Category Archives: Sosiaali- ja terveystyö

Tervetuloa Läheiskurssille!

 

Päihderiippuvuus on yksi yleisimpiä sairauksia maassamme. Se aiheuttaa erilaisia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia elämänvaikeuksia sekä sairastuneelle itselleen että hänen läheisilleen. Päihderiippuvuus syntyy hitaasti useamman vuoden aikana erilaisten vaiheiden kautta.

Päihdeongelman alkuvaiheessa vaikutukset perheen jäseniin ovat lievempiä. Ongelmakäytön jatkuminen ja sen muuttuminen riippuvuudeksi lisää vaikeuksia koko perheessä ja aiheuttaa erilaisia elämisen hankaluuksia. Läheisen huoli päihdeongelmaisen tilanteesta, lisääntynyt stressi, toivottomuus, pettymykset, kiukku, viha, pelot ja muut epämiellyttävät tunteet ovat asioita, joista monet kärsivät. Päihderiippuvuuden tuottama hämmennys, neuvottomuus ja epävarmuus tilanteen vakavuudesta voi johtaa pahimmillaan siihen, että koko perhe eristäytyy ja jää yksin vaikean elämätilanteensa kanssa. Riippuvuudesta toipumisessa on tärkeää, että koko perheellä on mahdollisuus päästä tarvitsemansa avun ja tuen piiriin.

 

Päihderiippuvainen ei useinkaan ole halukas hakemaan apua itselleen, koska ei koe tarvitsevansa apua. Puoliso tai joku muu perheenjäsen voi yhtä hyvin olla se, joka lähtee muutoksen tielle. Tai yhtä hyvin läheisille voi olla hämmentävää, kun päihdesairas saa kiinni raittiudesta. Oma kipu on edelleen olemassa raittiudesta huolimatta.

Kalliola on toteuttanut vuodesta 1984 lähtien laitoshoitona päihderiippuvaisten läheisille viisi vuorokautta kestäviä läheiskursseja, joista saadut kokemukset ovat olleet myönteisiä. Jotkin kurssin käyneet ovat kokeneet saaneensa elämänsä takaisin.

Läheiskurssi toteutetaan ajoitettuna viikonloppuihin.

 

Kurssin tavoite on :

  • antaa tietoa päihderiippuvuudesta ja sen vaikutuksista perheen/muiden läheisten elämään
  • helpottaa sairauden mukanaan tuomaa tunnekuormaa ja
  • avata läheiselle mahdollisuuksia oman hyvinvointinsa lisäämiseen.

 

Kurssi muodostuu alustuksista, pienryhmätyöskentelystä, kirjallisista tehtävistä, rentoutumisesta, oman itsen kuuntelusta. Alustusten aiheet käsittelevät päihdesairautta niin ongelmaisen itsensä kuin läheisten kannalta. Käsitellään tunteita, irti päästämistä, läheisen toipumista ja yhtä lailla retkahtamista. Käsiteltävät aiheet valikoituvat sen mukaan, mitkä ovat kurssilaisten odotukset ja toiveet. Lisäksi tutustumme 12-askeleen ohjelmaan. Väliajalle annetaan tehtävä.

Lisäksi kurssiin kuuluu seurantatapaaminen myöhemmin sovittavana ajankohtana.

Paikka: Sturenkatu 11, Kalliolatalo, Helsinki (Sturenkadun puolelta B –ovesta)

Kurssien ajankohdat 2019:

2.-3. + 16.- 17.3. + 30.3.2019

28.- 29. + 12.- 13.10. + 26.10.2019

Ilmoittautumiset:
Aino Koskiluomalle 040-8453509 tai aino.koskiluoma@kalliola.fi tai toimistoon 04577311339

Hinta: 300 €

 

Sosiaalitoimesta voit hakea maksusitoumusta.  Läheinenkin on oikeutettu saamaan apua.

Jos tulet kauempaa, joudut järjestämään yösijan itse ja ateriat samoin.

Jotta voit saada kurssista parhaan mahdollisen irti, lähde mukaan avoimin mielin.

Olet lämpimästi tervetullut!

 

Kurssin toteutuksesta vastaa             

Aino koskiluoma                                   

Perhepsykoterapeutti

                                                                

Alkoholi voi tulla ihmissuhteiden väliin

Alkoholin ongelmakäyttö ei aiheuta ainoastaan haittaa terveydelle vaan esimerkiksi myös kitkaa ihmissuhteissa. On tyypillistä, että alkoholinkäyttöön haetaan apua siinä vaiheessa, kun lähipiiri alkaa huomautella juomisesta tai kun se särkee ihmissuhteita.

– Esimerkiksi monelle ikääntyvälle ihmiselle lapsenlapset edustavat elämän ihannekuvaa. Liiallinen alkoholinkäyttö nähdään monesti häpeällisenä, mutta siinä usein myös menettää mahdollisuuden puuhailla ja viettää aikaa lastenlasten kanssa. Samaan aikaan moni ikätoveri elää innostunutta mummo- tai vaarivaihetta, sanoo projektityöntekijä Antti Palmu Kalliolan setlementistä.

Mitä tehdä, jos huomaa vaikkapa oman vanhemman käyttävän alkoholia liikaa? Alkuvaiheen tuskaantumisesta kannattaa vaihtaa myönteisempään puhetapaan. Voi esimerkiksi ilmaista huolensa. Voi todeta läheiselle, että on mukava tavata ja jutella, kun olet selvin päin. Voi sanoa, että haluaa takaisin sen ihmisen, joka oli olemassa ennen kuin juominen tuli väliin. Voi huomauttaa, että jatkamalla juomista menettää hyviä asioita elämässään.

Huoli perheestä ja läheisistä aiheuttaa ihmisille stressiä ja psyykkistä kuormitusta. Toisaalta perhe ja koti ovat tärkeimmät voimia antavat asiat. Suomen Mielenterveysseuran tekemässä väestökyselyssä kaksi kolmesta vastaajasta kertoi perheen ja kodin vähentävän omaa kuormittuneisuutta. Muita tärkeitä kuormituksen vähentäjiä ovat huolehtiminen itsestä ja omasta terveydestä, ystävät ja harrastukset.

– Ihmisten väliset suhteet perustuvat molemminpuoliselle luottamukselle, luottamus on kuin liimaa sukupolvien välillä. Kun luottamus katkeaa, seuraa etäisyyden ottamista ja yksinäisyyttä, sanoo asiantuntija Maija Hansen Suomen Mielenterveysseurasta.

Alkoholin ongelmakäyttöön on apua ja tukea tarjolla kaikenikäisille. Elämänkulkua voi myös muuttaa missä hyvänsä vaiheessa elämää, mutta se vaatii tietoista ajattelun ja toiminnan muutosta. Mielen taitoja voi harjoitella vanhemmallakin iällä. Koskaan ei ole myöhäistä saada onnellinen vanhuus. Kaikkia asioita ei voi elämässään valita, mutta siihen voi vaikuttaa, miten suhtautuu vaikeuksiin. Kehittyä voi myös ajatusten hallinnassa ja tunteiden säätelyssä.

#Vanheneviisaasti-kampanjassa nostetaan esiin ikääntyvien mielen hyvinvointia ja päihteidenkäytön vaikutusta siihen. Kampanja on mukana Vanhusten viikolla 1.–8.10. Viikkoa vietetään tänä vuonna teemalla ”Ikäpolvet yhdessä”. Terveystieteiden maisteri, kehittämiskoordinaattori Sisko Salo-Chydenius A-klinikkasäätiöstä kertoo viisaasta vanhenemisesta Myllypuron palvelukeskuksessa Helsingissä 2.10. klo 13. Luennolle on vapaa pääsy.

#Vanheneviisaasti-kampanja on A-klinikkasäätiön, Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan, Kalliolan setlementin ja Suomen Mielenterveysseuran yhteistyötä. Kampanjan video on nähtävissä YouTubessa.

 

Lisätietoa:

Maija Hansen, asiantuntija, Suomen Mielenterveysseura, p. 040 6527 337
Antti Palmu, projektityöntekijä, Kalliolan setlementti, p. 050 3735 990

Kesäloma katkaisuhoidossa – moni työssäkäyvä hoitaa päihdeongelmaansa katseilta piilossa

Kesälomakausi on perinteisesti ollut aikaa, jolloin pieni tissuttelu lisääntyy. Monien työssäkäyvien lomasuunnitelmissa on kuitenkin katkaista jo aiemmin hallinnasta kirvonnut päihteiden käyttö. Tämä on huomattu myös Kalliolan klinikalla, jonka kävijämäärissä on lomakaudella selvä nousu.

 

 

– Työelämässä oleville, joilla on työaikana vaikeuksia irrottautua työtehtävien hoitamisesta, lomakausi mahdollistaa täyden paneutumiseen oman itsensä hoitamiseen, kertoo Kalliolan klinikan vastaava sosiaalityöntekijä Outi Raidén.

Kesällä myös sosiaalinen juominen terasseilla lisääntyy. Perhejuhlia ja lomamatkoja on enemmän, jolloin päihteidenkäyttöön liittyvät ongelmat tulevat helposti selvemmin esiin ja halu hakeutua hoitoon kasvaa

Kalliolan klinikalla menetelmänä käytetään Myllyhoitoa, joka on osoittautunut tehokkaaksi päihdeongelman tiedostamisen menetelmäksi ja raittiustavoitteen sekä sen mukaisen hoitoon sitoutumisen innoittajaksi. Myllyhoidossa kannetaan vastuuta korkeatasoisesta ammattietiikasta ja lainsäädännöllisten tavoitteiden noudattamisesta hoitotyössä.

Kuntoutusjakson tavoitteena on antaa eväät uudelle, raittiille elämälle. Toipumisessa tärkeää on itseymmärrys ja siitä lähtevä muutos elämäntavassa. Päihderiippuvuutta ei Myllyhoidossa hoideta lääkkeillä. Toipumisohjelmassa korostetaan ihmisen kehon ja psyyken lisäksi hengellisyyttä, mikä ei kuitenkaan tarkoita uskontoa, vaan ihmisen elämän sisältöä ja yhteyttä itseen ja toisiin.

– Klinikka on erikoistunut pitkän historiansa aikana työelämän päihdeongelmien hoitoon, mutta Myllyhoito soveltuu hyvin myös työelämästä sivussa oleville, Raidén kertoo.

Klinikalla hoidetaan alkoholiongelman lisäksi myös huumeongelmaisia. Yhä enemmän hoitoon hakeutuu myös monipäihdeongelmaisia, jotka käyttävät sekä alkoholia että huumeita. Ydinongelma näissä kaikissa on sama, päihderiippuvuus.

Kalliolan klinikka on vahvasti mukana läheisten tukemisessa hoidon aikana.

– Puolisoiden, lasten ja muiden läheisten tiedon lisääntyminen päihdesairaudesta on moninkertainen panostus kansanterveyteen, tuottavuuteen ja perheiden hyvinvointiin, Raidén sanoo.

 

Lue lisää Kalliolan klinikan päihdekuntoutuksesta täältä.

 

Paikkatilanne ja varaukset: p. 045 773 11339 (arkisin klo 8–15) ja sähköposti myllyhoito(at)kalliola.fi.

Kalliolan Nurmijärven klinikka muuttaa Kauniaisiin

Kalliolan setlementin ylläpitämä Kalliolan Nurmijärven klinikka muuttaa 27.1.2016 uusiin tiloihin Kauniaisiin, Kaunialan sairaalan vanhaan päärakennukseen. Uusi osoite on Kylpyläntie 19, 02700 Kauniainen. Toiminta jatkuu keskeytymättä siten, että asiakkaat ja henkilökunta muuttavat valmiisiin tiloihin. Muuton syynä on  Kalliolan setlementin tekemä päätös avata Nurmijärven nykyisiin tiloihin Suomeen yksin tulleille alaikäisille pakolaisille ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö.

Nurmijärven klinikan toiminta jatkuu entisellään. Tuotamme edelleen sekä perusmyllyä että lapsiperhekuntoutusta paitsi työelämästä ohjautuneille myös muille päihteiden käyttäjille ja heidän läheisilleen. Kiinteistössä on erilliset tilat perushoidon ja lapsiperhekuntoutuksen tarpeisiin.

 

 

Kalliolan Nurmijärven klinikan tiloihin avataan alaikäisille turvapaikanhakijoille ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö – päihdekuntoutusta jatketaan uudessa paikassa

Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n hallitus on 24.11.2015 päättänyt, että Nurmijärven klinikan nykyisiin tiloihin Nukariin avataan Suomeen yksin tulleille alaikäisille turvapaikanhakijoille ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö, joka nimetään Vantalaksi. Vantalan yksikössä tulee olemaan 60 tukiasumispaikkaa ja 20 ryhmäkotipaikkaa. Yksikössä tulee työskentelemään yhteensä 44 työntekijää ja sen toiminta käynnistetään 1.2.2016 alkaen. Palvelu tuotetaan yhteistyössä maahanmuuttoviraston kanssa.

Päihdekuntoutuksen klinikkatoiminnalle ja sen osana toimivalle lapsiperhekuntoutukselle etsitään uudet  toimitilat ja toimintaa pyritään jatkamaan keskeytyksittä. Kalliolan strateginen valinta on edelleen tuottaa päihdekuntoutuksen perushoitona ns. myllyhoitoa, laajentaa asiakaskohderyhmää muihinkin kuin työelämästä hoitoon ohjattuihin henkilöihin sekä panostaa perhekuntoutukseen. Nurmijärven päihdekuntoutusklinikka on viime aikoina menestynyt erinomaisesti pääkaupunkiseudun kuntien järjestämissä kilpailutuksissa, mikä antaa hyvät lähtökohdat toiminnalle myös uusissa tarkoituksenmukaisemmissa tiloissa.

Lisätiedot

Timo Lemmetyinen                       Kari Ollila                                            Liisa Kallio
toiminnanjohtaja                             palvelutuotannon johtaja                 palvelujohtaja
puh. 0400-790 380                        puh. 0400-656 739                           puh. 040-7017898

 

Nukari

NUORUUS JA KUNNIA – Kunniakäsitysten vaikutukset nuorten elämässä

Kalliolan Nuoret ry:n SOPU-hankkeen loppuseminaari järjestetään perjantaina 30.10.2015 kello 9–16 Nuorten toimintakeskus Hapessa, Sörnäisten rantatie 31. Seminaarin avaa kansanedustaja ja Kalliolan Nuoret ry:n puheenjohtaja Nasima Razmyar. Pääpuhujana ja vieraana kunnianormien asiantuntijat Ruotsista ja Iso-Britanniasta.

– Maahan muuttaneiden perheiden nuoret kasvavat kahdessa kulttuurissa ja joskus he voivat jäädä kulttuurien väliin. Tällöin vanhempien ja yhteiskunnan nuoreen kohdistamat odotukset voivat olla jopa ristiriitaisia. On tärkeää tiedostaa, miten kunnia-ajattelu voi vaikuttaa nuorten ja heidän perheidensä elämässä, jotta voimme tukea nuoria ja perheitä Suomeen kotoutumisessa, kertoo SOPU-hankkeen vastaava työntekijä Minna Tuovinen seminaarin teemoista.

Seminaarin avaa kansanedustaja ja Kalliolan Nuoret ry:n puheenjohtaja Nasima Razmyar. Pääpuhujana on Dilek Baladiz, jolla on laaja kokemus työskentelystä kunnianormien mukaan elävien nuorten parissa. Seminaarissa hän puhuu nuorista, jotka ovat jääneet kahden kulttuurin väliin. Hän nostaa esille seksuaalivähemmistöt, vanhemmat, sosiaalisen kontrollin, ryhmän painostuksen sekä pakkoavioliitot. Nykyisin Baladiz työskentelee kunniaan liittyvän painostuksen ja väkivallan resurssikeskus Origon johtajana Tukholmassa.

Iltapäivällä seminaariväki jakaantuu työpajoihin, joiden aiheena ovat pakkoavioliitot, seksuaalisuus ja kunniallisuus, erilaiset toiminnalliset työpajat kunnian puheeksi ottamiseksi sekä videoesitykset kunniaan liittyvän väkivallan vastaisesta työstä Turkissa ja Jordaniassa.

Yhdessä työpajoista on vieraana Sophie Lott Lontoon pakkoavioliittojen yksiköstä, joka on sisäministeriön alainen yksikkö. Työpajassa valotetaan pakkoavioliittolainsäädäntöä Iso-Britanniassa. Lisäksi puhutaan tekijöistä pakkoavioliittojen taustalla sekä yksikön työstä pakkoavioliittojen ehkäisemiseksi ja uhrien auttamiseksi.

Tilaisuus on täynnä

Lisätietoa:

Minna Tuovinen, Sopu-hankkeen vastaava projektityöntekijä
p. 040 192 0815, minna.tuovinen@kalliola.fi
www.soputila.fi, www.facebook.com/sopuhanke

Lisää tietoa Kalliolan Nuorista:

Kirsi Mäntyniemi-Sipilä, Nuorisotyönjohtaja
p. 040 500 7982
www.kalliolannuoret.fi, www.facebook.com/kalliolannuoret

Sopu on Kalliolan Nuoret ry:n toteuttama ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama kehittämishanke vuosille 2012–2015. Sopu ennaltaehkäisee kunniakäsityksiin liittyviä konflikteja yhteisöllisen ja perhekohtaisen tuen avulla.

Kalliolan setlementti avaa Salon Kiskoon alaikäisten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikön

Kalliolan Kannatusyhdistys ry avaa alaikäisten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikön marraskuun alussa Salon Kiskossa sijaitsevaan Kärkelän toimintakeskukseen. Yksikköön tulee asukkaille 40 paikkaa. Henkilökuntaa siellä on kaikkiaan 18 työntekijää

 

Käytännön toiminnasta vastaa Kalliolan Kannatusyhdistyksen palvelutuotanto 

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksikön käytännön työn tekee Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n palvelutuotanto. Toiminta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Maahanmuuttoviraston kanssa. Yksikköön muuttavat nuoret ovat 16–17-vuotiaita. Nuorille järjestetään harrastustoimintaa, jota suunnitellaan yhdessä yksikön työntekijöiden ja nuorten kesken. Arkipäivisin yksikössä järjestetään suomen kielen opetusta.

Kalliolan setlementillä on pitkä kokemus lastensuojelun sijaishuollosta, päihdekuntoutuksesta, kansalaisopistotoiminnasta, kansalaistoiminnasta ja sosiaalisesta nuorisotyöstä.

Nämä toimintamuodot tukevat pohjan rakentamista alaikäisten turvapaikanhakijoiden elämälle ja kotouttamiselle Suomessa. Tukiasumisyksikön toimintaa tukevat esimerkiksi Kalliolan kansalaisopiston suomen kielen opetus turvapaikanhakijoille ja maahanmuuttajille, Kalliolan setlementin kansalaistoiminnan monivuotinen kokemus maahanmuuttajien vertaisryhmätoiminnasta ja asukastalotoiminnasta sekä Kalliolan Nuorten ylläpitämät Tyttöjen Talo ja Poikien Talo, jotka tarjoavat tytöille ja pojille kohtaamispaikan sekä tukea monikulttuurisesti ja sukupuolisensitiivisesti.

Salon Kiskon asumisyksikön johtajaksi on nimitetty sosionomi (yamk) Lauri Karjalainen.

Otamme mielellämme mukaan paikallisia vapaaehtoisia, järjestöjä ja muita kiinnostuneita harrastus- ja muun toiminnan järjestämiseen alaikäisille turvapaikanhakijanuorille. Myös mahdolliset vaate-, harrasteväline- ja muut lahjoitukset ovat tervetulleita. Kaikissa asioissa voi olla yhteydessä Lauri Karjalaiseen sähköpostilla lauri.karjalainen@kalliola.fi.

Keskustelu- ja informaatiotilaisuus alueen asukkaille

Alueen asukkaille järjestetään keskustelutilaisuus tiistaina 27. lokakuuta klo 17–19. Paikkana on Kiskon kirjasto Toijassa, Kiskontie 2260, 25460 KISKO.

Lisätiedot:

Kari Ollila

palvelutuotannon johtaja

Kalliolan setlementti

p. 0400 656 739

kari.ollila@kalliola.fi

 

 

 Hannu Rusama

asiakkuusjohtaja

Kalliolan setlementti

p. 0400-423 672

hannu.rusama@kalliola.fi

 

 

 Timo Lemmetyinen

toiminnanjohtaja

Kalliolan setlementti

p. 0400 790 380

timo.lemmetyinen@kalliola.fi

 

;
Karkela_paarakunnus  Karkela_majoitusrakennus
Kuvissa vasemmalla Kärkelän päärakennus, joka on entinen kyläkoulu. Oikealla majoitusrakennus.

Kalliolan Kannatusyhdistys ry on vuonna 1919 toimintansa aloittanut kolmannen sektorin toimija, jonka työ perustuu setlementtiarvoihin. Kalliolan Kannatusyhdistys on osa Kalliolan setlementtiä, jonka muina juridisesti itsenäisinä organisaatioina toimivat Kalliolan Nuoret ry, Kalliolan Senioripalvelusäätiö, Oskelakoti Oy ja Kiinteistö Oy Helsingin Kalliola.Kalliolan Kannatusyhdistyksen toiminnan keskiössä ovat kansalaisopistotoiminta, lastensuojelutyö, päihdetyö, vammaistyö sekä kansalaistoiminta ja vapaaehtoistyö sekä Kalliolan Nuorten sosiaalinen nuorisotyö.