut ansiotyöni. Lisäksi Kallio on erityinen henkisen hyvinvoinnin ja kulttuurintoiminnan mahdollistamisen miljöö, kiteyttää Pellonpää.

Mielikuvia konserteista -näyttely on osa MinoFest-festivaalia Kalliolan setlementtitalolla 20.10.2018. Tervetuloa tapaamaan kuvataiteilija Eetu Pellonpäätä Sohvakulmaan taiteilijatapaamiseen MinoFestiin sekä näyttelyn avajaisiin, joita vietetään sunnuntaina 14.10. kello 14–15.

Lisätietoa:
Keravalainen kuvataiteilija Eetu Pellonpää on pääosin itseoppinut, visuaalisen taiteen lisäksi hän on aktiivinen myös konserttitavoilla muusikkona. Pellonpää on mukana taideyhdistystoiminnassa, kirjoittaa sekä liikkuu luonnossa. Eetu Pellonpään aktiivinen yksityis- ja ryhmänäyttelyiden kausi alkoi tammikuussa 2010. Hän on tehnyt kuvituksia muun muassa levynkansiin, konserttijulisteisiin ja kirjoihin. Pellonpään taiteelle on ominaista sen voimakas side välittömään toimintaympäristöön, mikä mahdollistaa piilotajunnan subjektiiviset reflektoinnit osana konkreettista dialogia ulkopuolisen maailman kanssa.

Mielikuvia konserteista -FB-tapahtuma 
Yhteystiedot:
Eetu Pellonpää
eetu.pellonpaa(a)gmail.com

MinoFest 20.10: Mara Balls (duo), Positive Wave, taidetta

Meillä on päiväfestarit, ainutlaatuinen yhdistelmä taidetta ja musiikkia! Tervetuloa valtaamaan kanssamme Kalliolan setlementtitalo (Sturenkatu 11, Helsinki) lauantaina 20.10. klo 14-17! 

Ohjelmassa ainutlaatuinen kulttuuricocktail kaikenikäisille, ihan ilmaiseksi. Luvassa muun muassa dragsatutunti, taikurointia, taidenäyttelyitä, rockia, progea ja vinyylivaihtareita sekä Cafe Damascusin syyrialaisherkkuja.

Iltapäivän päättää kotimaisen rockin todellinen helmi, parhaillaan uutta musiikkia äänittävä Mara Balls (duo)!

Elämyksistä vastaavat:

Naapuruustilat, P-kerros, klo 14-17

DragSatutunti, Maimu Brushwood o.s. Huolirinta https://www.facebook.com/maimubrushwood/
Taikuri Bibidi https://www.facebook.com/taikuribibidi/
Lisäksi lastenohjelmia valkokankaalla. Alakerrasta löydät erilaisia lautapelejä. Tervetuloa myös tutustumaan tiloihin, jotka ovat maksutta käytössä kaupunkilaisten yhteiseen tekemiseen

Sali, klo 15-17

15.00 – 15.30 Anni Elisa, tankoakrobatiaa
15.30 – 16.10 Positive Wave 
16.20 – 17.00 Mara Balls (duo, Maria Mattila, Iiro Kuosmanen)

Taidenäyttelyt:
Eetu Pellonpää – Mielikuvia konserteista. Lue Pellonpään haastattelu.
Maria Mattila – taidetta Mutterigalleriassa

Lisäksi:
Vinyyleitä myynnissä ja vaihtoon! Oletko kiinnostunut tuomaan vinyylisi vaihtoon/myyntiin? Lisätiedot: Benny Uhlenius (benny.uhlenius@kalliola.fi).

Cafe Damascusin syyrialaisherkkujen kahvila auki tapahtuman ajan!

Näille festareille ovat kaikki tervetulleita! 
VAPAA PÄÄSY, IKÄRAJATON

Festarit on järjestetty yhteistyössä Kalliolan Oskelakodin, Kuvernöörintien- ja Itäviitta-yhteisöjen nuorten, vapaaehtoisten sekä Kallion Kulttuuriverkoston, Raaseporin äänentoistoyhdistyksen sekä Cafe Damascusin kanssa. 

Nimi MinoFest ideoitiin termista minority (vähemmistö, nuoruus, alaikäisyys), koska festit on tarkoitettu myös nuorille, ja nuoret ovat sitä myös järjestämässä! 

Tapahtuman kuva: Eetu Pellonpää.
MinoFest Facebookissa.

Setlementtitalon tiloja ideoidaan nyt yhdessä kaupunkilaisten kanssa

Moni kaipaa maksutonta tilaa, jossa voisi tavata ystäviä, järjestää erilaista toimintaa tai ideoida uutta. Kalliolan setlementtitalo Sturenkadulla on tällainen paikka, ja tilaa yhteisölliselle toiminnalle löytyy useita tiloja. Kutsumme nyt kaikki ideoimaan miten tilojen viihtyvyyttä ja monikäyttöisyyttä voisi parantaa. Mitä sinä haluaisit ja millaisia hankintoja se vaatisi?

Annamme kaupunkilaisten päätettäväksi 4000 euroa, joilla tiloja parannetaan. Ideoita kerätään avoimissa tapahtumissa, jonka jälkeen Kallliolan Setlementti laskee niille budjetin. Marraskuussa ideoihin voi tutustua avoimissa tapahtumissa, joissa myös kaikki halukkaat pääsevät äänestämään ideoiden toteutuksesta. Ideoita toteutetaan yhteensä 4000 eurolla ja kuka vain on tervetullut auttamaan ideoiden toteuttamisessa. Tapahtumiin voi osallistua pitkin syksyä eikä haittaa vaikka ei olisi ennen käynytkään talossa.

Tämä on tilaisuutesi olla luomassa jotain uutta! Tervetuloa mukaan!

Tapahtumat:

  • 2.10 klo 12-14 & 16.30-18.30 / Ideointi
  • 17.10 klo 12.30-14.30 / Ideointi
  • 30.10 klo 17-19 / päätökset
  • 17.11 klo 12.30-14.30 / Päätökset

Seuraa ajantasaista tiedotusta Facebookissa Kalliolan Setlementtitalo . Lisätiedot: promoottori Pihla Ruuskanen, 040 552 7716.

Setlementtitalo on yhteisöllisen toiminnan ja tilan keskittymä ja kaikenikäisten tapahtumapaikka. Tarjoamme maksutta naapuruustilaa käyttöön erilaisille kaupunkilaisten omille tapahtumille, joilla ei tavoitella voittoa vaan yhdessä tekemistä.  Olemme uskonnollisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumaton ja syrjinnästä vapaa talo.

Setlementtitalo sijaitsee osoitteessa Sturenkatu 11.
#naapuruusonmielentila #setlementtitalo #kalliola
www.setlementtitalo.fi

Blogi: Alkoholiongelmasta on uskallettava puhua työpaikalla ja läheisten kesken

Useimmilla meistä on sellaisia käyttäytymismalleja, joita ilman emme tunnu pärjäävän. Hyvä testi tälle on, että yrität olla viikon ilman mainittua käyttäytymistä ja jos tuntuu siltä, että kaipaat sitä, olet todennäköisesti tavalla tai toisella siihen koukussa.

Nimimerkki Nainen, johtaja ja alkoholisti (HS 19.8.2018) kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla alkoholiongelman puheeksi ottamisen vaikeudesta, juomiseen liitettävästä häpeästä ja syyllisyydestä sekä siitä, kuinka juomisongelman avoin ja rohkea puheeksi ottaminen työpaikalla säästäisi yrityksen ja yhteiskunnan rahoja. THL:n tuoreen suomalaisten alkoholinkäyttöä käsittelevän tutkimuksen mukaan alkoholijuomien kulutus on laskenut kuluneen 10 vuoden aikana, mutta kuitenkin juomiseen liittyvät haitat ovat lisääntyneet 1960-luvulta lähtien.

Mielipidekirjoittaja nosti esille alkoholiriippuvuuteen liittyvän mekanismin, oman juomisen salailun ja vähättelyn, johon myös omaiset, läheiset ja työyhteisö tavallisesti syyllistyvät. Suomessa työikäiset juovat suurimman osan kulutetusta alkoholista, THL:n alkoholitutkimuksen mukaan 35000 suomalaista on kokenut juomisesta seuranneen haittoja työelämässä tai opinnoissa. Ongelmat näyttäytyvät työpaikoilla poissaoloina,  myöhästymisinä, onnettomuuksina, varhaiseläkkeelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle päätymisenä. Työnantajalle yhden työntekijän juomisesta johtuvien sairauspoissaolojen kustannukset voivat kivuta jopa 10 000 euroon vuodessa. Inhimilliset haitat tulevat tämän lisäksi.

Juomisen puheeksi ottaminen voi tuntua vaikealta, mutta sen pitäisi olla jokaisen esimiestyötä tekevän menetelmävalikossa, samoin työterveyshuollon työntekijöiden. Työpaikalla varhainen puuttuminen, avoin ilmapiiri ja esimiestyön vahvistaminen ovat toimivia välineitä alkoholin ongelmakäytön haittojen vähentämisessä.

Tarve asiasta puhumiselle on laajempi. Kalliolan pitkän päihdekuntoutushistorian kuluessa on tullut usein kommentteja kuntoutujien omaisilta, joissa on toivottu 12 askeleen prosessin kaltaisia työvälineitä myös oman käyttäytymisen muuttamiseen. Sama ilmiö näkyy myös kansainvälisesti, tutkimukset ja kokeilut prosesseista ensisijaisesti suunniteltu hengenvaarallisten addiktioiden hoitoon ovat tuottaneet hyviä tuloksia myös yleisemmin elämänhallinnassa.

Itse juomisongelma ei vaikenemalla häviä, kuten mielipidekirjoittajakin toteaa, päinvastoin alkoholiongelmalla on taipumus edetä ja kroonistua. Mitä pidemmällä juomisongelma on edennyt, sitä vaikeampi yksilön on juomistaan hallita ja kontrolloida. Alkoholismista toipuminen on mahdollista, mutta se onnistuu ainoastaan pidättäytymällä juomisesta kokonaan. Vertaistukea sekä alkoholisteille että heidän läheisilleen on tarjolla, omien kokemusten jakaminen ryhmässä, jossa kaikki istuvat oman tunnistetun ongelmansa vuoksi, sympaattisesti kuunnellen, ilman kiirettä ja yhteistä ymmärrystä rakentaen auttaa pysyvän elämänmuutoksen tekemisessä.

 

Antti Karjalainen                                     Susanna Råman-Maljonen

Yhteisöjohtaja                                         Päihde- ja mielenterveystyön palvelujohtaja

Kalliolan Setlementti ry                           Kalliola oy