Author Archives: Terhi Leiniö

100 tarinaa: Uusi sivu – jäähyväiset epäoikeudenmukaiselle maailmalle

On tullut aika kääntää sivua. Kalliolan juhlavuotta on jäljellä tämä ilta ja huominen. Samalla päätämme 100 tarinaa -juttusarjan, jota on tuotettu toiminnanjohtajamme Heidi Nygrenin johdolla läpi juhlavuoden.

Vuosi on vierähtänyt nopeammin kuin koskaan ennen. Maailma on muuttunut sen aikana. Ja sitten ei ole. Kalliola on muuttunut. Ja sitten ei ole. Sitä onko muutos aina ollut hyvää vai huonoa, ei voi ykskantaan todeta. Varmasti molempia.

Ensi vuonna Kalliola viettää 101-vuotissynttäreitä arjen äärellä – uutta sivua kääntäen.

Uuden sivun kääntämisen myötä jätämme jäähyväiset ensimmäiselle sadalle vuodelle ja siirrymme seuraavaan sataan. Samalla toivotamme tervetulleeksi oikeudenmukaisen maailman. Sen eteen aiomme tehdä kovasti töitä myös seuraavan sadan vuoden aikana. Sitä kohti siis.

Mutta nyt: tämä on 100 tarinaa -sarjan sadas ja viimeinen tarina:

100 TARINAA: UUSI SIVU – JÄÄHYVÄISET EPÄOIKEUDENMUKAISELLE MAAILMALLE

”Opiskeluaikoina kohtasin Pierre Bourdieun, ranskalaisen sosiologin, joka pystyi avaamaan minulle yhteiskuntaa sellaisena kuin itsekin sen mielsin. Bourdieun luokkateoria nojasi jalostuneeseen pääoma-käsitteeseen, jossa ihmisen pääoma koostui taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta varannosta. Nämä kokonaisuudet korreloivat ihmisen elämään, mahdollisuuksiin ja hänen tekemiin valintoihin.

Taloudellinen pääoma on perinteisen selkeä: omaisuutta, tuloja, osinkoja, työtä… rahaa siis. Ja rahallahan on taipumusta tulla rahan luo, joten taloudellinen pääoma yleensä kasvaa myös sukupolvesta toiseen.

Sosiaalinen pääoma on sosiaalisia verkostoja ja kuulumista johonkin ryhmään, suhteita ja vastavuoroisuutta. Se on parhaimmillaan yhteisöllisyyttä, jossa on ’veli toisestaan huolen pitää’ -pääomaa.

Kulttuurinen pääoma on puolestaan älykkyyttä, tietoa, taitoa, koulutusta, taidetta, sivistystä… Sitä mikä tekee ihmisestä ihmisen, joka kykenee katsomaan maailmaa kokonaisuutena.

Bourdieun luokkayhteiskunta muodostuu näiden kolmen teeman ympärille. On niitä, joilla on paljon pääomaa: koulutusta, suhteita ja varallisuutta sekä niitä, joilla on kaikesta näistä puutetta. Parhaiten pärjäävät ne, joilla on paljon kaikkea kolmea pääomaa ja päinvastoin.

Pääoma on valtaa. Pääoma asettaa statuksen. Ja status on osa identiteettiä.

Pidin aikoinaan tämän pääoma-käsitteen sisällöstä. Ja ymmärsin sen hyvin. Ja halusin olla osa sellaista muuttuvaa maailmaa, jossa pyritään mahdollistamaan kaikille näitä kaikkia pääoman osa-alueita. Tehdään tasa-arvoisempi ja oikeudenmukaisempi yhteiskunta. Romutetaan luokkayhteiskunta.

Miten se sitten tehdään? Hankkimalla jotain näistä pääomista itselleen ja yhteisölleen. Tietoa ja sivistystä. Vuorovaikutusta ja verkostoja. Tuloja ja omaisuutta. Kyse on samalla oman identiteetin muutoksesta. Ja se on raju juttu.

Ryhdytkin olemaan joku uusi. Toinen kuin aikaisemmin. Käännät uuden sivun. Lähdet tutkimusmatkalle alueille, jossa olet epävarma.

Itse mietin, että muutos tulee tehdä jotenkin oikeassa järjestyksessä: ensin kulttuurinen, sitten sosiaalinen ja lopuksi taloudellinen. Silloin arvopohja muutokselle on kestävä. Silloin ihmisyys kulkee edellä. Pelkällä rahalla ei pitkälle ratsasteta tai toki – kyllä niinkin voisi toimia, mutta se näkyy pahimmillaan omina epäeettisinä valintoina. Kuten vaikka siinä, miksi Keskon entinen pääjohtaja on mielestäni toista maata kuin vaikka Supercellin tyypit. Keskon entinen pääjohtajahan ei halunnut maksaa veroja Suomeen jättieläkkeestään. ”Olen veroni jo maksanut”, hän kommentoi aikoinaan ja siirsi kirjansa Portugaliin.

Sivistynyt ihminen, joka kokee kuuluvansa yhteisöön ei arvota omaa vaurauttaan muiden edelle.

Tähän Bourdieun rinnalle on pakko nostaa toinenkin tieteilijä. Venäläinen sosiaalipsykologi Sonja Lyubomirsky, joka on tutkinut onnellisuutta ja menestystä. Hänen mukaansa (ja monen muunkin mielestä) elämässä menestyminen on puoliksi määritelty geeneissä, saadussa kasvatuksessa ja yksilön lahjakkuudessa. Tämä 50 prosenttia tulee meille annettuna niin, ettemme voi siihen vaikuttaa.

Lyubomirskyn tekemän tutkimusten mukaan peräti 40 prosenttia onnellisuuden ja menestyksen mahdollisuuksista on omissa käsissämme. Eli 40 prosenttia menetyksestä on psykologista pääomaa, joka koostuu neljästä komponentista: toiveikkuudesta, itseluottamuksesta, sinnikkyydestä ja
realistisesta optimismista. Psykologisen pääoman käsitteen lanseeraaja Fred Luthansin sanoin: ”Psykologinen pääoma on intuitiivista järkeä.”

Lyubomirsky sanoo, että psykologisen pääoman kehittäminen lisää ihmisen energiaa, luovuutta, terveyttä, ihmissuhteiden laatua, tuottavuutta ja suorituskykyä. Samalla se vähentää kyynisyyttä, stressiä ja ahdistusta.

Niin ja loppujen lopuksi: elämän olosuhteet määrittävät 10 prosenttia kokemastamme menestyksestä ja onnen tunteesta. Siis vain 10 prosentin merkitys, että kävi mäihä – tai, että tuli valituksi typerästi, palkka oli pieni, puoliso huono tai koti epäviihtyisä.

Uusi vuosi on aina uuden aloittamista ja samalla menneen kuoppaamista. Uusi vuosi on puhdas sivu seuraavan luvun kirjoittamiselle. Se on ajankohta, jolloin on houkutteleva tilaisuus tehdä muutoksia; aloittaa ja lopettaa asioita.

”Muutos onnistuu parhaiten, kun se pohjautuu itselle tärkeisiin arvoihin”, sanoo psykologian tutkija Essi Sairanen, ja jatkaa ”Mieti millaista elämää haluat elää ja mikä sinulle on tärkeää”.

Uskon häntä. Arvopohjaiset valinnat pitävät paremmin. Ne tulevat todeksi ja toiminnaksi.

Uuden sivun kääntämiseen tulee aina olla oikeus. Itse uskon myös, että parhaiten uusi mikä tahansa onnistuu, mikäli kaikki neljä pääomaa eli psykologinen, kulttuurinen, sosiaalinen ja taloudellinen pääoma ovat sopivassa balanssissa keskenään. Ja uskon myös, että näitä kaikkia pääoman osa-alueita voi haastaa ja ravistella. Päättää, että lisään ja kehitän tätä osa-aluetta ja, koska uuden sivun kääntäminen on aina myös jonkinasteista identiteetin muuttamista, erityisesti psykologisen pääoman kehittäminen on tärkeää muutoksen aikaansaamiseksi.

Itse uskon myös yhteisöllisen psykologisen pääoman voimaan ja sen merkityksellisyyteen. Kun joku yhteisö, porukka tai ryhmä uskoo itseensä, on toiveikas, on sinnikäs ja sisukas ja asettaa tavoitteet realistisen optimistiseksi, se kerää ympärilleen onnea ja menestystä ja samalla lisää kollektiivista sivistystä ja vuorovaikutteisia suhteita. Ja lopulta se lisää myös taloudellista hyvinvointia ympäristöönsä.

Sitä saa mitä tilaa sanotaan. Tai Andy McCoyn sanoin: ”Sun pitää varoo mitä sä haluut, koska sä voit saada sen.”

Minä haluan oikeudenmukaisen maailman. Tai vähintäänkin oikeudenmukaisemman kuin nyt. Se on arvovalinta. Sen muutoksen minä haluan.”

~ Toiminnanjohtaja Heidi Nygren 🧡

kalliola lastensuojelu

Tekijäksi Kalliolaan? Etsimme vastaavaa ohjaajaa Matarin nuorisokotiin

Olemme tehneet Kalliolassa lastensuojelutyötä satavuotisen historiamme alkumetreiltä asti. Meille on tärkeää turvallinen arki, lasten ja nuorten osallisuus sekä yhteisönä toimiminen. Etsimme nyt Matarin nuorisokotiin vastaavaa ohjaajaa äitiysloman sijaisuuteen.

Kalliolan ylläpitämä Matarin nuorisokoti on kaksiosastoinen nuorisokoti. Molemmat yksiköt ovat 7-paikkaisia lastensuojelulaitoksia, jotka tarjoavat pitkä- ja lyhytaikaista lastensuojelun sijaishuoltoa pääkaupunkiseudun kuntien sijoittamille 13-17–vuotiaille nuorille. Matarin nuorisokodin itäinen osasto sijaitsee Vantaan Matarissa ja toinen, läntinen osasto on aloittanut toimintansa huhtikuussa Vantaan Myyrmäessä.

Tällä hetkellä haemme:

  • Vastaavaa ohjaajaa äitiysloman sijaisuuteen  ajalle 23.3.2020–23.3.2021 Matarin läntiselle osastolle (Ruukkukuja 5)

Vastaavan ohjaajan tehtäviin kuuluvat osallistuminen nuorisokodin kasvatus- ja ohjaustehtäviin yhdessä ohjaajien kanssa, ohjaajien tukeminen ja konsultointi kasvatus- ja ohjaustehtävissä, asiakasprosessien hallinta ja esimies vastuuseen kuuluvat tehtävät. Vastaava ohjaaja toimii yksikkönsä lähiesimiehenä. Kelpoisuusvaatimuksena on laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015), esim. Sosionomi AMK. Työ on pääasiassa 2-vuorotyötä. Palkkaus G 26.

Edellytämme hyviä vuorovaikutus-, tiimi ja verkostotyön taitoja, kokemusta lastensuojelutyöstä (mieluiten lastensuojelun sijaishuollosta), kykyä hallita kokonaisuuksia ja omaa ajankäyttöä, hyvää itsetuntemusta ja itseluottamusta, intoa kehittää itseään ja nuorisokodissa tehtävää työtä sekä ymmärrystä asiakkaiden osallisuudesta lastensuojelussa. Toivomme kokemusta esimies- tai vastuutehtävistä.

Tarjoamme mielenkiintoisen ja monipuolisen työn, työterveyspalvelut ja säännöllisen ryhmätyönohjauksen. Koulutamme henkilökuntaamme säännöllisesti työstä nousevien tarpeiden pohjalta. Käytössämme ovat myös kulttuurisetelit sekä muut Kalliolan henkilöstöedut.

Työtehtävään valittavan on esitettävä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain (504 / 2002) mukainen rikosrekisteriote.

Haastattelut järjestetään 20.1.-3.2.2020 välisenä aikana Matarin nuorisokodissa osoitteessa Ruukkukuja 5 tai Rekolantie 81.

Vapaamuotoiset hakemukset sekä ansioluettelot 22.1.2020 klo 8.00 mennessä osoitteeseen: tuomas.tahvanainen@kalliola.fi

Hakemuksessa toivomme hakijan ottavan kantaa asiakkaiden osallisuuteen lastensuojelussa.

 

Lisätiedot tehtävän osalta:
Nuorisokodin johtaja Tuomas Tahvanainen p. 045 7732 4918 tai tuomas.tahvanainen@kalliola.fi

 

Kalliola-konserni on yhteiskunnallinen toimija, joka lisää pääomaa hyvälle elämälle. Konserni koostuu yhdistyksestä ja sen omistamasta osakeyhtiöstä. Vuonna 1919 perustetussa Kalliolassa tehdään setlementtiarvoihin pohjaavaa työtä, joka ulottuu esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalle sekä koulutus- ja sivistysalalle. Konsernissa työskentelee noin 200 vakituista työntekijää. Konsernin tuotot vuonna 2018 olivat noin 14 miljoonaa euroa.

 

uusi sivu korvakorut

Ministeri Krista Kiurun linnan juhlien korut ovat kannanotto elämän uusien sivujen puolesta

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulla (sd) on tänä vuonna linnan juhlissa yllään koruseppä Anu Ekin suunnittelemat Uusi sivu -rannekoru sekä korvakorut, jotka symboloivat uuden sivun kääntämistä elämässä. Korut on toteutettu yhdessä yhteiskunnallista työtä tekevän Kalliolan kanssa.

100. juhlavuottaan viettävä Kalliola haluaa herättää Uusi sivu -kampanjalla yhteiskunnallista keskustelua: Korua kantamalla kertoo uskovansa siihen, että elämässä voi ja saa aina kääntää uuden sivun. Koru on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat kannustaa muita kääntämään rohkeasti uuden sivun – sillä siihen on kaikilla oikeus. Koru on tarkoitettu myös heille, jotka ovat itse kääntäneet elämässään uuden sivun tavalla tai toisella.

”Pidän tärkeänä osallisuuden vahvistamista nyky-yhteiskunnassa. Sitä, että kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa sekä oman elämänsä että yhteiskunnan tapahtumiin”, ministeri Kiuru kommentoi kampanjan sanomaa.

Omista sivunkääntämisistään hän haluaa nostaa esiin sen, miten hän löysi yläasteikäisenä vapaaehtoistyön merkityksen.

”Olin kahdeksannella luokalla ja SPR piti koulussa esitelmän vapaaehtoistyöstä. Vielä samana iltana halusin mennä Ulvilan palolaitokselle vapaaehtoistoimintaan mukaan. Muistan, miten kinasimme ruokapöydässä veljeni kanssa siitä, kumpi meistä pääsee sinne. Lopulta menimme molemmat ja minulla oli ystäväni myös mukana. Siitä lähti minun taipaleeni vapaaehtoistyön parissa. Päädyin lopulta muun muassa Punaisen Ristin nuorten puheenjohtajaksi ja sain ihan mahtavia kokemuksia sekä eväitä työelämään. Vapaaehtoistaustani muistuttaa minua myös siitä, että kyllä meillä ihmisillä pitää aina olla aikaa toisillemme”, Kiuru kertaa omaa tarinaansa.

Myös Kiurun linnan juhlien juhlapuvun tarina menee Ulvilan suunnalle, sillä hänen oma äitinsä suunnittelee juhlapuvun aiempien vuosien tapaan.

”Meillä on äidin kanssa ollut tällainen perinne, että hän tekee aina linnan juhliin minulle puvun. Joten sekä iltapukuni että sen täydentävät korut ovat suomalaisten naisten tekemää käsityötä. Ja sekin on tärkeä arvovalinta juhlia ajatellen”, Kiuru toteaa.

Kalliolan Uusi sivu -kampanja julkaistaan 6.12. itsenäisyyspäivänä. Ministeri Krista Kiurun esiintyminen korujen kanssa presidentinlinnassa avaa kampanjan, jonka yhteydessä julkaistaan myös 18 henkilön kuvagalleria kampanjan nettisivuilla ja Instagramissa. Jokainen kampanjakasvo esiintyy kuvissa Uusi sivu -sarjaan kuuluvan korun kanssa ja kertoo lyhyesti, mitä uuden sivun kääntäminen heille merkitsee. Samalla suurelle yleisölle avautuu mahdollisuus ostaa koruja itselleen tai lahjaksi. Myyntituotot menevät Kalliolan toiminnan tukemiseen.

Mukana kampanjakasvoina ovat mm. kansanedustajat Jaana Pelkonen sekä Bella Forsgrén, uutta omaa uraansa luova Sirpa Selänne, pitkän linjan yritysvaikuttaja Reijo Karhinen ja Ensitreffit Alttarilla -ohjelmastakin tuttu pappi Kari Kanala. Lisätietoja kampanjasta löytyy www.uusisivu.fi

Kalliola-konserni on yhteiskunnallinen toimija, joka lisää pääomaa hyvälle elämälle. Konserni koostuu yhdistyksestä ja sen omistamasta osakeyhtiöstä. Vuonna 1919 perustetussa Kalliolassa tehdään setlementtiarvoihin pohjaavaa työtä, joka ulottuu esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalle sekä koulutus- ja sivistysalalle. Konsernissa työskentelee noin 200 vakituista työntekijää. Konsernin tuotot vuonna 2018 olivat noin 14 miljoonaa euroa.

kalliola pasilan asukastalo

”Ehdinkö ensin ruokajonoon ja siitä asukastaloon lounaalle?” – Asukastalon arki on kaikenlaisia kohtaamisia tulvillaan

Vierailin tällä viikolla Paavalin seurakunnan Ystävyyden kahvilassa kertomassa Pasilan asukastalon toiminnasta. Tiistaisin seurakunnalla on hävikkiruokajakelu, joten porukkaa oli paikalla salin täydellä. Tapasin tuttuja yhteistyökumppaneita kuten ihanat diakonit Kirsin ja Säteen sekä vapaaehtois-Jounin, jonka tunnen mm. Kuka kuuntelee köyhää –verkostosta. Juttelimme niitä näitä ja minulle kerrottiin, että ruokajono on ollut tänäänkin aikamoinen. Eriarvoisuus on lisääntynyt ja tämä näkyy myös seurakunnan ruokailuissa. Ilman järjestöjen ja kirkon apua asia olisi vielä huonommin ja moni jäisi ilman ruokaa.

Se, mikä meitä kahta alueen toimijaa, Paavalin seurakuntaa ja Pasilan asukastaloa yhdistää, on kohtaaminen. Se, että ihminen tulee nähdyksi ja kuulluksi. Se, että kuka tahansa ovesta tulee, saa lämpimän vastaanoton sekä apua ja tukea.  Siinä on myös setlementtityön ydin ja mielestäni arvokkain asia työssäni.

Kerroin Ystävyyden kahvilassa täydelle salille, mitä meillä Pasilan asukastalolla tapahtuu. Kerroin myös, että toimintamme on ilmaista ja meillä on tarjolla herkullista paikan päällä valmistettua lounasta, joka on hyvin edullinen hinnaltaan. Tai jos rahaa ei satu olemaan, talo voi myös tarjota.  Tämä herätti kysymyksiä kuulijoissa:

”Ehdinkö perjantaina ensin Hurstin valintaan ja sitten asukastalolle syömään?”

”Saanko tosiaan tulla jumppaamaan ilman pääsymaksua?”

Ja minä vastasin, että vielä ehtii Hurstin valinnasta eli ruokajonosta meille syömään. Ja jumppaamaankin saa tulla ilman pääsymaksua. Ja mikä parasta: meiltä voi löytyä ystäviä.

Nyt on jälleen monta uutta kävijää  tulossa asukastalolle: ryhmiin, ruokailemaan, seurustelemaan ja saamaan apua ja tukea. Keittiön väki tekee parhaansa, jotta tyhjin vatsoin ei kenenkään tarvitse lähteä. Paavalin seurakunnan kanttori tulee meille säestämään kauneimmat joululaulut keskiviikkona 11.12. klo 13. Laulujen jälkeen juhlistamme 100-vuotiasta Kalliolaa historiikin, joulukahvin ja pienten herkkujen merkeissä. Olet lämpimästi tervetullut!

Terveisin,

Marja-Leena Haaksluoto, Pasilan asukastalon vastaava koordinaattori

 

kalliola lastensuojelu

Tekijäksi Kalliolaan? Etsimme vastaanottokotiimme vakituista ohjaajaa

Olemme tehneet Kalliolassa lastensuojelutyötä satavuotisen historiamme alkumetreiltä asti. Meille on tärkeää turvallinen arki, lasten ja nuorten osallisuus sekä yhteisönä toimiminen. Etsimme nyt vastaanottokotiimme ohjaajaa vakituiseen työsuhteeseen.

Kalliola on perustanut nuorten vastaanottokodin tänä syksynä Vantaan Myyrmäkeen. Kalliolan vastaanottokoti on 7-paikkainen lastensuojelulaitos, jonka keskeinen tehtävä on tuottaa laadukasta arviointia ja sijaishuoltoa. Vastaanottokotiin on palkattu moniammatillinen työryhmä, johon kuuluu 9 työntekijää.

Ohjaajan tehtäviin kuuluvat arviointityö, nuorten hoito-, kasvatus- ja ohjaustehtävät, perhe- ja verkostotyö, kirjalliset työt sekä kodinhoidolliset tehtävät.  Tehtävä vaatii vähintään AMK-tasoisen koulutuksen. Kelpoisuusvaatimuksena on laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015), esim. Sosionomi AMK. Työ on kolmivuorotyötä. Palkkaus on G 23. 

Arvostamme lastensuojelutyön osaamista ja kokemusta, hyviä vuorovaikutus-, tiimi ja verkostotyön taitoja, kehittävää työotetta ja ymmärrystä lastensuojelun asiakkaiden osallisuudesta ja sen merkityksistä.

Tarjoamme mielenkiintoisen ja monipuolisen työn, työterveyspalvelut ja säännöllisen ryhmätyönohjauksen. Koulutamme henkilökuntaamme säännöllisesti työstä nousevien tarpeiden pohjalta. Käytössämme ovat myös kulttuurisetelit sekä muut Kalliolan henkilöstöedut.

Työtehtävään valittavan on esitettävä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain (504 / 2002) mukainen rikosrekisteriote.  

Vapaamuotoiset hakemukset sekä ansioluettelot 15.11.2019 mennessä osoitteeseen: sirpa.raitanen@kalliola.fi tai veera.halttunen@kalliola.fi  

Tiedustelut: Sirpa Raitanen, yksikön johtaja p. 050 460 5131 tai Veera Halttunen, vastaava ohjaaja p. 050 466 1339

Kannanotto: Turvallisia tiloja kaikille sukupuolille

Suomessa on ryhmä asunnottomuutta kokevia ihmisiä, jotka eivät näy asunnottomuustutkimuksissa tai toimenpiteissä. He jäävät näkymättömiin tilastoinnissa. Heidän erityisistä haavoittuvuuksistansa ja voimavaroista ei ole juuri keskusteltu. Kyse on sukupuolivähemmistöistä.

Sukupuolen ilmenemismuodot ovat moninaiset. Ihmisten joukossa, jotka ovat jääneet tai jäämässä asunnottomiksi, on naisia, miehiä, mutta myös sukupuolivähemmistöihin lukeutuvia transihmisiä ja intersukupuolisia.

Tasa-arvolaki velvoittaa, että eri sukupuolia ja sukupuoli-identiteettejä edustavien ihmisten erityistarpeet tunnistetaan syrjinnän ennaltaehkäisemiseksi. Huomioitava on myös muut taustatekijät kuten seksuaalinen suuntautuminen. Tämän tulee näkyä asunnottomuustyön rahoituksessa ja ammattilaisten osaamisessa.

”Asunnottomuuden ehkäisyssä tulee tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti ehkäistä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää. Sukupuolen vaikutusten huomioimisessa on kyse ennen kaikkea asunnottomuuden vähentämisestä tehokkaalla, yhdenvertaisella tavalla.”, sanoo Hima & Stradan projektipäällikkö Pauliina Liukkonen.

Asunnottomuuden vähentämisessä on ehdottoman tärkeää, ettei kukaan joudu syrjityksi palveluiden järjestelmässä, jonka tarkoitus on auttaa. Syrjintä ei tarkoita välttämättä suoraa ulossulkemista. Se voi olla myös välillistä. Kun palvelua tarjotaan sukupuolineutraalilla periaatteella, jotkut asiakkaat voivat joutua epäedulliseen asemaan muihin verrattuna. Palveluiden piiriin tulemista helpottaa se, että niissä konkretisoituu tasa-arvoinen lähestymistapa sukupuolen ja seksuaalisuuden kirjoa kohtaan.

Tarvitsemme tutkittua tietoa ilmiöstä Suomessa, missä esimerkiksi joka viides asunnoton ihminen on nuori. Iso-Britanniassa tehdyissä tutkimuksissa on nuorten kohdalla havaittu, että sateenkaarinuorilla on suurempi riski asunnottomuuteen kuin ikätovereillaan. Englannissa 24 % asunnottomuutta kokevista nuorista kuuluu seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön. Heistä 69 % on joutunut asunnottomiksi perheen hylättyä, kun he ovat tuoneet esille oman seksuaalisen suuntautumisensa tai sukupuoli-identiteettinsä.

Hima & Strada yhdessä Kalliolan kanssa esittää, että:

  • Suomessa on tutkittava sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asunnottomuutta.
  • Asunnottomuutta tilastoitaessa huomioitava kattokäsitteenä kolmas sukupuolikategoria, joka tekisi näkyväksi myös muunsukupuoliset, sukupuolettomat tai intersukupuoliset ihmiset.
  • Asunnottomien palveluiden valmistelussa ja kehittämisessä tulee arvioida niiden sukupuolivaikutuksia. Sukupuolitietoisuuden tulee näkyä myös budjetoinnissa.
  • Asunnottomuutta kokeville ihmisille tarkoitetuista tiloista tehdään saavutettavia ja turvallisia kaikille sukupuolille. Tässä sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten tulee päästä päätöksentekoon mukaan, että sukupuolittuneet erityispiirteet asunnottomuuden taustalla ja ratkaisuissa tulee huomioiduiksi.

 

Yhteydenotot:

Pauliina Liukkonen

Projektipäällikkö, Hima & Strada

050-453 2653

pauliina.liukkonen@kalliola.fi

Kalliola-konserni on yhteiskunnallinen toimija, joka lisää pääomaa hyvälle elämälle. Kalliola tarjoaa asumisen palveluita sekä asumisen tukea sitä tarvitseville nuorille ja päihdekuntoutujille. 

Kalliolan Hima & Strada -toiminnan katuoppaat vetävät kävelykierroksia eri puolilla Helsinkiä. Asunto on ihmisoikeus. Siksi kävelemme. www.himastrada.fi

 

Kuva: Unsplash, Eric Ward

kalliola pääomaa hyvälle elämälle

Kalliola vahvasti mukana Asunnottomien yössä 17.10.

Olemme mukana to 17.10. järjestettävässä Asunnottomien yö -kansalaisliikkeessä, joka tukee jokaisen perusoikeutta vakinaiseen asuntoon – omaan kotiin. Tapaat meidät näissä paikoissa:

  • Pasilan Asukastalo starttaa Asunnottomien yön tarjoamalla ilmaista soppaa lounaaksi klo 11 alkaen. Asukastalon osoite on Topparikuja 2. Asukastalon kävijät ovat myös neuloneet villasukkia, joita jaetaan tarpeeseen niin kauan kuin sukkia riittää. Asukastalolla on lisäksi mahdollista saada apua asuntohakemusten täyttämiseen asumisneuvojalta.
  • Itse päätapahtumaan Vaasanaukiolle nousee mm. Kalliolan asumispalveluiden ja vapaaehtoisten voimin oranssi telttamme. Kerromme siellä klo 14-22 asumispalveluistamme sekä jaamme Varusteleka lta lahjoituksena saatuja varusteita talven varalle vailla vakinaista asuntoa oleville.
  • Kalliolan Hima & Strada -toiminnan katuoppaat Paula ja Huli osallistuvat keskusteluun asunnottomuudesta Vaasanaukiolla klo 18 alkaen. Keskustelussa mukana myös mm. ministerit Krista Kiuru ja Maria Ohisalo.
  • Espoossa Kalliolan matalan kynnyksen kohtaamispaikka Askel on mukana paikallistapahtumassa, joka alkaa Entressen kirjastossa paneelikeskustelulla klo 16. Kirjastosta matka jatkuu ulkotapahtumaan, joka järjestetään kauppakeskus Espoontorin edustalla klo 20 saakka. Sen jälkeen tarjoamme Askelen pihalla klo 20 alkaen keittoa ja voileipiä. Samalla kävijöillä on mahdollisuus osallistua seurakunnan järjestämään hartauteen. Tilaisuus kestää klo 22 asti. Askelen osoite: Pappilantie 5, Espoo.

Nähdään Asunnottomien yössä!

kalliola 100 tarinaa äidit ja tytöt

100 tarinaa: Äidit

”Suomessa on lähes 1,6 miljoonaa äitiä. Äitien määrä on kuitenkin laskussa. 
 
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on lähes 1,6 miljoonaa äitiä vuonna 2019. Ensimmäistä kertaa äidiksi tuli viime vuonna noin 19 000 naista. Lapsia syntyi viime vuonna yhteensä 50 321, joista 24 647 oli tyttöjä ja 25 674 poikia.
 
Vuonna 2019 naisten ikä ensimmäisen lapsen syntyessä oli keskimäärin 29,4 vuotta, kun vielä 30 vuotta sitten ensisynnyttäjän keskimääräinen ikä oli 26,7 vuotta. 
 
Hiton hyvä, huono – vai ihan sama?”
 
 
Kalliolan Setlementin toiminnanjohtaja Heidi Nygren kirjoittaa #seuraavat100 -juhlavuoden aikana 100 tarinaa ihmisistä, elämästä ja yhteiskunnasta. Tämä Lukuja ja kuvia -sarja on osa 100 tarinaa. Sarja on toteutettu yhdessä Kalliolassa kesätöissä olleiden nuorten kanssa. Kiitos Aadalle ja Ronjalle tämän tarinan kuvasta! Tämä tarina on 46/100.