Monthly Archives: lokakuu 2019

Lehmät

100 Tarinaa: Lehmät

”Maapallolla elää noin 1,5 miljardia nautaa, mutta jos liha tehtäisiin laboratoriossa lehmän soluilla, maailmalle saattaisi riittää vain 150 lehmää.

Lihan kulutus lisääntyy, mutta se on ympäristölle kestämätöntä, sillä naudat tuottavat suuren määrän päästöjä. Mosa Meat -niminen yhtiö valmistaa lehmän kantasoluista aitoa lihaa, joka on tulossa markkinoille aikaisintaan viiden vuoden kuluttua.

Se tarkoittaisi, ettei lihansyönnistä välttämättä tarvitsisi luopua, mutta luultavasti myös sitä, että Suomen lihantuotantotilat pitäisi ajaa alas. 

Hiton hyvä, huono – vai ihan sama?”

Kalliolan Setlementin toiminnanjohtaja Heidi Nygren kirjoittaa #seuraavat100 -juhlavuoden aikana 100 tarinaa ihmisistä, elämästä ja yhteiskunnasta. Tämä Lukuja ja kuvia -sarja on osa 100 tarinaa. Sarja on toteutettu yhdessä Kalliolassa kesätöissä olleiden nuorten kanssa. Kiitos Saralle tämän tarinan kuvasta! Tämä tarina on 50/100.

Isyysvapaat

100 Tarinaa: Isät

”Jopa neljännes isistä ei käytä mitään vanhempainvapaita.

Viime vuosina vanhempainvapaisiin on tehty useita uudistuksia, jotka ovat koskeneet isän vapaita ja niiden joustavoittamista. Uudistuksista huolimatta joka neljäs isä jättää kuitenkin vanhempainvapaat käyttämättä.  Tämä osuus on Kelan mukaan pysynyt lähes muuttumattomana yli vuosikymmenen ajan. 

Jos isät haluttaisiin saada käyttämään heille osoitettuja vapaita, jouduttaisiin alkaa pohtimaan muitakin keinoja, kuten vanhempainvapaan ajalta maksettavaa korvausta tai työpaikkojen käytäntöjä.

Hiton hyvä, huono – vai ihan sama?”

Kalliolan Setlementin toiminnanjohtaja Heidi Nygren kirjoittaa #seuraavat100 -juhlavuoden aikana 100 tarinaa ihmisistä, elämästä ja yhteiskunnasta. Tämä Lukuja ja kuvia -sarja on osa 100 tarinaa. Sarja on toteutettu yhdessä Kalliolassa kesätöissä olleiden nuorten kanssa. Kiitos Saralle tämän tarinan kuvasta! Tämä tarina on 49/100.

Kannanotto: Turvallisia tiloja kaikille sukupuolille

Suomessa on ryhmä asunnottomuutta kokevia ihmisiä, jotka eivät näy asunnottomuustutkimuksissa tai toimenpiteissä. He jäävät näkymättömiin tilastoinnissa. Heidän erityisistä haavoittuvuuksistansa ja voimavaroista ei ole juuri keskusteltu. Kyse on sukupuolivähemmistöistä.

Sukupuolen ilmenemismuodot ovat moninaiset. Ihmisten joukossa, jotka ovat jääneet tai jäämässä asunnottomiksi, on naisia, miehiä, mutta myös sukupuolivähemmistöihin lukeutuvia transihmisiä ja intersukupuolisia.

Tasa-arvolaki velvoittaa, että eri sukupuolia ja sukupuoli-identiteettejä edustavien ihmisten erityistarpeet tunnistetaan syrjinnän ennaltaehkäisemiseksi. Huomioitava on myös muut taustatekijät kuten seksuaalinen suuntautuminen. Tämän tulee näkyä asunnottomuustyön rahoituksessa ja ammattilaisten osaamisessa.

”Asunnottomuuden ehkäisyssä tulee tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti ehkäistä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää. Sukupuolen vaikutusten huomioimisessa on kyse ennen kaikkea asunnottomuuden vähentämisestä tehokkaalla, yhdenvertaisella tavalla.”, sanoo Hima & Stradan projektipäällikkö Pauliina Liukkonen.

Asunnottomuuden vähentämisessä on ehdottoman tärkeää, ettei kukaan joudu syrjityksi palveluiden järjestelmässä, jonka tarkoitus on auttaa. Syrjintä ei tarkoita välttämättä suoraa ulossulkemista. Se voi olla myös välillistä. Kun palvelua tarjotaan sukupuolineutraalilla periaatteella, jotkut asiakkaat voivat joutua epäedulliseen asemaan muihin verrattuna. Palveluiden piiriin tulemista helpottaa se, että niissä konkretisoituu tasa-arvoinen lähestymistapa sukupuolen ja seksuaalisuuden kirjoa kohtaan.

Tarvitsemme tutkittua tietoa ilmiöstä Suomessa, missä esimerkiksi joka viides asunnoton ihminen on nuori. Iso-Britanniassa tehdyissä tutkimuksissa on nuorten kohdalla havaittu, että sateenkaarinuorilla on suurempi riski asunnottomuuteen kuin ikätovereillaan. Englannissa 24 % asunnottomuutta kokevista nuorista kuuluu seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön. Heistä 69 % on joutunut asunnottomiksi perheen hylättyä, kun he ovat tuoneet esille oman seksuaalisen suuntautumisensa tai sukupuoli-identiteettinsä.

Hima & Strada yhdessä Kalliolan kanssa esittää, että:

  • Suomessa on tutkittava sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asunnottomuutta.
  • Asunnottomuutta tilastoitaessa huomioitava kattokäsitteenä kolmas sukupuolikategoria, joka tekisi näkyväksi myös muunsukupuoliset, sukupuolettomat tai intersukupuoliset ihmiset.
  • Asunnottomien palveluiden valmistelussa ja kehittämisessä tulee arvioida niiden sukupuolivaikutuksia. Sukupuolitietoisuuden tulee näkyä myös budjetoinnissa.
  • Asunnottomuutta kokeville ihmisille tarkoitetuista tiloista tehdään saavutettavia ja turvallisia kaikille sukupuolille. Tässä sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten tulee päästä päätöksentekoon mukaan, että sukupuolittuneet erityispiirteet asunnottomuuden taustalla ja ratkaisuissa tulee huomioiduiksi.

 

Yhteydenotot:

Pauliina Liukkonen

Projektipäällikkö, Hima & Strada

050-453 2653

pauliina.liukkonen@kalliola.fi

Kalliola-konserni on yhteiskunnallinen toimija, joka lisää pääomaa hyvälle elämälle. Kalliola tarjoaa asumisen palveluita sekä asumisen tukea sitä tarvitseville nuorille ja päihdekuntoutujille. 

Kalliolan Hima & Strada -toiminnan katuoppaat vetävät kävelykierroksia eri puolilla Helsinkiä. Asunto on ihmisoikeus. Siksi kävelemme. www.himastrada.fi

 

Kuva: Unsplash, Eric Ward

kalliola pääomaa hyvälle elämälle

Kalliola vahvasti mukana Asunnottomien yössä 17.10.

Olemme mukana to 17.10. järjestettävässä Asunnottomien yö -kansalaisliikkeessä, joka tukee jokaisen perusoikeutta vakinaiseen asuntoon – omaan kotiin. Tapaat meidät näissä paikoissa:

  • Pasilan Asukastalo starttaa Asunnottomien yön tarjoamalla ilmaista soppaa lounaaksi klo 11 alkaen. Asukastalon osoite on Topparikuja 2. Asukastalon kävijät ovat myös neuloneet villasukkia, joita jaetaan tarpeeseen niin kauan kuin sukkia riittää. Asukastalolla on lisäksi mahdollista saada apua asuntohakemusten täyttämiseen asumisneuvojalta.
  • Itse päätapahtumaan Vaasanaukiolle nousee mm. Kalliolan asumispalveluiden ja vapaaehtoisten voimin oranssi telttamme. Kerromme siellä klo 14-22 asumispalveluistamme sekä jaamme Varusteleka lta lahjoituksena saatuja varusteita talven varalle vailla vakinaista asuntoa oleville.
  • Kalliolan Hima & Strada -toiminnan katuoppaat Paula ja Huli osallistuvat keskusteluun asunnottomuudesta Vaasanaukiolla klo 18 alkaen. Keskustelussa mukana myös mm. ministerit Krista Kiuru ja Maria Ohisalo.
  • Espoossa Kalliolan matalan kynnyksen kohtaamispaikka Askel on mukana paikallistapahtumassa, joka alkaa Entressen kirjastossa paneelikeskustelulla klo 16. Kirjastosta matka jatkuu ulkotapahtumaan, joka järjestetään kauppakeskus Espoontorin edustalla klo 20 saakka. Sen jälkeen tarjoamme Askelen pihalla klo 20 alkaen keittoa ja voileipiä. Samalla kävijöillä on mahdollisuus osallistua seurakunnan järjestämään hartauteen. Tilaisuus kestää klo 22 asti. Askelen osoite: Pappilantie 5, Espoo.

Nähdään Asunnottomien yössä!

Huumeet

100 Tarinaa: Huumeet

”Suomessa kuolee vuosittain noin 200 ihmistä huumeisiin.

Suomessa ja muissa Pohjois-Euroopan maissa tulee Euroopan huumeraportin mukaan ilmi keskimääräistä enemmän huumekuolemia. Yliannostuksesta johtuvat kuolemat ovat lisääntyneet kaikissa yli 30-vuotiaiden ikäryhmissä 2012-2017, kun taas nuoremmissa ikäryhmissä kuolemien määrät ovat pysyneet vakaina.

Yliannostuksista johtuvissa kuolemissa 78 prosenttia kuolleista on miehiä ja 22 prosenttia naisia. Huumemyrkytykset ovat Suomessa alle 40-vuotiaiden miesten toiseksi yleisin kuolinsyy.

Hiton hyvä, huono – vai ihan sama?”

Kalliolan Setlementin toiminnanjohtaja Heidi Nygren kirjoittaa #seuraavat100 -juhlavuoden aikana 100 tarinaa ihmisistä, elämästä ja yhteiskunnasta. Tämä Lukuja ja kuvia -sarja on osa 100 tarinaa. Sarja on toteutettu yhdessä Kalliolassa kesätöissä olleiden nuorten kanssa. Kiitos Aadalle ja Ronjalle tämän tarinan kuvasta! Tämä tarina on 48/100.

Syrjäytyminen

100 Tarinaa: Syrjäytyminen

”Suomessa on noin 10 000 perhettä, joiden lapset ovat syrjäytymisvaarassa.

Perheissä koetaan useita riskitekijöitä, jotka kuormittavat arkea ja vanhempien jaksamista. Riskitekijöinä pidetään esimerkiksi köyhyyteen, perhemuotoon, matalaan koulustasoon ja vanhempien mielenterveyteen liittyviä tekijöitä. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksen mukaan perheiden kuormittuneisuudessa on myös suuria alueellisia eroja. Perheen olot lapsuudessa vaikuttavat lapsen hyvinvointiin monella tapaa myös myöhemmin elämässä. Lapsuuden elinolot voivat vaikuttaa esimerkiksi siihen, mille uralle henkilö hakeutuu, ja sitä kautta taas muihin aikuisuuden elinoloihin. 

Hiton hyvä, huono – vai ihan sama?”

Kalliolan Setlementin toiminnanjohtaja Heidi Nygren kirjoittaa #seuraavat100 -juhlavuoden aikana 100 tarinaa ihmisistä, elämästä ja yhteiskunnasta. Tämä Lukuja ja kuvia -sarja on osa 100 tarinaa. Sarja on toteutettu yhdessä Kalliolassa kesätöissä olleiden nuorten kanssa. Kiitos Saralle tämän tarinan kuvasta! Tämä tarina on 47/100.

kalliola 100 tarinaa äidit ja tytöt

100 tarinaa: Äidit

”Suomessa on lähes 1,6 miljoonaa äitiä. Äitien määrä on kuitenkin laskussa. 
 
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on lähes 1,6 miljoonaa äitiä vuonna 2019. Ensimmäistä kertaa äidiksi tuli viime vuonna noin 19 000 naista. Lapsia syntyi viime vuonna yhteensä 50 321, joista 24 647 oli tyttöjä ja 25 674 poikia.
 
Vuonna 2019 naisten ikä ensimmäisen lapsen syntyessä oli keskimäärin 29,4 vuotta, kun vielä 30 vuotta sitten ensisynnyttäjän keskimääräinen ikä oli 26,7 vuotta. 
 
Hiton hyvä, huono – vai ihan sama?”
 
 
Kalliolan Setlementin toiminnanjohtaja Heidi Nygren kirjoittaa #seuraavat100 -juhlavuoden aikana 100 tarinaa ihmisistä, elämästä ja yhteiskunnasta. Tämä Lukuja ja kuvia -sarja on osa 100 tarinaa. Sarja on toteutettu yhdessä Kalliolassa kesätöissä olleiden nuorten kanssa. Kiitos Aadalle ja Ronjalle tämän tarinan kuvasta! Tämä tarina on 45/100.

Viikon vapaaehtoinen: Emma Vuorinen

Kalliolassa toimii noin 150 vapaaehtoista erilaisissa tehtävissä. Tässä juttusarjassa pääsemme viikoittain tutustumaan heihin. Ensimmäisenä vuorossa on Emma Vuorinen, 23, joka on ehdolla Vuoden vapaaehtoiseksi 2019.
 

Kuka olet?

Olen Emma, ja olen tehnyt viime vuodesta asti Kalliolassa erilaisia vapaaehtoishommia. Olen ollut järjestämässä MinoFest- tapahtumaa ja osallistunut monikulttuurisen vapaaehtoistyön kurssille. Sen jälkeen olen opettanut omaa suomen kielen ryhmää aikuisille maahanmuuttajille, ja nyt olen ollut mukana Hima & Stradan toiminnassa.

 

Miksi vapaaehtoistyö?

Minulla on aina ollut intoa kokeilla erilaisia hommia. Kun oli taukoa töistä ja koulusta, ajattelin, että haluan kuulua johonkin enkä olla ihan toimettomana. Vapaaehtoistyössä olen oppinut uusia taitoja, kohdannut erilaisia ihmisiä ja eri alojen haasteita. Olen saanut sellaista vastakohtaa mustavalkoisuudelle, erilaisia näkökantoja ja kokemuksen, että olen tärkeä ja rakentava osa yhteiskuntaa.

 

Parasta Kalliolassa?

Yleinen ilmapiiri ja se, että talon arvot kohtaavat omieni kanssa. Olen saanut olla oma itseni. Ihmisiä tulee rankemmista taustoista, mutta tänne saa tulla vain olemaan, eikä tarvitse yrittää olla mitään muuta. Täällä ei näy eriarvoisuutta eri asemassa olevien ihmisten välillä. Ei ole mitään johtajien pöytää, mihin muilla ei ole asiaa, vaan ihmiset tulevat kohdatuiksi.

 

Mieleenpainunut kokemus?

Olen aina jännittänyt virallisia kokouksia ja sellaisia. Kun järjestimme tapahtumaa, tajusin, että tässähän vain ihmiset juttelevat. Se oli iso oivalluksen hetki, että aijaa, voinkin vaan olla ihmisenä tässä ihmisten kanssa.

Kerran hengailin Naapuruustilan keittiössä, kun sinne tuli nainen, jolla oli kaksi lasta. Vaikka meillä ei ollut yhteistä kieltä, leikin piilosta ja ilmeilin sen pienen tytön kanssa. Keru- kaapista sai silloin pensasmustikoita, ja aina kun löysi toisen piilosta, sai palkinnoksi mustikan. Opetin sen lapsen sanomaan suomeksi ”kiitos” ja ”ole hyvä”. Se oli jotenkin tosi kiva.

Kivoja on ollut myös vapaaehtoisten yhteiset jutut, kuten virkistyspäivät. Mieleen on jäänyt myös se, kun suomen kielen opiskelijat sanoivat, että heillä oli ollut minua ikävä, kun olin ollut joku päivä poissa.

Vuoden vapaaehtoista 2019 voi äänestää täältä.