Author Archives: Anna Kotaviita

Blogi: Päihdetyö auttaa muuttamaan elämän tuhoisaa käsikirjoitusta

Tällä viikolla vietetään Ehkäisevän päihdetyön viikkoa, mutta mitä on ehkäisevä päihdetyö päihdekuntoutuksen palveluntuottajan näkökulmasta? Kalliolan asumispalveluiden työryhmä pohti työryhmäpäivässään tätä kysymystä ja nostamme keskusteluissa esiin tuotuja näkökulmia tässä blogissa esille.

Kalliola oy tuottaa asumispalveluita ja laitoskuntoutusta päihderiippuvaisille. Korjaavan työn lisäksi yksiköissä tehdään todellisuudessa myös paljon ennalta ehkäisevää työtä, ja tämän työn näkyväksi tekeminen on tärkeää muutamastakin syystä. Ensinnäkin työntekijöiden on ammatillisesti tärkeää oivaltaa tekevänsä korjaavan työn lisäksi ehkäisevää työtä – tällä on vaikutusta työn merkitykselliseksi kokemiseen. Työn merkitykselliseksi kokeminen puolestaan ylläpitää intohimoa oman työn tekemiseen, ja intohimo ylläpitää motivaatiota ja halua kehittyä ammatillisesti.

Ehkäisevää päihdetyötä tehdään niin monitasoisesti, ettei sitä välttämättä tulla ajatelleeksi arjessa.  Ehkäisevä päihdetyö on päihteiden aiheuttamien haittojen ehkäisyä ja vähentämistä (THL), ja lainsäädäntö ohjaa ehkäisevän päihdetyön toteuttamista. Ehkäisevää päihdetyötä on muun muassa asenteisiin ja ajattelutavan muutokseen pyrkivä vaikuttamistyö herättämällä keskustelua esimerkiksi siitä, nähdäänkö asunnoton päihdeongelmainen ihmisroskana vai kenties apua tarvitsevana naapurinamme.  Ehkäisevää päihdetyötä on yhtäältä se, että keskustellaan nuorten kanssa nuuskan käytön haitoista, kuin toisaalta huumeiden käyttäjille tarkoitettujen käyttöhuoneiden tarpeellisuudesta puhuminenkin.

”Kalliola antaa mahdollisuuden sitoutua elämään, ei lääkkeeseen” kommentoi eräs työntekijämme Kalliolan ehkäisevää päihdetyötä. Kalliolan päihdepalvelut ovat profiloituneet riippuvuussairauksien kuntoutuksessa lääkkeettömänä vaihtoehtona. Puhumme myös toipumisorientaatiosta ja yhteisöhoidosta määritellessämme positiotamme päihdekuntoutuksen kentällä. Toipuminen nähdään kokonaisvaltaisena elämäntavan muutoksena, joka tapahtuu vastavuoroisessa vuorovaikutuksessa vertaisten tukemana. Toipuminen yhteisössä antaa yksilölle mahdollisuuden liittyä erilaisiin toimijuutta ja osallisuutta vahvistaviin yhteisöihin.

Kalliolan asumispalveluiden asiakkailla ei välttämättä ole ollut ainuttakaan varteenotettavaa mallia tai esikuvaa siitä, millaista hyvä elämä yhteiskunnan jäsenenä voisi olla. Päihdeongelman, yhteiskunnallisen osattomuuden, syrjäytymisen ja rikollisuuden ylisukupolvisuus sen sijaan on useimman asiakkaan lähtökohta, kun kaikki perheenjäsenet isovanhempia myöten saattavat olla päihderiippuvaisia. Näin syvälle juurtuneeseen näköalattomuuteen on vaikea vaikuttaa pikakonsteilla. Pitkäjänteisen, kokonaisvaltaiseen elämän- ja identiteetin muutokseen tähtäävän työn kautta sukupolvien ketjun suuntaa voidaan muuttaa. Ehkäisevää päihdetyötä tehdään siis paitsi palveluiden piirissä olevien asiakkaiden kanssa, myös suhteessa heidän lapsiinsa ja lapsenlapsiinsa.

Asumispalveluiden kuntoutuksessa puhutaan elämän tuhoisasta käsikirjoituksesta, josta tullaan toipumisen aikana tietoiseksi. Käsikirjoituksen muuttaminen on oikeastaan hoidon tärkein tavoite, jotta entiset elämää ja valintoja ohjaavat ajatusmallit eivät enää johdattaisi vanhaan tuttuun lopputulokseen. Näin mahdollistuu tasapainoinen, riippuvuuskäyttäytymisestä vapaa elämä niin, että ihminen pystyy tekemään itselleen hyväksi olevia valintoja. Asumispalveluiden näkökulmasta turvallinen, päihteetön koti ja asuinympäristö ovat ensimmäisiä tekijöitä, joiden kautta tällainen muutos on ylipäätään mahdollista. Ennalta ehkäisevällä päihdetyöllä pyrimme luomaan mahdollisimman hyvät ja turvalliset lähtökohdat uudelle elämälle.

 

Paula Rautoja                                                        Susanna Råman-Maljonen

Asumispalveluiden johtaja                                 Palvelujohtaja

Tekijäksi Kalliolaan! Etsimme Junior Business Controlleria

Hei tuleva työkaveri! Tule tekijäksi Kalliolaan!

Haemme

JUNIOR BUSINESS CONTROLLERIA

osallistumaan Kalliolan Setlementti ry:n konsernin talouden suunnittelun, seurannan ja raportoinnin toteuttamiseen.

Olet järjestelmällinen, analyyttinen ja itsenäisen työotteen omaava taloushallinnon ammattilainen tai alalle suuntautunut. Sinulla on soveltuva korkeakoulututkinto (esim. tradenomi, KTM) tai olet opintojesi loppuvaiheessa. Hallitset ulkoisen laskentatoimen prosessit ja sinulla on kokemusta taloushallinnon järjestelmistä (erityisesti Procountor). Lisäksi sinulla on kiinnostusta ja kykyä taloudellisten analyysien ja ennusteiden laatimiseen. 

Junior Business Controllerina olet osa konsernin hallintotiimiä. Raportoit tehtävässäsi Business Controllerille. Toimit läheisessä yhteistyössä johdon ja muiden avainhenkilöiden kanssa tuottaen heille tietoa suunnittelun ja päätöksenteon tueksi.

Tehtäviisi kuuluu:

  • Osallistuminen talouden suunnittelun, seurannan ja raportoinnin toteuttamiseen sekä ennusteiden laatimiseen.  
  • Toimiminen johdon tukena kannattavuuden seurannassa sekä toiminnan kehittämisessä.  
  • Huolehtiminen ulkoistetun taloushallinnon prosessien toimivuudesta.  
  • Osallistuminen kilpailutusten ja rahoitushakemusten valmisteluun.

 Edellytämme, että sinulla on

  • Soveltuvaa työkokemusta vähintään 1-3 vuotta
  • Ulkoisen laskentatoimen tuntemus
  • Erinomaiset tietotekniset valmiudet (erityisesti Excel)
  • Erilaisten taloushallinnon järjestelmien tuntemus (erityisesti Procountor)

Lisäksi toivomme, että sinulla on

  • Soveltuva korkeakoulututkinto (tai siihen johtavat opinnot)
  • Innostava, joustava ja kehittävä työote
  • Erinomaiset vuorovaikutus- ja viestintätaidot
  • Kokemusta hankerahoitusmaailmasta

Tarjoamme sinulle

  • Mahdollisuuden kehittyä monipuolisessa taloushallinnon tehtävässä.
  • Sitoutuneen ja innostuneen työyhteisön yhteiskunnallisesti vaikuttavassa organisaatiossa.
  • Henkilöstönsä hyvinvointiin ja kehittymiseen panostavan työnantajan, joka tukee työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista esimerkiksi työaikajoustoin ja etätyömahdollisuuksin.
  • Monipuoliset henkilöstöedut (esimerkiksi lounas- ja kulttuurisetelit, kattava työterveyshuolto, maksuton kuntosali, hyvinvointia edistävät tiimipalkinnot, koulutukset ja osaamisen kehittämisen mahdollisuudet).

Tehtävä on määräaikainen ja jatkuu ainakin 31.8.2019 asti. Toivomme, että voit aloittaa tehtävässä 10.12. tai mahdollisimman pian sen jälkeen. Jos kiinnostuit, lähetä hakemuksesi palkkatoiveineen sekä ansioluettelosi osoitteeseen rekrytointi@kalliola.fi viimeistään 21.11.2018 klo 16. 

Lisätietoja tehtävästä antaa Business Controller Milja Tuominen, p. 050 400 5187 tiistaina 6.11. klo 11-13, perjantaina 9.11. klo 11-15 tai perjantaina 16.11. klo 9-11.

***

Kalliolan Setlementti on yhteiskunnallinen konserni, joka lisää pääomaa hyvälle elämälle. Konserni koostuu yhdistyksestä ja sen omistamasta osakeyhtiöstä. Yhdistys tekee setlementtityötä pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa. Yleishyödyllistä toimintaa tehdään pääosin osakeyhtiön, valtion ja kuntien tuella.

 Työmme perustuu setlementtiarvoihin, joiden mukaisesti edistämme yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta, puolustamme oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa sekä luotamme ihmisen ja yhteisön kykyyn kasvaa ja kehittyä.

Kalliolan Setlementissä työskentelee noin 180 kokoaikaista työntekijää ja noin 150 tuntityöntekijää. 

www.kalliola.fi

 

 

Tekijäksi Kalliolaan? Etsimme kahta päihdeterapeuttia

Hei tuleva työkaveri! Tule tekijäksi Kalliolaan!

Haemme kahta päihdeterapeuttia vakituiseen toimeen Kalliolan klinikalle.

Päihdeterapeutin tehtäviin kuuluvat päihderyhmien ohjaaminen, luentojen pitäminen sekä yksilö- ja verkostotyö. Päihdeterapeutin tehtävän menestyksekäs hoitaminen edellyttää 1-5 vuoden ajalta hankittua päihdetyön työkokemusta. Hakijalta toivotaan omaa kokemusta päihdeongelmasta ja sen jälkeisestä vähintään viiden vuoden toipumisajasta. Koulutusvaatimuksena on sosiaali- tai terveydenhuoltoalan Amk-tutkinto. 

Tehtävään valitulta edellytämme päihdesairauden hoidollista tuntemusta, kokemusta kuntoutusryhmien ohjaamisesta ja 12-askeleen ohjelman hyödyntämisestä ammatillisessa työssä sekä kehittävää työotetta. Työ on itsenäistä ja edellyttää erinomaisia vuorovaikutustaitoja. Arvostamme myös myynnin ja digiosaamisen kokemusta.

Tarjoamme mielenkiintoisen ja monipuolisen työn, työterveyspalvelut ja säännöllisen ryhmätyönohjauksen. 

Lisätietoja tehtävästä antaa yksikön johtaja Tuomas Maasio, p. 050 323 6696/ tuomas.maasio(a)kalliola.fi. Hakemukset pyydetään lähettämään Tuomas Maasiolle sähköpostiin tuomas.maasio(a).kalliola.fi. Haku päättyy 16.11.2018 klo 12.00

Kalliolan klinikka on ympärivuorokautista laitoskuntoutusta tarjoava päihdekuntoutusyksikkö. Klinikka tuottaa 28n vuorokauden mittaista Minnesota-mallin mukaista Myllyhoitoa päihderiippuvaisille. Kalliolan klinikka on toteuttanut Myllyhoitoa vuodesta 1982. Myllyhoidossa päihderiippuvuus nähdään sairautena, josta on mahdollista toipua. 

***

Työpaikan osoite: Vantalantie 86, 05450 NUKARI
Palkkaus: G25
Työkokemus: 1-5 vuotta
Työ alkaa: 01.01.2019, tai sopimuksen mukaan
Työaika: kokoaikatyö
Työn kesto: yli 12 kuukautta

***

Kalliolan Setlementti on yhteiskunnallinen konserni, joka lisää pääomaa hyvälle elämälle. Konserni koostuu yhdistyksestä ja sen omistamasta osakeyhtiöstä, Kalliola oy:stä. Kalliola oy toimii yhteiskunnallisen yrityksen toimintaperiaatteiden mukaisesti.

Kalliola oy on yhteiskunnallisesti vaikuttava, keskisuuri laadukkaiden sote-palvelujen tuottaja. Kalliola oy:ssä tuotetaan sosiaali- ja terveyspalveluita sekä työllisyys-, kotoutumis- ja senioripalveluita noin 10 paikkakunnalla eri puolella eteläistä Suomea.

Kalliolan oy:ssä on noin 140 vakituista työntekijää ja noin 100 tuntityöntekijää. Liikevaihto vuonna 2017 oli noin 14 MEUR.

Työmme perustuu setlementtiarvoihin, joiden mukaisesti edistämme yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta, puolustamme oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa sekä luotamme ihmisen ja yhteisön kykyyn kasvaa ja kehittyä.

 

 

 
 

Mara Balls murjoo addiktioita ja kyseenalaistaa kulutuskulttuurin taiteellaan

Mara Ballsin Riippuvaiset installaatio esillä Mutterigalleriassa lokakuun loppuun.

Muusikkona tunnettu Mara Balls, siviilissä Maria Mattila, puhuu avoimesti addiktiotaustastaan sekä kuinka päästää irti omista hirviöistään. Marian installaatio ”Riippuvaiset” on taiteilijan tähän mennessä rajuin esilletulo, mikä on aiheuttanut myös hetkellisen luovan kriisin musiikin säveltämiselle. Installaatio on esillä kuun loppuun saakka Kalliolan Setlementin 24/7 tunnin MutteriGalleriassa.

Maria Mattila on kirjoittanut päihdeongelmista ja pakkomielteistään lyriikoissa, mutta Riippuvaiset-installaatio on taiteilijan raadollisin ulostulo. Se käsittelee hyvin henkilökohtaisella tasolla addiktioita. Idea syntyi välittömästi, kun Maria yhdisti juuri Kalliolan päihdekuntoutusyksikön pelastaneen hänen lähiomaisensa hengen. 

−Tää menee ihan nekstille levelille paljastumisessa. Riippuvaiset-prosessi on ollut rajuin myllytys, kirjaimellisesti mylly. Mä oon siirtänyt installaatioon omaa turhaumaa, surua ja vihaa monessa eri kerroksessa. Myös siitä näkökulmasta, millaista on ollut kasvaa perheessä, jossa on addikteja.

Riippuvaiset-installaatio koostuu muun muassa paperimassasta ja rautaromusta muotoilluista hahmoista.

− Nuket eivät ole profiloituja, mutta siellä on selkeästi lapsi ja vanhempi, miehiä ja naisia. Yksi on jonkinlainen irvikuva Jeesus Kristuksesta. Addiktiosta toipumiseen liittyy usein hengellinen herääminen, mutta toisaalta uskonnon harjoittaminenkin voi muuttua pakkomielteiseksi.

Maria ei kuulu kirkkoon, mutta hän kuvaa olevansa hengellinen ja ritualistinen. Hän pääsee hypnoottisen keskittyneeseen tilaan musiikin avulla ja maalatessaan.

−Taiteen tekeminen on mulle keino kommunikoida jumalan kanssa. Ehkä jopa se syy tehdä taidetta, jotta pääsisi lähemmäksi. Olen kosketuksissa luovaan tilan kautta jumalaan, joka myös puhuu mulle. Se, mitä jumala puhuu mulle, niin mä pystyn taiteen kautta puhumaan muille. Näin mä sen koen, Maria kuvailee.

Marialle jumala ei ole tietyn uskonnon jumala, vaan koko eliniän muuttuva henkilökohtainen pyhä.

−Se on myös tutkivaa. Mä en pysty nimeämään tai määrittämään, antamaan sille muotoa. Yhtä paljon se on kivi, ja seuraavaksi se on rakkaus. Mä en halua piirtää sille kasvoja.

Kuluttaminen on tämän päivän addiktio

Maria kuvaa maalaamistaan intuitiiviseksi. Kuvat, sanat tai lauseet vain syntyvät ja ne ovat samalla sielunmaiseman tarkkailua nousevien teemojen kautta.

−Olen maalannut vasta pari vuotta. Mulla on taiteen tekemisessä sellainen ajatus, että teen niillä materiaaleilla mitä kulloinkin sattuu olemaan käsillä. Pyrin käyttämään aina kierrätysmatskuja. En sido itteäni mihinkään tiettyyn tekniikkaan tai materiaaliin, vaan koitan olla auki. En ole ennen elämässäni tehnyt mitään paperimassasta. Riippuvaiset on kokeilevaa, ihan sellaista, kun pieni lapsi tutkii. On ollut hauska huomata, että olen vapaa oletuksista.

Riippuvaiset-installaatio kuvastaa Marian henkilökohtaisia addiktioita, mutta se on myös kannanotto nykypäivän addiktiosta yksilöä korostavassa hedonistisessa yhteiskunnassamme.

−Kansakunta on sairas, ja kukaan ei suostu sitä näkemään. Mielihyvän ja nautinnon tavoittelu yhdessä yltäkylläisyyden kanssa johtaa siihen, että ihmisen on vaikea määritellä rajojaan. Se on tämän ajan ilmiö, meillä on niin v**i liikaa. Ongelmana on, että kyseinen korreloituu elintasoon ja menestykseen sen sijaan, että se nähtäisiin sairautena. Asia nähdäänkin, että ”tolla tyypillä menee hyvin”, vaikka se saattaa oikeasti voida huonosti ja pakenee sisällönpuutetta, Maria toteaa.

Marian mukaan kyseessä on ei ole vain yksilön, vaan kollektiivinen addiktio.

−Hahmottamisen kautta voi olla helpompi alkaa hoitaa yksilöä sekä rajoittaa yltiöpäistä hysteeristä kulutuskulttuuria, kun ei sitä voi kriminalisoidakaan tai isovelimeiningillä rajoittaa, mitä saa kuluttaa.

Maria kannustaa asenneilmapiirin kyseenalaistamiseen, sillä omistaminen ja materiaali eivät ole yhtä kuin onnellisuus. Kauppakeskusten sijaan Maria toivoo kierrätyskeskuksia ja vanhan korjaamista.

−Minimalisti ja vähällä pärjääminen voisi olla uusi kauneus. Nämä on tosi muinaisia arvoja, mutta mihin ne ovat tästä ajasta kadonneet? Mä oon ite sellainen, että parsin mun vaatteita. Oon kuin jäänne, mutta tulen sellaisesta kodista, jossa joulupaperit säästettiin ja käytettiin seuraavana vuonna uudelleen. Kun mä katon tota kertakäyttökulttuuria niin mä en tajua, mitä lapsille opetetaan nykyään? Toki, nämä on sellaista, mitä mulle on opetettu aikoinaan, mutta mitä me opetetaan seuraaville?

Luovu ja luo uusi nahka

Maria tietää, mistä puhuu. Hän on sairastanut riippuvuuksista anoreksian, bulimian sekä kamppaillut päihderiippuvuuden kanssa. Hän on viettänyt aikoja suljetulla osastolla sekä kaksi kertaa päihdekuntoutuksessa, josta jälkimmäisen joutui jättämään kesken.  

−Mut heivattiin sieltä pihalle, ei retkahtamisen, vaan omapäisyyden takia. Mulle sanottiin ihan suoraan, että olen riski muille toipujille, koska sooloilin. Olen kontrolliin taipuvainen ja se on myös mun defenssi, mikä johti törmäyskurssille hoitohenkilökunnan kanssa. Mun oli vaikea taipua yhteisön sääntöihin ja päästää irti omavaltaisuudesta. Mä olin siitä tosi hämmentynyt, mutta ei siinä auttanut, kun alkaa kasaa palettia, kun tajusin, että tämä on mun omissa käsissä.

Marian mukaan hoidon keskeytymisessä oli myös oivaltava hyvä puoli.

−Mä tajusin, että mä en voi ulkoistaa tätä asiaa noille muille tyypeille. Se on ollut sielunhoidollinen ja itsesuggestiollinen prosessi, itsetarkkailua sekä omien fakkiintuneiden toimintatapojen kyseenalaistamista ja tunnistamista. Jokaiselle tekisi hyvää tutkia itseä ja myös irti päästämistä. On ehdottoman tärkeää päästää irti omasta kontrollista ja ottaa apua vastaan.

−Matkan varrella ihminen joutuu läpi elämän luopua ja uudistua. Ei kannata pelätä sitä, koska susta ei tuu tyhjää, vaan sä luot nahkaa. Tulee uudenlainen itsen ja minuuden kokemus tilalle.

Maria kuvailee, että ihmiset roikkuvat ja pitävät liikaa kiinni mielikuvista siitä, mitä olemme, mitä teemme ja miksi teemme. Addiktioiden hoitamisessa pitää luopua syvältä lähtevistä, toistuvista kaavoista ja haitallisiksi kasvaneista itsesuojelumekanismeista.

−Mä olen oppinut tosi paljon armoa itseä kohtaan. Ruoskan viuhtominen on vähentynyt. Se on helpottavaa, koska yleensä olemme itsemme pahimpia ruoskijoita. On ihmistä eteenpäin puskevaa, mutta myös murentavaa ruoskimista, mistä pitää luopua.  

Maria kannustaa hyväksymään addiktiot osana kasvutarinaa, eikä nähdä vain virheinä.

−Kun on ottanut harha-askelia elämässä ja mennyt huolella ojaan, niin ne tulisi nähdä osana suurta matkaa, eikä vain peruuttamattomina virheinä, jotka tekisi elämänpolusta viallisen. Päinvastoin, ne tulee nähdä ja hyväksyä osaksi omaa kasvuprosessia. Toki mä oon omaa nuoruuttani joskus uhrannut sille syömishäiriön alttarille, ihan siis aikaa, omaa aikaa. Se on ollut sellaista hulluuden teatteria, jossa mulla on olut sellaisia kummallisia rituaaleja ja tosi itsetuhoisia toimintamalleja. Mutta nyt niistä on luojan kiitos irrottautunut niin jotenkin nekin pystyy hyväksymään, Maria toteaa.

Riippuvaiset-hirviöt herättää toimimaan

Työnsä kautta Maria voi puhua, tarjota vertaistukea ja lohtua. Taide auttaa Mariaa hyväksymään paremmin myös omat kokemukset. 

−Mä muotoilen omasta hirviöstä jotain, johon joku voi tarttua sen sijaan, että mulla olisi komerossa kokoelma hirviöitä, jotka piinaa ja ovat piilotettuina. Mä oonki alkanu muovaamaan niitä, että ”Hei, tartu toho, ota tosta kii!”.

Maria paljastaa, että Riippuvaiset-installaation perimmäinen ajatus on, että hän oikeuttaa rujon, ruman ja rankan teoksen sillä pienellä mahdollisuudella, että se saattaa herättää ihmisessä jonkun oivalluksen tai ajatuksen ja apua on tarjolla installaation sijainnin vieressä Kalliolan Setlementissä.

−Uskallan ravistella ja säikäyttää, koska mä tiedän, että ton teoksen eteen mahdollisesti pysähtyvä ihminen ei jää yksin. Näitä ajatuksia on turvallista tutkia just tossa. Ja jos joku tunnistaa tarvitsevansa vähääkään jeesiä niin ovi on ihan vieressä. Mä ikään kuin uhraudun ja paljastun oman addiktion kautta, ja silloin joku pystyy tarkkailemaan addiktioita myös itsessään. Mietin, et pystyn tekemään sitä sellaisena oodina ja kiitollisuuden eleenä duunille, jota Kalliolan Setlementti tekee. Mä ikään kuin jeesaan ja kannan korteni kekoon. En oo sosiaalityötekijä, eikä musta tuu sellaista, mutta minä ja mun ilmaisukeinot on nää, ja me tehdään ikään kuin samaa työtä, mutta omilla metodeilla, Maria toteaa.

Addiktioista kertova installaation työstö on syönyt intoa hetkellisesti sävellystaiteen tekemisestä.

−Levy on telakalla, luova kriisi. Ei aavistustakaan, mitä levyn kanssa tapahtuu. Se on osa taiteilijana olemista, koska musan tekemistä ei voi pakottaa. Ehkä se voi liittyä myös tähän Riippuvaiset-prosessiin, koska se on ollut niin raskas. Tarkoittaa, myös sitä, että annan itselleni aikaa, se puhdistaa ja antaa tilaa taas uudelle. Se on tässä myös se hienous.

***

Mara Ballsin, siviilissä Maria Mattilan Riippuvaiset-installaatio on esillä Sturenkadun ja Kirstinkadun kulmassa sijaitsevassa MutteriGalleriassa. Lisäksi Kalliolan setlementtitalolla on esillä ja myynnissä maalauksia (Sturenkatu 11, 00510 Helsinki, ma-pe ).
Installaation FB-event.

 

 

***

Teksti: Anna Kotaviita

 

Pellonpää monipuolistaa kuvataiteellaan musiikkikokemuksen

Eetu Pellonpään taidenäyttely Mielikuvia konserteista Setlementtitalolla 8.-26.10.2018.

Musiikki on kokonaisvaltainen taiteenlaji. Sen pukee osuvasti kuvataiteilija Eetu Pellonpää (s.1976) taidenäyttelyssään Mielikuvia konserteista, joka avautuu 14.10.2018 Kalliolan setlementtitalolla. Näyttely koostuu konserttilavojen henkilökuvista, jotka ovat tehneet kuvataiteilijaan vaikutuksen.

Teokset yhdistelevät valokuvaa, elävän mallin piirtämistä ja sekatekniikkaa. Pellonpää hyödyntää teoksissaan onnistuneesti eri tyylilajeja tahallisesti ja tahattomasti.

− Teosten tyyli on syntynyt kuin itsestään. Tarkennuksen tai valotuksen suhteen epäonnistuneet valokuvat ovat toimineet lähtökohtana vapaalle sommittelulle, joita olen jatkotyöstänyt puuväreillä ja guassilla. Tavoittelen subjektiivisen kokemuksen mahdollisimman realistista visuaalista esitystapaa, kuvailee Eetu Pellonpää.

Työmetodillaan kuvataiteilija haluaa kunnioittaa teoksissaan esiintyvien henkilöiden olemusta, mutta samalla häivyttää realistista kuvaamista omalla kädenjäljellä. 

− Valokuvien sommitelmat rikkovat myös omia piirtämisen maneereja. Ne mahdollistaa oman kädenjäljen häivenemisen ja mielikuvituksen rajojen murtumisen.

Mielikuvia konserteista -näyttelyn teoksissa on mukana muun muassa Maria Mattilan (Mara Balls) ja Susan Karttunen (Positive Wave). Taidenäyttely sisältää myös perinteisemmällä tekniikalla tehtyjä piirroksia.

Pellonpäällä on erityinen suhde Kallioon, jonka alueella sijaitsee myös näyttelypaikka Kalliolan setlementtitalo.

−Kallio on tarjonnut minulle korkeakoulun, joka on mahdollistanut ansiotyöni. Lisäksi Kallio on erityinen henkisen hyvinvoinnin ja kulttuurintoiminnan mahdollistamisen miljöö, kiteyttää Pellonpää.

Mielikuvia konserteista -näyttely on osa MinoFest-festivaalia Kalliolan setlementtitalolla 20.10.2018. Tervetuloa tapaamaan kuvataiteilija Eetu Pellonpäätä Sohvakulmaan taiteilijatapaamiseen MinoFestiin sekä näyttelyn avajaisiin, joita vietetään sunnuntaina 14.10. kello 14–15.

Lisätietoa:
Keravalainen kuvataiteilija Eetu Pellonpää on pääosin itseoppinut, visuaalisen taiteen lisäksi hän on aktiivinen myös konserttitavoilla muusikkona. Pellonpää on mukana taideyhdistystoiminnassa, kirjoittaa sekä liikkuu luonnossa. Eetu Pellonpään aktiivinen yksityis- ja ryhmänäyttelyiden kausi alkoi tammikuussa 2010. Hän on tehnyt kuvituksia muun muassa levynkansiin, konserttijulisteisiin ja kirjoihin. Pellonpään taiteelle on ominaista sen voimakas side välittömään toimintaympäristöön, mikä mahdollistaa piilotajunnan subjektiiviset reflektoinnit osana konkreettista dialogia ulkopuolisen maailman kanssa.

Mielikuvia konserteista -FB-tapahtuma 
Yhteystiedot:
Eetu Pellonpää
eetu.pellonpaa(a)gmail.com

Päiväfestarit Kalliossa – Mara Balls (duo), Positive Wave ja taidetta

Oletko haaveillut festareista, joista ei palaa väsyneenä kotiin? Nyt se on mahdollista, kun päiväfestari MinoFest valtaa Kalliolan setlementtitalon 20.10. klo 14-17! MinoFest on ainutlaatuinen yhdistelmä taidetta ja musiikkia kaikenikäisille maksutta.

Ohjelmassa yhdistyy monipuolisesti eri taiteenlajit, ja festarit on myös lapsille! Tarjolla on muun muassa dragsatutunti, taikuriesitys ja pelejä. Elämyksiä tarjoaa myös tankoakrobaatti Anni Elisa, progea soittava Positive Wave sekä parhaillaan uutta musiikkia äänittävä, suomalaisen musiikkikentän helmi Mara Balls, joka esiintyy duona (Maria Mattila ja Iiro Kuosmanen).

−Musiikki kuuluu kaikille. Toissa päivänä soitin keikan maauimalassa. Oon soittanu keikkoja mm. metsässä, vanhainkodeissa, skeittihallissa, kehitysvammaisten toimintatalolla, kirjastossa, taidemuseossa, nuorisotaloilla, mielenterveyskuntoutujien pajalla, työvoimatoimiston tilaisuudessa, vankilassa jne. Ois tylsää soittaa vaan kapakoissa. On monenlaisia ihmisryhmiä, jotka ei joko halua tai pääse perinteisiin keikkamestoihin tai baareihin. Musa kuuluu myös heille. Meen kitarani kanssa sinne, minne mut otetaan, toteaa Mara Ballsin Maria Mattila. 

Nuoret ovat mukana järjestämässä MinoFestiä. 

−MinoFest on ideoitu sanasta minority (vähemmistö, nuoruus, alaikäisyys). Mukana järjestelyissä on Kalliolan vapaaehtoisia, mutta myös Oskelakodin, Kuvernöörintien- ja Itäviitta-yhteisöjen nuoria, kertoo yhteisövalmentaja Benny Uhlenius, Kalliolan Itäviitta-yhteisöstä.

Taidenäyttelyt musiikista ja riippuvaisuuksista

MinoFestissä on esillä kaksi taidenäyttelyä. Kuvataiteilija Eetu PellonpäänMielikuvia konserteista näyttely sekä muusikko Maria Mattilan (Mara Balls) installaatio Riippuvaiset.

−Riippuvaiset -installaationi tavoite on esittää riippuvuussairaus just niin rumana ja rujona kuin se on. Teoksen viesti on, että hae apua riippuvuuteen, jos oot vielä hengissä; kuolleena se on hankalampaa. Apua tarjoaa esimerkiksi Kalliolan Setlementti, kertoo Maria Mattila. 

Eetu Pellonpään Mielikuvia konserteista koostuu konserttilavojen henkilökuvista, jotka ovat tehneet kuvataiteilijaan vaikutuksen.

− Teosten tyyli on syntynyt kuin itsestään. Tarkennuksen tai valotuksen suhteen epäonnistuneet valokuvat ovat toimineet lähtökohtana vapaalle sommittelulle, joita olen jatkotyöstänyt puuväreillä ja guassilla. Tavoittelen subjektiivisen kokemuksen mahdollisimman realistista visuaalista esitystapaa, kuvailee Eetu Pellonpää.

MinoFestissä on mahdollisuus myös myydä/vaihtaa vinyylilevyjä. Myös suosittu syyrilaisherkkujen Cafe Damascus on auki koko tapahtuman ajan.

Festarit on järjestetty yhteistyössä Kalliolan Oskelakodin, Kuvernöörintien- ja Itäviitta-yhteisöjen nuorten, vapaaehtoisten sekä Kallion Kulttuuriverkoston, Raaseporin äänentoistoyhdistyksen sekä Cafe Damascusin kanssa.

Kalliolan Oskelakoti, Kuvernöörintien- ja Itäviitta-yhteisöt tarjoavat päihdekuntoutusta sekä asumisen tukea.

Ohjelma-aikataulu: 

Klo 14-17, Naapuruustilat, P-kerros
DragSatutunti, Maimu Brushwood o.s. Huolirinta https://www.facebook.com/maimubrushwood/
Taikuri Bibidi https://www.facebook.com/taikuribibidi/
Lisäksi lastenohjelmia valkokankaalla. Alakerrasta löydät erilaisia lautapelejä. Tervetuloa myös tutustumaan tiloihin, jotka ovat maksutta käytössä kaupunkilaisten yhteiseen tekemiseen

Klo 15-17, Sali,
15.00 – 15.20 Anni Elisa, tankoakrobatiaa
15.30 – 16.10 Positive Wave https://www.facebook.com/Positive-Wave-6565477644/
16.20 – 17.00 Mara Balls (duo) https://www.facebook.com/maraballs/

Taidenäyttelyt:
Eetu Pellonpää – Mielikuvia konserteista, Sohvakulma 14.-26.10.2018
https://www.facebook.com/events/270001216979564/
Maria Mattila – Riippuvaiset, MutteriGalleria 17.-31.10.2018. 

Lisäksi:
Oletko kiinnostunut tuomaan vinyylisi vaihtoon/myyntiin? Lisätiedot: Benny Uhlenius, benny.uhlenius@kalliola.fi, 040 590 8789

Ruoka- ja juoma:
Cafe Damascusin syyrialaisherkkujen kahvila auki tapahtuman ajan!
https://www.facebook.com/cafedamascus%20%20/

Näille festareille ovat kaikki tervetulleita! 
VAPAA PÄÄSY, IKÄRAJATON

MinoFest Facebookissa:
https://www.facebook.com/events/271411160377942/

Osoite:
Kalliolan setlementtitalo,
Sturenkatu 11, 00510 Helsinki
www.kalliola.fi

Tapahtuman kuva: Eetu Pellonpää.

Blogi: Alkoholiongelmasta on uskallettava puhua työpaikalla ja läheisten kesken

Useimmilla meistä on sellaisia käyttäytymismalleja, joita ilman emme tunnu pärjäävän. Hyvä testi tälle on, että yrität olla viikon ilman mainittua käyttäytymistä ja jos tuntuu siltä, että kaipaat sitä, olet todennäköisesti tavalla tai toisella siihen koukussa.

Nimimerkki Nainen, johtaja ja alkoholisti (HS 19.8.2018) kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidepalstalla alkoholiongelman puheeksi ottamisen vaikeudesta, juomiseen liitettävästä häpeästä ja syyllisyydestä sekä siitä, kuinka juomisongelman avoin ja rohkea puheeksi ottaminen työpaikalla säästäisi yrityksen ja yhteiskunnan rahoja. THL:n tuoreen suomalaisten alkoholinkäyttöä käsittelevän tutkimuksen mukaan alkoholijuomien kulutus on laskenut kuluneen 10 vuoden aikana, mutta kuitenkin juomiseen liittyvät haitat ovat lisääntyneet 1960-luvulta lähtien.

Mielipidekirjoittaja nosti esille alkoholiriippuvuuteen liittyvän mekanismin, oman juomisen salailun ja vähättelyn, johon myös omaiset, läheiset ja työyhteisö tavallisesti syyllistyvät. Suomessa työikäiset juovat suurimman osan kulutetusta alkoholista, THL:n alkoholitutkimuksen mukaan 35000 suomalaista on kokenut juomisesta seuranneen haittoja työelämässä tai opinnoissa. Ongelmat näyttäytyvät työpaikoilla poissaoloina,  myöhästymisinä, onnettomuuksina, varhaiseläkkeelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle päätymisenä. Työnantajalle yhden työntekijän juomisesta johtuvien sairauspoissaolojen kustannukset voivat kivuta jopa 10 000 euroon vuodessa. Inhimilliset haitat tulevat tämän lisäksi.

Juomisen puheeksi ottaminen voi tuntua vaikealta, mutta sen pitäisi olla jokaisen esimiestyötä tekevän menetelmävalikossa, samoin työterveyshuollon työntekijöiden. Työpaikalla varhainen puuttuminen, avoin ilmapiiri ja esimiestyön vahvistaminen ovat toimivia välineitä alkoholin ongelmakäytön haittojen vähentämisessä.

Tarve asiasta puhumiselle on laajempi. Kalliolan pitkän päihdekuntoutushistorian kuluessa on tullut usein kommentteja kuntoutujien omaisilta, joissa on toivottu 12 askeleen prosessin kaltaisia työvälineitä myös oman käyttäytymisen muuttamiseen. Sama ilmiö näkyy myös kansainvälisesti, tutkimukset ja kokeilut prosesseista ensisijaisesti suunniteltu hengenvaarallisten addiktioiden hoitoon ovat tuottaneet hyviä tuloksia myös yleisemmin elämänhallinnassa.

Itse juomisongelma ei vaikenemalla häviä, kuten mielipidekirjoittajakin toteaa, päinvastoin alkoholiongelmalla on taipumus edetä ja kroonistua. Mitä pidemmällä juomisongelma on edennyt, sitä vaikeampi yksilön on juomistaan hallita ja kontrolloida. Alkoholismista toipuminen on mahdollista, mutta se onnistuu ainoastaan pidättäytymällä juomisesta kokonaan. Vertaistukea sekä alkoholisteille että heidän läheisilleen on tarjolla, omien kokemusten jakaminen ryhmässä, jossa kaikki istuvat oman tunnistetun ongelmansa vuoksi, sympaattisesti kuunnellen, ilman kiirettä ja yhteistä ymmärrystä rakentaen auttaa pysyvän elämänmuutoksen tekemisessä.

 

Antti Karjalainen                                     Susanna Råman-Maljonen

Yhteisöjohtaja                                         Päihde- ja mielenterveystyön palvelujohtaja

Kalliolan Setlementti ry                           Kalliola oy