Blogi: Päihdetyö auttaa muuttamaan elämän tuhoisaa käsikirjoitusta

Tällä viikolla vietetään Ehkäisevän päihdetyön viikkoa, mutta mitä on ehkäisevä päihdetyö päihdekuntoutuksen palveluntuottajan näkökulmasta? Kalliolan asumispalveluiden työryhmä pohti työryhmäpäivässään tätä kysymystä ja nostamme keskusteluissa esiin tuotuja näkökulmia tässä blogissa esille.

Kalliola oy tuottaa asumispalveluita ja laitoskuntoutusta päihderiippuvaisille. Korjaavan työn lisäksi yksiköissä tehdään todellisuudessa myös paljon ennalta ehkäisevää työtä, ja tämän työn näkyväksi tekeminen on tärkeää muutamastakin syystä. Ensinnäkin työntekijöiden on ammatillisesti tärkeää oivaltaa tekevänsä korjaavan työn lisäksi ehkäisevää työtä – tällä on vaikutusta työn merkitykselliseksi kokemiseen. Työn merkitykselliseksi kokeminen puolestaan ylläpitää intohimoa oman työn tekemiseen, ja intohimo ylläpitää motivaatiota ja halua kehittyä ammatillisesti.

Ehkäisevää päihdetyötä tehdään niin monitasoisesti, ettei sitä välttämättä tulla ajatelleeksi arjessa.  Ehkäisevä päihdetyö on päihteiden aiheuttamien haittojen ehkäisyä ja vähentämistä (THL), ja lainsäädäntö ohjaa ehkäisevän päihdetyön toteuttamista. Ehkäisevää päihdetyötä on muun muassa asenteisiin ja ajattelutavan muutokseen pyrkivä vaikuttamistyö herättämällä keskustelua esimerkiksi siitä, nähdäänkö asunnoton päihdeongelmainen ihmisroskana vai kenties apua tarvitsevana naapurinamme.  Ehkäisevää päihdetyötä on yhtäältä se, että keskustellaan nuorten kanssa nuuskan käytön haitoista, kuin toisaalta huumeiden käyttäjille tarkoitettujen käyttöhuoneiden tarpeellisuudesta puhuminenkin.

”Kalliola antaa mahdollisuuden sitoutua elämään, ei lääkkeeseen” kommentoi eräs työntekijämme Kalliolan ehkäisevää päihdetyötä. Kalliolan päihdepalvelut ovat profiloituneet riippuvuussairauksien kuntoutuksessa lääkkeettömänä vaihtoehtona. Puhumme myös toipumisorientaatiosta ja yhteisöhoidosta määritellessämme positiotamme päihdekuntoutuksen kentällä. Toipuminen nähdään kokonaisvaltaisena elämäntavan muutoksena, joka tapahtuu vastavuoroisessa vuorovaikutuksessa vertaisten tukemana. Toipuminen yhteisössä antaa yksilölle mahdollisuuden liittyä erilaisiin toimijuutta ja osallisuutta vahvistaviin yhteisöihin.

Kalliolan asumispalveluiden asiakkailla ei välttämättä ole ollut ainuttakaan varteenotettavaa mallia tai esikuvaa siitä, millaista hyvä elämä yhteiskunnan jäsenenä voisi olla. Päihdeongelman, yhteiskunnallisen osattomuuden, syrjäytymisen ja rikollisuuden ylisukupolvisuus sen sijaan on useimman asiakkaan lähtökohta, kun kaikki perheenjäsenet isovanhempia myöten saattavat olla päihderiippuvaisia. Näin syvälle juurtuneeseen näköalattomuuteen on vaikea vaikuttaa pikakonsteilla. Pitkäjänteisen, kokonaisvaltaiseen elämän- ja identiteetin muutokseen tähtäävän työn kautta sukupolvien ketjun suuntaa voidaan muuttaa. Ehkäisevää päihdetyötä tehdään siis paitsi palveluiden piirissä olevien asiakkaiden kanssa, myös suhteessa heidän lapsiinsa ja lapsenlapsiinsa.

Asumispalveluiden kuntoutuksessa puhutaan elämän tuhoisasta käsikirjoituksesta, josta tullaan toipumisen aikana tietoiseksi. Käsikirjoituksen muuttaminen on oikeastaan hoidon tärkein tavoite, jotta entiset elämää ja valintoja ohjaavat ajatusmallit eivät enää johdattaisi vanhaan tuttuun lopputulokseen. Näin mahdollistuu tasapainoinen, riippuvuuskäyttäytymisestä vapaa elämä niin, että ihminen pystyy tekemään itselleen hyväksi olevia valintoja. Asumispalveluiden näkökulmasta turvallinen, päihteetön koti ja asuinympäristö ovat ensimmäisiä tekijöitä, joiden kautta tällainen muutos on ylipäätään mahdollista. Ennalta ehkäisevällä päihdetyöllä pyrimme luomaan mahdollisimman hyvät ja turvalliset lähtökohdat uudelle elämälle.

 

Paula Rautoja                                                        Susanna Råman-Maljonen

Asumispalveluiden johtaja                                 Palvelujohtaja