Author Archives: Terhi Leiniö

kalliola lastensuojelu

Tekijäksi Kalliolaan? Etsimme vakituista ohjaajaa nuorisokotiin Espoon Pellakseen

Olemme tehneet Kalliolassa lastensuojelutyötä satavuotisen historiamme alkumetreiltä asti. Meille on tärkeää turvallinen arki, lasten ja nuorten osallisuus sekä yhteisönä toimiminen. Etsimme nyt suurimpaan yksikköömme, Tiirakallion nuorisokotiin vakituista ohjaajaa.

Tiirakallion nuorisokoti on lasten- ja nuorisopsykiatrian osaamiseen painottuva erityistason lastensuojelun sijaishuollon yksikkö. Perhetyöllä ja perheiden mukaan ottamisella nuorisokodin toimintaan sekä hoidollisella toiminnallisuudella on merkittävä rooli yksikön toiminnassa.

Tarjoamme Tiirakalliossa sijaishuoltoa 10–17-vuotiaille psyykkisesti oirehtiville lastensuojelun toimin sijoitetuille nuorille, joilla on erityisiä haasteita koulunkäynnin kanssa. Nuorisokoti on 14-paikkainen. Nuorisokoti sijaitsee Espoon Pellaksessa. 

 

Tehtäviin kuuluvat asiakkaiden hoito-, kasvatus- ja ohjaustehtävät painottuen omaohjaajatyöhön, kirjalliset työt sekä kodinhoidolliset tehtävät. Lisäksi työnkuvaan kuuluu toiminnan kehittäminen yhdessä työryhmän kanssa.

Tiirakallion nuorisokodissa on suuressa roolissa tavoitteellinen perhetyö sekä muu perheen kanssa tehtävä työ sekä hoidollinen toiminnallisuus ja ryhmätoiminta.

Kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva AMK-tutkinto tai aiempi vastaava opistotason tutkinto. Työ on kolmivuorotyötä.

Toivomme kokemusta työskentelystä sijaishuollossa, nuorten ja perheiden kanssa työskentelystä ja verkostotyöstä. Tärkeintä on kuitenkin positiivinen asenne.

Edellytämme hyviä vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja sekä kykyä kohdata asiakas aidosti, rohkeasti ja kunnioittavasti.

Arvostamme reipasta työotetta, periksiantamattomuutta sekä heittäytymistä nuorten mukana heidän hyvinvointinsa eteen.

 Tarjoamme mielenkiintoisen ja monipuolisen työn, työterveyspalvelut ja säännöllisen ryhmätyönohjauksen sekä Smartum kulttuuri- ja liikuntasetelit. Koulutamme henkilökuntaamme säännöllisesti työstä nousevien tarpeiden pohjalta.

Työtehtävään valittavan on esitettävä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain (504 / 2002) mukainen rikosrekisteriote.

Työ alkaa 3.2.2020 tai sopimuksen mukaan. Vapaamuotoiset hakemukset lähetetään 9.12.2019 mennessä osoitteeseen: antti.sadeharju@kalliola.fi

Lisätiedot:
Nuorisokodin johtaja Antti Sadeharju p.0404509213 tai antti.sadeharju@kalliola.fi

 

Kalliola-konserni on yhteiskunnallinen toimija, joka lisää pääomaa hyvälle elämälle. Konserni koostuu yhdistyksestä ja sen omistamasta osakeyhtiöstä. Vuonna 1919 perustetussa Kalliolassa tehdään setlementtiarvoihin pohjaavaa työtä, joka ulottuu esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalle sekä koulutus- ja sivistysalalle. Konsernissa työskentelee noin 200 vakituista työntekijää. Konsernin tuotot vuonna 2018 olivat noin 14 miljoonaa euroa.

 

kalliola pasilan asukastalo

”Ehdinkö ensin ruokajonoon ja siitä asukastaloon lounaalle?” – Asukastalon arki on kaikenlaisia kohtaamisia tulvillaan

Vierailin tällä viikolla Paavalin seurakunnan Ystävyyden kahvilassa kertomassa Pasilan asukastalon toiminnasta. Tiistaisin seurakunnalla on hävikkiruokajakelu, joten porukkaa oli paikalla salin täydellä. Tapasin tuttuja yhteistyökumppaneita kuten ihanat diakonit Kirsin ja Säteen sekä vapaaehtois-Jounin, jonka tunnen mm. Kuka kuuntelee köyhää –verkostosta. Juttelimme niitä näitä ja minulle kerrottiin, että ruokajono on ollut tänäänkin aikamoinen. Eriarvoisuus on lisääntynyt ja tämä näkyy myös seurakunnan ruokailuissa. Ilman järjestöjen ja kirkon apua asia olisi vielä huonommin ja moni jäisi ilman ruokaa.

Se, mikä meitä kahta alueen toimijaa, Paavalin seurakuntaa ja Pasilan asukastaloa yhdistää, on kohtaaminen. Se, että ihminen tulee nähdyksi ja kuulluksi. Se, että kuka tahansa ovesta tulee, saa lämpimän vastaanoton sekä apua ja tukea.  Siinä on myös setlementtityön ydin ja mielestäni arvokkain asia työssäni.

Kerroin Ystävyyden kahvilassa täydelle salille, mitä meillä Pasilan asukastalolla tapahtuu. Kerroin myös, että toimintamme on ilmaista ja meillä on tarjolla herkullista paikan päällä valmistettua lounasta, joka on hyvin edullinen hinnaltaan. Tai jos rahaa ei satu olemaan, talo voi myös tarjota.  Tämä herätti kysymyksiä kuulijoissa:

”Ehdinkö perjantaina ensin Hurstin valintaan ja sitten asukastalolle syömään?”

”Saanko tosiaan tulla jumppaamaan ilman pääsymaksua?”

Ja minä vastasin, että vielä ehtii Hurstin valinnasta eli ruokajonosta meille syömään. Ja jumppaamaankin saa tulla ilman pääsymaksua. Ja mikä parasta: meiltä voi löytyä ystäviä.

Nyt on jälleen monta uutta kävijää  tulossa asukastalolle: ryhmiin, ruokailemaan, seurustelemaan ja saamaan apua ja tukea. Keittiön väki tekee parhaansa, jotta tyhjin vatsoin ei kenenkään tarvitse lähteä. Paavalin seurakunnan kanttori tulee meille säestämään kauneimmat joululaulut keskiviikkona 11.12. klo 13. Laulujen jälkeen juhlistamme 100-vuotiasta Kalliolaa historiikin, joulukahvin ja pienten herkkujen merkeissä. Olet lämpimästi tervetullut!

Terveisin,

Marja-Leena Haaksluoto, Pasilan asukastalon vastaava koordinaattori

 

kalliola lastensuojelu

Tekijäksi Kalliolaan? Etsimme vastaanottokotiimme vakituista ohjaajaa

Olemme tehneet Kalliolassa lastensuojelutyötä satavuotisen historiamme alkumetreiltä asti. Meille on tärkeää turvallinen arki, lasten ja nuorten osallisuus sekä yhteisönä toimiminen. Etsimme nyt vastaanottokotiimme ohjaajaa vakituiseen työsuhteeseen.

Kalliola on perustanut nuorten vastaanottokodin tänä syksynä Vantaan Myyrmäkeen. Kalliolan vastaanottokoti on 7-paikkainen lastensuojelulaitos, jonka keskeinen tehtävä on tuottaa laadukasta arviointia ja sijaishuoltoa. Vastaanottokotiin on palkattu moniammatillinen työryhmä, johon kuuluu 9 työntekijää.

Ohjaajan tehtäviin kuuluvat arviointityö, nuorten hoito-, kasvatus- ja ohjaustehtävät, perhe- ja verkostotyö, kirjalliset työt sekä kodinhoidolliset tehtävät.  Tehtävä vaatii vähintään AMK-tasoisen koulutuksen. Kelpoisuusvaatimuksena on laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015), esim. Sosionomi AMK. Työ on kolmivuorotyötä. Palkkaus on G 23. 

Arvostamme lastensuojelutyön osaamista ja kokemusta, hyviä vuorovaikutus-, tiimi ja verkostotyön taitoja, kehittävää työotetta ja ymmärrystä lastensuojelun asiakkaiden osallisuudesta ja sen merkityksistä.

Tarjoamme mielenkiintoisen ja monipuolisen työn, työterveyspalvelut ja säännöllisen ryhmätyönohjauksen. Koulutamme henkilökuntaamme säännöllisesti työstä nousevien tarpeiden pohjalta. Käytössämme ovat myös kulttuurisetelit sekä muut Kalliolan henkilöstöedut.

Työtehtävään valittavan on esitettävä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain (504 / 2002) mukainen rikosrekisteriote.  

Vapaamuotoiset hakemukset sekä ansioluettelot 15.11.2019 mennessä osoitteeseen: sirpa.raitanen@kalliola.fi tai veera.halttunen@kalliola.fi  

Tiedustelut: Sirpa Raitanen, yksikön johtaja p. 050 460 5131 tai Veera Halttunen, vastaava ohjaaja p. 050 466 1339

Kannanotto: Turvallisia tiloja kaikille sukupuolille

Suomessa on ryhmä asunnottomuutta kokevia ihmisiä, jotka eivät näy asunnottomuustutkimuksissa tai toimenpiteissä. He jäävät näkymättömiin tilastoinnissa. Heidän erityisistä haavoittuvuuksistansa ja voimavaroista ei ole juuri keskusteltu. Kyse on sukupuolivähemmistöistä.

Sukupuolen ilmenemismuodot ovat moninaiset. Ihmisten joukossa, jotka ovat jääneet tai jäämässä asunnottomiksi, on naisia, miehiä, mutta myös sukupuolivähemmistöihin lukeutuvia transihmisiä ja intersukupuolisia.

Tasa-arvolaki velvoittaa, että eri sukupuolia ja sukupuoli-identiteettejä edustavien ihmisten erityistarpeet tunnistetaan syrjinnän ennaltaehkäisemiseksi. Huomioitava on myös muut taustatekijät kuten seksuaalinen suuntautuminen. Tämän tulee näkyä asunnottomuustyön rahoituksessa ja ammattilaisten osaamisessa.

”Asunnottomuuden ehkäisyssä tulee tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti ehkäistä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää. Sukupuolen vaikutusten huomioimisessa on kyse ennen kaikkea asunnottomuuden vähentämisestä tehokkaalla, yhdenvertaisella tavalla.”, sanoo Hima & Stradan projektipäällikkö Pauliina Liukkonen.

Asunnottomuuden vähentämisessä on ehdottoman tärkeää, ettei kukaan joudu syrjityksi palveluiden järjestelmässä, jonka tarkoitus on auttaa. Syrjintä ei tarkoita välttämättä suoraa ulossulkemista. Se voi olla myös välillistä. Kun palvelua tarjotaan sukupuolineutraalilla periaatteella, jotkut asiakkaat voivat joutua epäedulliseen asemaan muihin verrattuna. Palveluiden piiriin tulemista helpottaa se, että niissä konkretisoituu tasa-arvoinen lähestymistapa sukupuolen ja seksuaalisuuden kirjoa kohtaan.

Tarvitsemme tutkittua tietoa ilmiöstä Suomessa, missä esimerkiksi joka viides asunnoton ihminen on nuori. Iso-Britanniassa tehdyissä tutkimuksissa on nuorten kohdalla havaittu, että sateenkaarinuorilla on suurempi riski asunnottomuuteen kuin ikätovereillaan. Englannissa 24 % asunnottomuutta kokevista nuorista kuuluu seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön. Heistä 69 % on joutunut asunnottomiksi perheen hylättyä, kun he ovat tuoneet esille oman seksuaalisen suuntautumisensa tai sukupuoli-identiteettinsä.

Hima & Strada yhdessä Kalliolan kanssa esittää, että:

  • Suomessa on tutkittava sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asunnottomuutta.
  • Asunnottomuutta tilastoitaessa huomioitava kattokäsitteenä kolmas sukupuolikategoria, joka tekisi näkyväksi myös muunsukupuoliset, sukupuolettomat tai intersukupuoliset ihmiset.
  • Asunnottomien palveluiden valmistelussa ja kehittämisessä tulee arvioida niiden sukupuolivaikutuksia. Sukupuolitietoisuuden tulee näkyä myös budjetoinnissa.
  • Asunnottomuutta kokeville ihmisille tarkoitetuista tiloista tehdään saavutettavia ja turvallisia kaikille sukupuolille. Tässä sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten tulee päästä päätöksentekoon mukaan, että sukupuolittuneet erityispiirteet asunnottomuuden taustalla ja ratkaisuissa tulee huomioiduiksi.

 

Yhteydenotot:

Pauliina Liukkonen

Projektipäällikkö, Hima & Strada

050-453 2653

pauliina.liukkonen@kalliola.fi

Kalliola-konserni on yhteiskunnallinen toimija, joka lisää pääomaa hyvälle elämälle. Kalliola tarjoaa asumisen palveluita sekä asumisen tukea sitä tarvitseville nuorille ja päihdekuntoutujille. 

Kalliolan Hima & Strada -toiminnan katuoppaat vetävät kävelykierroksia eri puolilla Helsinkiä. Asunto on ihmisoikeus. Siksi kävelemme. www.himastrada.fi

 

Kuva: Unsplash, Eric Ward

kalliola pääomaa hyvälle elämälle

Kalliola vahvasti mukana Asunnottomien yössä 17.10.

Olemme mukana to 17.10. järjestettävässä Asunnottomien yö -kansalaisliikkeessä, joka tukee jokaisen perusoikeutta vakinaiseen asuntoon – omaan kotiin. Tapaat meidät näissä paikoissa:

  • Pasilan Asukastalo starttaa Asunnottomien yön tarjoamalla ilmaista soppaa lounaaksi klo 11 alkaen. Asukastalon osoite on Topparikuja 2. Asukastalon kävijät ovat myös neuloneet villasukkia, joita jaetaan tarpeeseen niin kauan kuin sukkia riittää. Asukastalolla on lisäksi mahdollista saada apua asuntohakemusten täyttämiseen asumisneuvojalta.
  • Itse päätapahtumaan Vaasanaukiolle nousee mm. Kalliolan asumispalveluiden ja vapaaehtoisten voimin oranssi telttamme. Kerromme siellä klo 14-22 asumispalveluistamme sekä jaamme Varusteleka lta lahjoituksena saatuja varusteita talven varalle vailla vakinaista asuntoa oleville.
  • Kalliolan Hima & Strada -toiminnan katuoppaat Paula ja Huli osallistuvat keskusteluun asunnottomuudesta Vaasanaukiolla klo 18 alkaen. Keskustelussa mukana myös mm. ministerit Krista Kiuru ja Maria Ohisalo.
  • Espoossa Kalliolan matalan kynnyksen kohtaamispaikka Askel on mukana paikallistapahtumassa, joka alkaa Entressen kirjastossa paneelikeskustelulla klo 16. Kirjastosta matka jatkuu ulkotapahtumaan, joka järjestetään kauppakeskus Espoontorin edustalla klo 20 saakka. Sen jälkeen tarjoamme Askelen pihalla klo 20 alkaen keittoa ja voileipiä. Samalla kävijöillä on mahdollisuus osallistua seurakunnan järjestämään hartauteen. Tilaisuus kestää klo 22 asti. Askelen osoite: Pappilantie 5, Espoo.

Nähdään Asunnottomien yössä!

kalliola 100 tarinaa äidit ja tytöt

100 tarinaa: Äidit

”Suomessa on lähes 1,6 miljoonaa äitiä. Äitien määrä on kuitenkin laskussa. 
 
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on lähes 1,6 miljoonaa äitiä vuonna 2019. Ensimmäistä kertaa äidiksi tuli viime vuonna noin 19 000 naista. Lapsia syntyi viime vuonna yhteensä 50 321, joista 24 647 oli tyttöjä ja 25 674 poikia.
 
Vuonna 2019 naisten ikä ensimmäisen lapsen syntyessä oli keskimäärin 29,4 vuotta, kun vielä 30 vuotta sitten ensisynnyttäjän keskimääräinen ikä oli 26,7 vuotta. 
 
Hiton hyvä, huono – vai ihan sama?”
 
 
Kalliolan Setlementin toiminnanjohtaja Heidi Nygren kirjoittaa #seuraavat100 -juhlavuoden aikana 100 tarinaa ihmisistä, elämästä ja yhteiskunnasta. Tämä Lukuja ja kuvia -sarja on osa 100 tarinaa. Sarja on toteutettu yhdessä Kalliolassa kesätöissä olleiden nuorten kanssa. Kiitos Aadalle ja Ronjalle tämän tarinan kuvasta! Tämä tarina on 46/100.
100 tarinaa lapsiperheet

100 tarinaa: Lapsiperheet

”Lastenneuvolan terveydenhoitajien mukaan kaksi kolmasosaa perheistä tarvitsee lisätukea. Yleisimmin tukea tarvitaan vanhempien jaksamisen ja lapsen ikätasoisen kehityksen vuoksi.

Nämä faktat pohjautuvat THL:n Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) -tutkimuksen tietoihin. Vuonna 2018 tiedonkeruuseen osallistui yli 17 000 perhettä.

Huomioitavaa on se, että lähes kaikki vanhemmat kaipasivat tukea lapsiperhepalveluiden ammattilaisilta, mutta eivät välttämättä kertoneet sitä heille. Lapseen liittyvä tuen tarve osattiin sen sijaan ilmaista lähes aina, kun taas vanhempaan tai parisuhteeseen liittyvä tuen tarve jäi useammin kertomatta. Muita useammin tuen tarpeen jättivät kertomatta vanhemmat, joilla oli jaksamisen haasteita, kuten masennusoireilua, yksinäisyyttä ja huolta jaksamisesta vanhempana.

Tulokset ovat samansuuntaisia muiden alan tutkimusten kanssa.

Hiton hyvä, huono – vai ihan sama?”

Kalliolan Setlementin toiminnanjohtaja Heidi Nygren kirjoittaa #seuraavat100 -juhlavuoden aikana 100 tarinaa ihmisistä, elämästä ja yhteiskunnasta. Tämä Lukuja ja kuvia -sarja on osa 100 tarinaa. Sarja on toteutettu yhdessä Kalliolassa kesätöissä olleiden nuorten kanssa. Kiitos Aadalle ja Ronjalle tämän tarinan kuvasta! Tämä tarina on 45/100.

100 tarinaa vangit

100 tarinaa: Vangit

Kriminaalihuollon tukisäätiön mukaan joka kolmas vanki vapautuu asunnottomana. Asunnottomuus lisää puolestaan uusintarikollisuutta. Jokainen ymmärtää, että ilman kotia vapautuvan vangin on todella vaikeaa saada elämäänsä hallintaan. Rikosseuraamuslaitoksen mukaan vuonna 2017 Suomen vankiloista vapautui kaikkiaan 5 576 ihmistä. Jos heistä kolmannes vapautui vailla asuntoa, se tarkoittaa noin
1 860 koditonta ihmistä.

Hiton hyvä, huono – vai ihan sama?”

Kalliolan Setlementin toiminnanjohtaja Heidi Nygren kirjoittaa #seuraavat100 -juhlavuoden aikana 100 tarinaa ihmisistä, elämästä ja yhteiskunnasta. Tämä Lukuja ja kuvia -sarja on osa 100 tarinaa. Sarja on toteutettu yhdessä Kalliolassa kesätöissä olleiden nuorten kanssa. Kiitos Aadalle ja Ronjalle tämän tarinan kuvasta! Tämä tarina on 44/100.