Monthly Archives: helmikuu 2020

Sovitteluporukka esittelyssä: Mona Bischoff

Länsi-Uudenmaan sovittelutoimisto on osa Kalliolan toimintaa. Sovittelutoimistossa käsitellään rikos- ja riita-asioita puolueettomasti. Se on maksuton ja vapaaehtoinen palvelu, jossa riita- tai rikosasian osalliset kokoontuvat vapaaehtoisesti yhteen ulkopuolisen sovittelijan avulla keskustelemaan rikoksesta tai riidasta, sen seurauksista ja siitä, mitä sen johdosta pitäisi tehdä. Tässä juttusarjassa haluamme kertoa lisää sovittelutoiminnasta, mutta etenkin mainiosta sovitteluporukastamme. Kalliolan sovittelutoiminnan työntekijät kertovat juttusarjassa omia ajatuksiaan sovittelutoiminnasta. Vapaaehtoisesta sovittelutyöstä voit lukea lisää täältä: www.kalliola.fi/tekijaksi-kalliolaan-hae-sovittelun-peruskurssille/ 

Mikä on työtehtäväsi ja kauanko olet ollut Kalliolassa?

Olen Mona Bischoff ja toimin sovitteluohjaajana Länsi-Uudenmaan sovittelutoimistossa Karjaan toimipisteellä. Olen työskennellyt sovitteluohjaajana kaksi vuotta.

Sovitteluohjaajana olen muiden sovitteluohjaajien kanssa vastuussa sovitteluprosessin eri vaiheista. Aloite sovitteluun tulee meille syyttäjältä tai poliisilta. Ohjaajina olemme yhteydessä asiakkaisiin, informoimme heitä sovittelusta, ja pyydämme asianosaisilta suostumuksen sovitteluun. Ohjaamme heitä ja tarjoamme tietoa eri palveluista ja niiden tuottajista. Itse sovittelun toteuttavat vapaaehtoissovittelijat, joita me sovitteluohjaajat ohjaamme koko prosessin ajan, ja annamme heille palautetta.

Teemme myös paljon verkostotyötä, mm. yhteistyötä poliisin ja syyttäjän kanssa. Yhteistyötä teemme myös rikosuhripäivystyksen ja muiden järjestöjen kanssa.

Minkälainen työhistoria sinulla on?

Olen koulutukseltani valtiotieteilijä. Opiskelin yliopistossa pääaineenani siviilioikeutta ja sivuaineena kansantaloutta. Aloitin työurani kansanopiston opettajana ja myöhemmin toimin myös vararehtorina. Olen toiminut myös matkailualan ja yhteisöpedagogien opettajana ammattikorkeakoulussa. Yhteensä työskentelin pedagogisessa toimessa 25 vuotta.

Rupesin kuitenkin pohtimaan, miten voisin yhdistää työni, opintoni ja kiinnostuksenkohteeni. Eräänä päivänä törmäsin lehdessä juttuun, jossa etsittiin sovittelijoita, ja ajattelin, että siinä se oli! Sovittelijan toimessa houkutteli sen yhteiskunnallinen merkitys. Koen, että juridiset opintoni ja työkokemukseni yhdistyvän sovittelussa. Vuonna 2009 aloitin vapaaehtoissovittelijana ja itse asiassa toimin edelleen sovittelijana myös Varsinais-Suomen sovittelutoimistossa. Kun tämä sovitteluohjaajan paikka tuli tarjolle, tuli harrastuksestani työ – ja olen ollut todella tyytyväinen.

Mikä Kalliolassa on vetovoimaisinta sinulle tai muille?

Koen, että Kalliolan toiminnassa näkyy vahvemmin kuin monessa muussa organisaatiossa, että toimintaa rakennetaan arvopohjalta.

Mitä haluaisit ihmisten tietävän sovittelutoiminnasta?

Koen, että sovittelutoiminta ei ole pelkästään jokin menetelmä, vaan se on tietynlainen ajattelutapa ja tapa, jolla kohdataan ihmisiä. Sovittelu pitää sisällään sen, miten suhtaudut asioihin ja toisiin ihmisiin – ja riita-asioissa sen, miten osaat kuunnella toista ihmistä ilman, että oma mielipiteesi on tilanteessa vahvin.  

Olen sitä mieltä, että moni asia on mahdollista sovitella. Koen, että on myös asianosaisille helpompaa, että sovittelijat toimivat tilanteessa vapaaehtoisina: he ovat ehdottomasti puolueettomia, sillä heillä ei ole mitään henkilökohtaista osaa konfliktissa.

Mitä teet työn ulkopuolella, onko sinulla harrastuksia?

Vapaa-ajallani luen paljon ja kuuntelen äänikirjoja, ja olen myös ystävieni kanssa perustaneet kirjakerhon. Sen lisäksi harrastan liikuntaa, josta vesijuoksu on minulle mielekkäintä, varsinkin ulkoilmassa. Luonnossa liikkuessani poimin sieniä. Matkailu on myös iso osaa omaa aikaani.

Kannanotto: Kalliola puoltaa huumeiden käytön rangaistavuudesta luopumista

Kalliola on tuottanut päihdekuntoutusta jo lähes neljänkymmenen vuoden ajan toimintakentällä, joka on alati muuttuva: palvelujärjestelmät ovat muuttuneet, arvot ovat muuttuneet ja myös päihdeongelmaisten profiili ja käytetyt päihteet ovat vuosikymmenten aikana muuttuneet. Huumeiden käytön rangaistavuus ja siitä luopuminen on noussut uudestaan yhteiskunnalliseen keskusteluun viimeisen vuoden aikana. THL otti kantaa huumeidenkäytön rangaistavuudesta luopumisen puolesta jo vuonna 2018 Tuukka Tammen ja Pekka Hakkaraisen kirjoittamassa blogissa. Vihreän puolueen ministeri Ohisalo ilmoitti syksyllä 2019 puolueensa kannattavan dekriminalisointia, Hanna Putkonen ja Katariina Parhi käsittelivät Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä (84/2019) julkaistussa artikkelissaan aihetta lääkäreiden ja terveydenhuollon näkökulmasta peräänkuuluttaen tarvetta käydä moniammatillista keskustelua aiheesta. A-klinikkasäätiön Tiimi-lehden vuoden 2020 ensimmäisessä numerossa huumeiden käytön rangaistavuuden purkamisen puolesta puhuu professori Heini Kainulainen.  

Kalliola liittyy tähän keskusteluun asettumalla puoltamaan huumeiden käytön rangaistavuudesta luopumista. Huumeiden ongelmakäyttäjät tulee mielestämme kohdata ensisijaisesti päihdesairaina eikä rikollisina, ja päihderiippuvuuden hoitaminen kuuluu ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollolle. On huomioitava kuitenkin myös se, ettei kaikki huumeiden käyttö ole riippuvuuteen johtavaa ongelmakäyttöä. Kalliola ei kannata huumekaupan laillistamista.  

Päihderiippuvaisella henkilöllä on usein taustallaan traumatisoitumista, kasautuneita ongelmia ja kokemusta ylisukupolvisesta huono-osaisuudesta. Päihdesairauden aikaan saamasta käyttäytymisestä rankaisemalla yhteiskunta osoittaa addiktille paikan rikollisena, eikä kannusta tavoittelemaan muutosta parempaan. Huumeidenkäytön laittomuuteen liittyvä stigma vaikeuttaa huumeista puhumista. Näin ollen riippuvuusongelma ehtii usein kehittyä hallitsemattomaksi, kun apua haetaan vasta, kun on aivan pakko. Korjaavan päihdetyön resurssit eivät aina riitä, kun vahinkoa on ehtinyt tapahtua paljon. 

Olemme huolissamme siitä, että silloinkin kun elämänmuutos ja päihteidenkäytöstä irrottautuminen onnistuu, käyttörikosmerkinnät leimaavat elämänmuutoksen tehnyttä toipuvaa addiktia vielä vuosien ajan. Merkinnät rikosrekisterissä estävät työpaikkojen saamisen tietyillä aloilla ja hankaloittavat opiskeluita vaikeuttaen yhteiskuntaan kiinnittymistä. Huumeiden käytön rangaistavuus on ihmisoikeuskysymys, sillä se lisää riippuvuusilmiöön liittyvää leimaantumista, vaikenemista ja häpeää. 

Huumeiden käytön rangaistavuudesta luopuminen edellyttäisi luonnollisesti sitä, että huumeiden käyttäjille olisi tarjolla niin matalan kynnyksen hoitopaikkoja kuin pitkäkestoisia, kokonaisvaltaiseen elämänmuutokseen tähtääviä kuntoutusmallejakin. Lisäksi ennaltaehkäisevään päihdetyöhön tulee osoittaa riittävästi resursseja. Tarvitsemme avointa, moniäänistä ja stigmoja purkavaa keskustelukulttuuria.  Huumeisiin kuolee Suomessa enemmän ihmisiä kuin koskaan, ja valtaosa uhreista on alle kolmekymppisiä. On tartuttava toimeen tämän huolestuttavan kehityskulun muuttamiseksi. Huumeidenkäytön rangaistavuudesta luopuminen olisi yksi askel oikeaan suuntaan. 

 

Kannanoton ovat kirjoittaneet Kalliolan päihde-, mielenterveys- ja maahanmuuttotyön palvelujohtaja Susanna Råman-Maljonen sekä asumispalveluiden johtaja Paula Rautoja.

Tekijäksi Kalliolaan? Etsimme sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia Helsingin Munkkisaareen avattavalle nuorten vastaanotto-osastolle

Kiinnosteleeko työ pienellä, mutta sitäkin pippurisemmalla osastolla? Haluatko olla mukana luomassa uutta työryhmää ja avaamassa Kalliolan uusia polkuja? Oletko suoraselkäinen, hektisestä arjesta nauttiva turvallinen aikuinen? Jos vastasit kaikkiin kolmeen kysymykseen kyllä, kannattaa laittaa työhakemus Kalliolan nuorisokoti Sataman, Telakka-osastolle!

Nuorisokoti Satama on 7-paikkainen, yhteisöhoidon viitekehyksessä toimiva nuorisokoti Helsingin Munkkisaaressa. Nuorisokoti Sataman (ent. Saunalahden nuorisokoti) päihteillä oirehtivien nuorten yksikön yhteyteen avataan uusi, 4-paikkainen vastaanotto- ja pysäytysosasto Telakka. Telakalle haetaan toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin kokonaista työryhmää.

Etsimme vielä joukkoomme kolmea AMK-tutkinnon suorittanutta osaajaa. Voit olla koulutukseltasi sairaanhoitaja, sosionomi, yhteisöpedagogi tai toimintaterapeutti. Tärkeintä on se, että teet työtä intohimolla ja haluat auttaa nuoria, jotka ovat vaikeassa elämäntilanteessa!

Telakka-osasto tarjoaa lyhytaikaista kodin ulkopuolista sijaishuoltoa 13-17-vuotiaille päihteillä oirehtiville nuorille, jotka tarvitsevat pysähtymistä, arviointia ja akuuttien asioiden selvittelyä. Osastolla on neljä asiakaspaikkaa. Hoito- ja arviointijakson kesto on noin 30–90 vuorokautta. Telakan pysäytys- ja arviointijakson tavoitteena on pysäyttää nuoren kasvua ja kehitystä vaarantava päihteiden käyttö.

Pysäytys- ja arviointijakson aikana tehdään päihteiden käytön kartoitus ja nuoren kokonaistilanteen arviointi. Työskentelyssä paneudutaan nuoren päihteiden käyttöön liittyviin ongelmakohtiin suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Jakson aikana kartoitetaan nuoren päihteiden käyttö, elämäntilanne, nuoren perheen tilanne sekä arvioidaan hoidon- ja tuen tarve.

Arvostamme lastensuojelun kokemusta erityistason sijaishuollosta, päihdetyön tai neuropsykiatrian osaamista sekä aitoa kiinnostusta päihteillä oirehtivien nuorten kanssa työskentelemiseen. Vahvuuksina pidämme hyviä vuorovaikutustaitoja, kykyä ilmaista asioita kirjallisesti, menetelmäosaamista sekä turvallisen arjen ja kodin hoitamiseen kuuluvien tehtävien taitamista.

Tarjoamme sinulle mielenkiintoisen työn, joka mahdollistaa ammatillisen kasvusi. Pidämme hyvää huolta Kalliolan oman työterveyshuollon kanssa terveydestäsi ja työhyvinvoinnistasi, vastaamme täydennyskoulutuksestasi sekä työnohjauksesta. Palkitsemme hyvin tehdystä työstä ja käytössämme on liikunta- ja kulttuurisetelit. Työntekijät ovat meille arvokas pääoma ja siksi pääset muun muassa vaikuttamaan työskentelyrytmiisi autonomisella työnsuunnittelulla. Työ on jaksotyö. Työsopimuksessa noudatetaan Yksityisen Sosiaalipalvelualan TES:iä. Palkka tehtävän kuvan mukaan G21-G24. Tehtävään valittavien on esitettävä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä koskevan lain (505/2002) edellyttämä rikosrekisteriote.

Nuorisokotimme vastaremontoidut tilat sijaitsevat Kaivopuiston ja Hernesaaren naapurissa, joten meille pääsee helposti jalan, pyörällä, sporalla tai vaikka omalla autolla.

Lisätiedot ja hakemukset: Laita työhakemuksesi ansioluettelon kera mahdollisimman pian osoitteeseen: riikka.sirkia@kalliola.fi

Telakka aukeaa jo maaliskuussa ja uuden työryhmän on tarkoitus aloittaa mahdollisimman pian. Voit kysyä eri tehtävistä suoraan yksikön johtaja Riikka Sirkiältä numerosta p. 0400 501 424.

Tekijäksi Kalliolaan? Etsimme palvelujohtajaa lastensuojeluun

Olemme tehneet Kalliolassa lastensuojelutyötä satavuotisen historiamme alkumetreiltä asti. Etsimme nyt näkemyksellistä palvelujohtajaa lastensuojelun palvelutuotannon ja kehittämisen johtotehtäviin. Olisitko sinä tuleva työkaverimme?

Palvelujohtajana vastaat laaja-alaisesti Kalliolan lastensuojelupalveluiden toiminnasta ja kehittämisestä. Tehtäviisi kuuluu yksiköiden johtajien esihenkilönä toimiminen. Vastaat siitä, että lastensuojelupalvelut ovat laadukkaita ja liiketaloudellisesti terveitä. Vastuullasi on myös toiminnan laajentaminen ja uusien palveluiden käynnistäminen. Siksi tehtäviisi kuuluu aktiivinen yhteistyö palveluiden ostajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Osallistut lisäksi Kalliolan konsernin laajennetun johtoryhmän työskentelyyn.

Edellytämme, että sinulla on syvällinen lastensuojelun osaaminen sekä hyvä yleinen sosiaali- ja terveysalan tuntemus. Tunnet myös julkisten hankintojen menettelyt. Sinulla on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto ja kokemusta esihenkilötehtävistä. Vahvat viestintätaidot ja verkostoitumiskyky edistävät onnistumista, koska tehtävässä tarvitaan kehittämisotteista ihmisten johtajaa.

Palvelujohtajana pääset vaikuttamaan suoraan lastensuojelun tulevaisuuteen. Vastuullasi on noin neljännes pääkaupunkiseudun kaikista lastensuojelun laitoshuolto- ja avopalveluista. Työskentelet innostuneiden ja sitoutuneiden työkavereiden kanssa yhteiskunnallisesti vaikuttavassa kasvuhakuisessa organisaatiossa, joka panostaa tuotot arvopohjansa mukaisesti takaisin lastensuojelutyöhön. Meillä Kalliolassa painotetaan henkilöstön hyvinvointia ja kehittymistä. Tuemme työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista esimerkiksi työaikajoustoin sekä etätyömahdollisuuksin. Lisäksi perhevapaajärjestelymme ovat tasa-arvoisia – olitpa sitten isä tai äiti. Meillä on myös monipuoliset henkilöstöedut ja mahdollisuudet oman osaamisen kehittämiseen.

Haluaisimme kuulla sinusta lisää! Lähetä hakemuksesi, CV:si ja palkkatoiveesi osoitteeseen rekrytointi@kalliola.fi viimeistään 1.3.2020.

Lisätietoja tehtävästä antaa liiketoimintajohtaja Minja Pohjola puh 040 594 7770, minja.pohjola@kalliola.fi, jonka tavoitat varmimmin pe 21.2. klo 8.30-11 tai ke 26.2. klo 8.30-11.

Tutustu toimintaamme osoitteessa www.kalliola.fi 

Kalliola on yhteiskunnallinen toimija, joka lisää pääomaa hyvälle elämälle. Konserni koostuu yhdistyksestä ja sen omistamasta osakeyhtiöstä. Vuonna 1919 perustetussa Kalliolassa tehdään setlementtiarvoihin pohjaavaa työtä, joka ulottuu esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalle sekä koulutus- ja sivistysalalle. Konsernissa työskentelee noin 200 vakituista työntekijää. Konsernin tuotot vuonna 2019 olivat noin 13 miljoonaa euroa. 

 

Tekijäksi Kalliolaan? Haemme työterveyslääkäriä Kalliolan työterveyteen

Haemme Kalliolan työterveyteen työterveyslääkäriä, joka on kiinnostunut erityisesti asiakkaista, joilla on henkisesti kuormittava työ. Etsimämme työterveyshuollon erikoislääkäri on ammatinharjoittaja, joka työskentelisi tiloissamme Helsingin Kalliossa 1-2 päivänä viikossa.
 
Tulevassa työterveyslääkärissämme arvostamme tiimipelaajan taitoja ja heittäytymiskykyä. Pieni pilke silmäkulmassakaan ei ole haitaksi, mutta kyllä meillä saa asiat ottaa vakavastikin. Tärkeintä on olla oma itsensä ja kohdata asiakkaat aidosti.
 
Työterveyslääkärin rinnalla työskentelee tiimi kokeneita ammattilaisia, joihin kuuluvat työterveyshoitaja, työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi sekä yleislääkäri. Sopimusehtojen osalta olemme joustavia ja muutoinkin voidaan sanoa, että hoidamme hommamme kuten pitää, muttemme nipota turhista. Sytymme hurjiltakin kuulostavista ideoista ja kokeilemme start up -hengen tapaan uusia toimintamalleja.
 
Kalliolan työterveys on 100% Kalliola-konsernin omistama yhteiskunnallinen yritys, joka toimii arvopohjaisesti. Tuotoillaan yritys edistää yhteiskunnallista hyvää.
 

Jos kiinnostuit, ota rohkeasti yhteyttä tai laita viestiä meidän johtavalle työterveyshoitajallemme Sanna Paavoselle, joka kertoo tehtävästä mielellään lisää. Mikäli haluat vielä vähän lisätietoja itse yrityksestä, myös liiketoimintajohtajamme Minja Pohjola on valmis juttelemaan kanssasi. Molempien yhteystiedot löydät alta!

Sanna Paavonen, johtava työterveyshoitaja, sanna.paavonen@kalliola.fi tai 050 447 5285
• Minja Pohjola, liiketoimintajohtaja, minja.pohjola@kalliola.fi tai 040 594 7770
kalliola lastensuojelu

Tekijäksi Kalliolaan? Etsimme sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia Kalliolan perhepalveluiden eri yksiköihin pääkaupunkiseudulle

Olemme tehneet Kalliolassa lastensuojelutyötä satavuotisen historiamme alkumetreiltä asti. Meille on tärkeää turvallinen arki, lasten ja nuorten osallisuus sekä yhteisönä toimiminen. Etsimme nyt lastensuojelun ammattilaisia yksiköihimme eri puolelle pääkaupunkiseutua.

 

Tällä hetkellä haemme lastensuojelun avopalveluihin Vantaalle:

Perhetyönohjaajaa, joka omaa ammattimaisen työotteen, erinomaiset vuorovaikutustaidot, hyvän kirjallisen raportointitaidon, ennakkoluulottoman luonteen ja kyvyn nähdä kokonaisuuksia. Jos osaat lisäksi heittäytyä tilanteeseen kuin tilanteeseen, olet nappiosuma tehtävään! Avopalveluiden kasvavassa tiimissä saa lisäpisteitä myös huumorintajusta ja can do -asenteesta.

Kalliolan lastensuojelun avopalvelut tarjoaa tehostettua perhetyötä, ammatillista tukihenkilötoimintaa ja nuorten itsenäistymisen tukityötä lastensuojelun avohuollon ja sosiaalihuoltolain tukitoimena sekä jälkihuoltona. Lisäksi tarjoamme lapsen ja nuoren lähiympäristöön vietävää sosiaalihuollon tukea. Palveluita tarjotaan pääkaupunkiseudulla, pääasiassa Vantaalla.

Tulevilta tuntityöntekijöiltämme edellytämme sosionomi AMK-tutkintoa sekä kokemusta lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelystä.

Työ on osa-aikaista tuntityötä. Työtuntien määrä on neuvoteltavissa ja myös täyteen työviikkoon on mahdollisuus. Työaika on pääsääntöisesti arkena klo 7-21 välillä, painottuen iltapäiviin ja iltoihin. Viikonlopputöiden tarve vaihtelee ja siitä sovitaan erikseen. Työryhmässä on rakenteet, jotka tukevat työntekijän työssäjaksamista. Tällaisia ovat mm. säännöllinen tiimipalaveri sekä ryhmätyönohjaus.

Ajokortti ja oman auton käyttömahdollisuus on suotavaa tässä työssä.

Noudatamme yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta. Perhetyönohjaajan palkkaluokka on G 26.

Haastattelemme hakijoita jo hakuajan puitteissa ja paikat täytetään heti sopivien hakijoiden löytyessä.

Työtehtävään valittavien on esitettävä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain (504/2002) mukainen rikosrekisteriote.

Lisätiedot ja hakemukset: Sähköiset hakemukset ja CV:t voi lähettää osoitteeseen: marja.kuparinen@kalliola.fi. Lisätietoja saa sähköpostitse tai numerosta 050 410 5700 (Marja Kuparinen).

 

Sekä Kalliolan vastaanottokotiin ohjaajaa määräaikaiseen työsuhteeseen ajalle 23.3.2020–23.3.2021:

Ohjaajan tehtäviin kuuluvat arviointityö, nuorten hoito-, kasvatus- ja ohjaustehtävät, perhe- ja verkostotyö, kirjalliset työt sekä kodinhoidolliset tehtävät. Kelpoisuusvaatimuksena on laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015) Sosionomi/Toimintaterapeutti/Yhteisöpedagogi (AMK). Työ on jaksotyötä. Yksikössä on yöhoitaja. Palkkaus on G 23.

Arvostamme lastensuojelutyön osaamista ja kokemusta, hyviä vuorovaikutus-, tiimi ja verkostotyön taitoja, kehittävää työotetta ja ymmärrystä lastensuojelun asiakkaiden osallisuudesta ja sen merkityksistä.

Tarjoamme mielenkiintoisen ja monipuolisen työn, työterveyspalvelut ja säännöllisen ryhmätyönohjauksen. Koulutamme henkilökuntaamme säännöllisesti työstä nousevien tarpeiden pohjalta. Käytössämme ovat myös kulttuurisetelit sekä muut Kalliolan henkilöstöedut.

Tehtävään valittavan on esitettävä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä koskevan lain (504/2002) edellyttämä rikosrekisteriote.  

Vapaamuotoiset hakemukset sekä ansioluettelot 29.2.2020 mennessä osoitteeseen: sirpa.raitanen@kalliola.fi 

Tiedustelut:

Sirpa Raitanen, yksikön johtaja p. 050 460 5131 tai sirpa.raitanen@kalliola.fi tai 

Veera Halttunen, vastaava ohjaaja p. 050 466 1339 tai veera.halttunen@kalliola.fi

 

Haemme myös Helsinkiin useita eri sosiaalialan ammattilaisia uudelle, maaliskuussa avattavalle osastolle:

Kiinnosteleeko työ pienellä, mutta sitäkin pippurisemmalla osastolla? Haluatko olla mukana luomassa uutta työryhmää ja avaamassa Kalliolan uusia polkuja? Oletko suoraselkäinen, hektisestä arjesta nauttiva turvallinen aikuinen? Jos vastasit kaikkiin kolmeen kysymykseen kyllä, kannattaisi varmaan laittaa työhakemus nuorisokoti Sataman, Telakka-osastolle!

Nuorisokoti Satama on  7-paikkainen, yhteisöhoidon viitekehyksessä toimiva nuorisokoti Helsingin Munkkisaaressa. Nuorisokoti Sataman (ent. Saunalahden nuorisokoti) päihteillä oirehtivien nuorten yksikön yhteyteen avataan uusi, 4-paikkainen vastaanotto- ja pysäytysosasto Telakka. Telakalle haetaan toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin kokonaista työryhmää.

Etsimme vielä joukkoomme kolmea AMK-tasoista osaajaa. Voit olla koulutukseltasi sairaanhoitaja, sosionomi, yhteisöpedagogi tai toimintaterapeutti. Tärkeintä on se, että teet työtä intohimolla ja haluat auttaa nuoria, jotka ovat vaikeassa elämäntilanteessa!

Telakka-osasto tarjoaa lyhytaikaista kodin ulkopuolista sijaishuoltoa 13-17-vuotiaille päihteillä oirehtiville nuorille, jotka tarvitsevat pysähtymistä, arviointia ja akuuttien asioiden selvittelyä. Osastolla on neljä asiakaspaikkaa. Hoito- ja arviointijakson kesto on noin 30–90 vuorokautta. Telakan pysäytys- ja arviointijakson tavoitteena on pysäyttää nuoren kasvua ja kehitystä vaarantava päihteiden käyttö.

Pysäytys- ja arviointijakson aikana tehdään päihteiden käytön kartoitus ja nuoren kokonaistilanteen arviointi. Työskentelyssä paneudutaan nuoren päihteiden käyttöön liittyviin ongelmakohtiin suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Jakson aikana kartoitetaan nuoren päihteiden käyttö, elämäntilanne, nuoren perheen tilanne sekä arvioidaan hoidon- ja tuen tarve.

Arvostamme lastensuojelun kokemusta erityistason sijaishuollosta, päihdetyön tai neuropsykiatrian osaamista sekä aitoa kiinnostusta päihteillä oirehtivien nuorten kanssa työskentelemiseen. Vahvuuksina pidämme hyviä vuorovaikutustaitoja, kykyä ilmaista asioita kirjallisesti, menetelmäosaamista sekä turvallisen arjen ja kodin hoitamiseen kuuluvien tehtävien taitamista.

Tarjoamme sinulle mielenkiintoisen työn, joka mahdollistaa ammatillisen kasvusi. Pidämme hyvää huolta Kalliolan oman työterveyshuollon kanssa terveydestäsi ja työhyvinvoinnistasi, vastaamme täydennyskoulutuksestasi sekä työnohjauksesta. Palkitsemme hyvin tehdystä työstä ja käytössämme on liikunta- ja kulttuurisetelit. Työntekijät ovat meille arvokas pääoma ja siksi pääset muun muassa vaikuttamaan työskentelyrytmiisi autonomisella työnsuunnittelulla. Työ on jaksotyö. Työsopimuksessa noudatetaan Yksityisen Sosiaalipalvelualan TES:iä. Palkka tehtävän kuvan mukaan G21-G24. Tehtävään valittavien on esitettävä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä koskevan lain (505/2002) edellyttämä rikosrekisteriote.

Nuorisokotimme vastaremontoidut tilat sijaitsevat Kaivopuiston ja Hernesaaren naapurissa, joten meille pääsee helposti jalan, pyörällä, sporalla tai vaikka omalla autolla.

Lisätiedot ja hakemukset: Laita työhakemuksesi ansioluettelon kera mahdollisimman pian osoitteeseen: riikka.sirkia@kalliola.fi

Telakka aukeaa maaliskuussa ja uuden työryhmän on tarkoitus aloittaa mahdollisimman pian. Voit kysyä eri tehtävistä suoraan yksikön johtaja Riikka Sirkiältä numerosta p. 0400 501 424.

 

Kalliola-konserni on yhteiskunnallinen toimija, joka lisää pääomaa hyvälle elämälle. Konserni koostuu yhdistyksestä ja sen omistamasta osakeyhtiöstä. Vuonna 1919 perustetussa Kalliolassa tehdään setlementtiarvoihin pohjaavaa työtä, joka ulottuu esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalle sekä koulutus- ja sivistysalalle. Konsernissa työskentelee noin 200 vakituista työntekijää. Konsernin tuotot vuonna 2018 olivat noin 14 miljoonaa euroa. 

 

Vapaaehtoistoiminta Kalliolassa luo hyvinvointia ja kohtaamisia

Kalliolan toiminnassa on mukana noin 200 vapaaehtoista. Kysyimme heiltä palautetta siitä, miltä mukana oleminen on tuntunut. Vastaajista 88% koki vapaaehtoistyön tekemisen lisänneen hyvinvointiaan ja kohtaamisia erilaisten ihmisten kanssa.

Yhteisöllisyys erityispiirteenä

Kalliolan vapaaehtoistoiminnassa erityispiirteenä voidaan pitää yhdessä tekemistä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, sillä vastaajista täydet 100% katsoi Kalliolan vapaaehtoistoiminnan lisäävän yhteisöllisyyttä. Sanallisissa vastauksissa useat toivat esiin saaneensa toiminnan kautta uusia ystäviä, merkityksellistä tekemistä ja hyvää mieltä. Kalliolan vapaaehtoistoiminta sai kiitosta myös siitä, että toimintaan pystyi osallistumaan joustavasti oman elämäntilanteen mukaan.

Kalliolassa suosituimmat vapaaehtoistoiminnan muodot olivat erilaisissa tapahtumissa auttaminen, ryhmien ohjaaminen ja suomen kielen opettaminen. Monissa vapaaehtoistoiminnan tehtävissä lähtökohtana onkin, ettei sitä tarvitse tehdä yksin ja vapaaehtoisia tuetaan toiminnassa vertaistapaamisilla ja virkistystoiminnalla. Vertaistukea arvostettiin ja sitä toivottiin palautteissa myös lisää.

Kalliola kiittää vapaaehtoisia saamastaan palautteesta.

”Palauttaan antaminen on tärkeää, jotta toimintaa voidaan kehittää vapaaehtoisten tarpeiden mukaan”, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Eppu Saarela muistuttaa. Esimerkiksi syksyllä alkanut HNMKY:n monikulttuurisen kohtaamisen kurssi järjestettiin vapaaehtoisten toiveiden pohjalta.

Tutustu Kalliolan vapaaehtoistoimintaan tästä.