Category Archives: Yleinen

100 tarinaa: Uusi sivu – jäähyväiset epäoikeudenmukaiselle maailmalle

On tullut aika kääntää sivua. Kalliolan juhlavuotta on jäljellä tämä ilta ja huominen. Samalla päätämme 100 tarinaa -juttusarjan, jota on tuotettu toiminnanjohtajamme Heidi Nygrenin johdolla läpi juhlavuoden.

Vuosi on vierähtänyt nopeammin kuin koskaan ennen. Maailma on muuttunut sen aikana. Ja sitten ei ole. Kalliola on muuttunut. Ja sitten ei ole. Sitä onko muutos aina ollut hyvää vai huonoa, ei voi ykskantaan todeta. Varmasti molempia.

Ensi vuonna Kalliola viettää 101-vuotissynttäreitä arjen äärellä – uutta sivua kääntäen.

Uuden sivun kääntämisen myötä jätämme jäähyväiset ensimmäiselle sadalle vuodelle ja siirrymme seuraavaan sataan. Samalla toivotamme tervetulleeksi oikeudenmukaisen maailman. Sen eteen aiomme tehdä kovasti töitä myös seuraavan sadan vuoden aikana. Sitä kohti siis.

Mutta nyt: tämä on 100 tarinaa -sarjan sadas ja viimeinen tarina:

100 TARINAA: UUSI SIVU – JÄÄHYVÄISET EPÄOIKEUDENMUKAISELLE MAAILMALLE

”Opiskeluaikoina kohtasin Pierre Bourdieun, ranskalaisen sosiologin, joka pystyi avaamaan minulle yhteiskuntaa sellaisena kuin itsekin sen mielsin. Bourdieun luokkateoria nojasi jalostuneeseen pääoma-käsitteeseen, jossa ihmisen pääoma koostui taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta varannosta. Nämä kokonaisuudet korreloivat ihmisen elämään, mahdollisuuksiin ja hänen tekemiin valintoihin.

Taloudellinen pääoma on perinteisen selkeä: omaisuutta, tuloja, osinkoja, työtä… rahaa siis. Ja rahallahan on taipumusta tulla rahan luo, joten taloudellinen pääoma yleensä kasvaa myös sukupolvesta toiseen.

Sosiaalinen pääoma on sosiaalisia verkostoja ja kuulumista johonkin ryhmään, suhteita ja vastavuoroisuutta. Se on parhaimmillaan yhteisöllisyyttä, jossa on ’veli toisestaan huolen pitää’ -pääomaa.

Kulttuurinen pääoma on puolestaan älykkyyttä, tietoa, taitoa, koulutusta, taidetta, sivistystä… Sitä mikä tekee ihmisestä ihmisen, joka kykenee katsomaan maailmaa kokonaisuutena.

Bourdieun luokkayhteiskunta muodostuu näiden kolmen teeman ympärille. On niitä, joilla on paljon pääomaa: koulutusta, suhteita ja varallisuutta sekä niitä, joilla on kaikesta näistä puutetta. Parhaiten pärjäävät ne, joilla on paljon kaikkea kolmea pääomaa ja päinvastoin.

Pääoma on valtaa. Pääoma asettaa statuksen. Ja status on osa identiteettiä.

Pidin aikoinaan tämän pääoma-käsitteen sisällöstä. Ja ymmärsin sen hyvin. Ja halusin olla osa sellaista muuttuvaa maailmaa, jossa pyritään mahdollistamaan kaikille näitä kaikkia pääoman osa-alueita. Tehdään tasa-arvoisempi ja oikeudenmukaisempi yhteiskunta. Romutetaan luokkayhteiskunta.

Miten se sitten tehdään? Hankkimalla jotain näistä pääomista itselleen ja yhteisölleen. Tietoa ja sivistystä. Vuorovaikutusta ja verkostoja. Tuloja ja omaisuutta. Kyse on samalla oman identiteetin muutoksesta. Ja se on raju juttu.

Ryhdytkin olemaan joku uusi. Toinen kuin aikaisemmin. Käännät uuden sivun. Lähdet tutkimusmatkalle alueille, jossa olet epävarma.

Itse mietin, että muutos tulee tehdä jotenkin oikeassa järjestyksessä: ensin kulttuurinen, sitten sosiaalinen ja lopuksi taloudellinen. Silloin arvopohja muutokselle on kestävä. Silloin ihmisyys kulkee edellä. Pelkällä rahalla ei pitkälle ratsasteta tai toki – kyllä niinkin voisi toimia, mutta se näkyy pahimmillaan omina epäeettisinä valintoina. Kuten vaikka siinä, miksi Keskon entinen pääjohtaja on mielestäni toista maata kuin vaikka Supercellin tyypit. Keskon entinen pääjohtajahan ei halunnut maksaa veroja Suomeen jättieläkkeestään. ”Olen veroni jo maksanut”, hän kommentoi aikoinaan ja siirsi kirjansa Portugaliin.

Sivistynyt ihminen, joka kokee kuuluvansa yhteisöön ei arvota omaa vaurauttaan muiden edelle.

Tähän Bourdieun rinnalle on pakko nostaa toinenkin tieteilijä. Venäläinen sosiaalipsykologi Sonja Lyubomirsky, joka on tutkinut onnellisuutta ja menestystä. Hänen mukaansa (ja monen muunkin mielestä) elämässä menestyminen on puoliksi määritelty geeneissä, saadussa kasvatuksessa ja yksilön lahjakkuudessa. Tämä 50 prosenttia tulee meille annettuna niin, ettemme voi siihen vaikuttaa.

Lyubomirskyn tekemän tutkimusten mukaan peräti 40 prosenttia onnellisuuden ja menestyksen mahdollisuuksista on omissa käsissämme. Eli 40 prosenttia menetyksestä on psykologista pääomaa, joka koostuu neljästä komponentista: toiveikkuudesta, itseluottamuksesta, sinnikkyydestä ja
realistisesta optimismista. Psykologisen pääoman käsitteen lanseeraaja Fred Luthansin sanoin: ”Psykologinen pääoma on intuitiivista järkeä.”

Lyubomirsky sanoo, että psykologisen pääoman kehittäminen lisää ihmisen energiaa, luovuutta, terveyttä, ihmissuhteiden laatua, tuottavuutta ja suorituskykyä. Samalla se vähentää kyynisyyttä, stressiä ja ahdistusta.

Niin ja loppujen lopuksi: elämän olosuhteet määrittävät 10 prosenttia kokemastamme menestyksestä ja onnen tunteesta. Siis vain 10 prosentin merkitys, että kävi mäihä – tai, että tuli valituksi typerästi, palkka oli pieni, puoliso huono tai koti epäviihtyisä.

Uusi vuosi on aina uuden aloittamista ja samalla menneen kuoppaamista. Uusi vuosi on puhdas sivu seuraavan luvun kirjoittamiselle. Se on ajankohta, jolloin on houkutteleva tilaisuus tehdä muutoksia; aloittaa ja lopettaa asioita.

”Muutos onnistuu parhaiten, kun se pohjautuu itselle tärkeisiin arvoihin”, sanoo psykologian tutkija Essi Sairanen, ja jatkaa ”Mieti millaista elämää haluat elää ja mikä sinulle on tärkeää”.

Uskon häntä. Arvopohjaiset valinnat pitävät paremmin. Ne tulevat todeksi ja toiminnaksi.

Uuden sivun kääntämiseen tulee aina olla oikeus. Itse uskon myös, että parhaiten uusi mikä tahansa onnistuu, mikäli kaikki neljä pääomaa eli psykologinen, kulttuurinen, sosiaalinen ja taloudellinen pääoma ovat sopivassa balanssissa keskenään. Ja uskon myös, että näitä kaikkia pääoman osa-alueita voi haastaa ja ravistella. Päättää, että lisään ja kehitän tätä osa-aluetta ja, koska uuden sivun kääntäminen on aina myös jonkinasteista identiteetin muuttamista, erityisesti psykologisen pääoman kehittäminen on tärkeää muutoksen aikaansaamiseksi.

Itse uskon myös yhteisöllisen psykologisen pääoman voimaan ja sen merkityksellisyyteen. Kun joku yhteisö, porukka tai ryhmä uskoo itseensä, on toiveikas, on sinnikäs ja sisukas ja asettaa tavoitteet realistisen optimistiseksi, se kerää ympärilleen onnea ja menestystä ja samalla lisää kollektiivista sivistystä ja vuorovaikutteisia suhteita. Ja lopulta se lisää myös taloudellista hyvinvointia ympäristöönsä.

Sitä saa mitä tilaa sanotaan. Tai Andy McCoyn sanoin: ”Sun pitää varoo mitä sä haluut, koska sä voit saada sen.”

Minä haluan oikeudenmukaisen maailman. Tai vähintäänkin oikeudenmukaisemman kuin nyt. Se on arvovalinta. Sen muutoksen minä haluan.”

~ Toiminnanjohtaja Heidi Nygren 🧡

kalliola lastensuojelu

Tekijäksi Kalliolaan? Etsimme vastaavaa ohjaajaa Matarin nuorisokotiin

Olemme tehneet Kalliolassa lastensuojelutyötä satavuotisen historiamme alkumetreiltä asti. Meille on tärkeää turvallinen arki, lasten ja nuorten osallisuus sekä yhteisönä toimiminen. Etsimme nyt Matarin nuorisokotiin vastaavaa ohjaajaa äitiysloman sijaisuuteen.

Kalliolan ylläpitämä Matarin nuorisokoti on kaksiosastoinen nuorisokoti. Molemmat yksiköt ovat 7-paikkaisia lastensuojelulaitoksia, jotka tarjoavat pitkä- ja lyhytaikaista lastensuojelun sijaishuoltoa pääkaupunkiseudun kuntien sijoittamille 13-17–vuotiaille nuorille. Matarin nuorisokodin itäinen osasto sijaitsee Vantaan Matarissa ja toinen, läntinen osasto on aloittanut toimintansa huhtikuussa Vantaan Myyrmäessä.

Tällä hetkellä haemme:

  • Vastaavaa ohjaajaa äitiysloman sijaisuuteen  ajalle 23.3.2020–23.3.2021 Matarin läntiselle osastolle (Ruukkukuja 5)

Vastaavan ohjaajan tehtäviin kuuluvat osallistuminen nuorisokodin kasvatus- ja ohjaustehtäviin yhdessä ohjaajien kanssa, ohjaajien tukeminen ja konsultointi kasvatus- ja ohjaustehtävissä, asiakasprosessien hallinta ja esimies vastuuseen kuuluvat tehtävät. Vastaava ohjaaja toimii yksikkönsä lähiesimiehenä. Kelpoisuusvaatimuksena on laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015), esim. Sosionomi AMK. Työ on pääasiassa 2-vuorotyötä. Palkkaus G 26.

Edellytämme hyviä vuorovaikutus-, tiimi ja verkostotyön taitoja, kokemusta lastensuojelutyöstä (mieluiten lastensuojelun sijaishuollosta), kykyä hallita kokonaisuuksia ja omaa ajankäyttöä, hyvää itsetuntemusta ja itseluottamusta, intoa kehittää itseään ja nuorisokodissa tehtävää työtä sekä ymmärrystä asiakkaiden osallisuudesta lastensuojelussa. Toivomme kokemusta esimies- tai vastuutehtävistä.

Tarjoamme mielenkiintoisen ja monipuolisen työn, työterveyspalvelut ja säännöllisen ryhmätyönohjauksen. Koulutamme henkilökuntaamme säännöllisesti työstä nousevien tarpeiden pohjalta. Käytössämme ovat myös kulttuurisetelit sekä muut Kalliolan henkilöstöedut.

Työtehtävään valittavan on esitettävä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain (504 / 2002) mukainen rikosrekisteriote.

Haastattelut järjestetään 20.1.-3.2.2020 välisenä aikana Matarin nuorisokodissa osoitteessa Ruukkukuja 5 tai Rekolantie 81.

Vapaamuotoiset hakemukset sekä ansioluettelot 22.1.2020 klo 8.00 mennessä osoitteeseen: tuomas.tahvanainen@kalliola.fi

Hakemuksessa toivomme hakijan ottavan kantaa asiakkaiden osallisuuteen lastensuojelussa.

 

Lisätiedot tehtävän osalta:
Nuorisokodin johtaja Tuomas Tahvanainen p. 045 7732 4918 tai tuomas.tahvanainen@kalliola.fi

 

Kalliola-konserni on yhteiskunnallinen toimija, joka lisää pääomaa hyvälle elämälle. Konserni koostuu yhdistyksestä ja sen omistamasta osakeyhtiöstä. Vuonna 1919 perustetussa Kalliolassa tehdään setlementtiarvoihin pohjaavaa työtä, joka ulottuu esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalle sekä koulutus- ja sivistysalalle. Konsernissa työskentelee noin 200 vakituista työntekijää. Konsernin tuotot vuonna 2018 olivat noin 14 miljoonaa euroa.

 

uusi sivu korvakorut

Ministeri Krista Kiurun linnan juhlien korut ovat kannanotto elämän uusien sivujen puolesta

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulla (sd) on tänä vuonna linnan juhlissa yllään koruseppä Anu Ekin suunnittelemat Uusi sivu -rannekoru sekä korvakorut, jotka symboloivat uuden sivun kääntämistä elämässä. Korut on toteutettu yhdessä yhteiskunnallista työtä tekevän Kalliolan kanssa.

100. juhlavuottaan viettävä Kalliola haluaa herättää Uusi sivu -kampanjalla yhteiskunnallista keskustelua: Korua kantamalla kertoo uskovansa siihen, että elämässä voi ja saa aina kääntää uuden sivun. Koru on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat kannustaa muita kääntämään rohkeasti uuden sivun – sillä siihen on kaikilla oikeus. Koru on tarkoitettu myös heille, jotka ovat itse kääntäneet elämässään uuden sivun tavalla tai toisella.

”Pidän tärkeänä osallisuuden vahvistamista nyky-yhteiskunnassa. Sitä, että kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa sekä oman elämänsä että yhteiskunnan tapahtumiin”, ministeri Kiuru kommentoi kampanjan sanomaa.

Omista sivunkääntämisistään hän haluaa nostaa esiin sen, miten hän löysi yläasteikäisenä vapaaehtoistyön merkityksen.

”Olin kahdeksannella luokalla ja SPR piti koulussa esitelmän vapaaehtoistyöstä. Vielä samana iltana halusin mennä Ulvilan palolaitokselle vapaaehtoistoimintaan mukaan. Muistan, miten kinasimme ruokapöydässä veljeni kanssa siitä, kumpi meistä pääsee sinne. Lopulta menimme molemmat ja minulla oli ystäväni myös mukana. Siitä lähti minun taipaleeni vapaaehtoistyön parissa. Päädyin lopulta muun muassa Punaisen Ristin nuorten puheenjohtajaksi ja sain ihan mahtavia kokemuksia sekä eväitä työelämään. Vapaaehtoistaustani muistuttaa minua myös siitä, että kyllä meillä ihmisillä pitää aina olla aikaa toisillemme”, Kiuru kertaa omaa tarinaansa.

Myös Kiurun linnan juhlien juhlapuvun tarina menee Ulvilan suunnalle, sillä hänen oma äitinsä suunnittelee juhlapuvun aiempien vuosien tapaan.

”Meillä on äidin kanssa ollut tällainen perinne, että hän tekee aina linnan juhliin minulle puvun. Joten sekä iltapukuni että sen täydentävät korut ovat suomalaisten naisten tekemää käsityötä. Ja sekin on tärkeä arvovalinta juhlia ajatellen”, Kiuru toteaa.

Kalliolan Uusi sivu -kampanja julkaistaan 6.12. itsenäisyyspäivänä. Ministeri Krista Kiurun esiintyminen korujen kanssa presidentinlinnassa avaa kampanjan, jonka yhteydessä julkaistaan myös 18 henkilön kuvagalleria kampanjan nettisivuilla ja Instagramissa. Jokainen kampanjakasvo esiintyy kuvissa Uusi sivu -sarjaan kuuluvan korun kanssa ja kertoo lyhyesti, mitä uuden sivun kääntäminen heille merkitsee. Samalla suurelle yleisölle avautuu mahdollisuus ostaa koruja itselleen tai lahjaksi. Myyntituotot menevät Kalliolan toiminnan tukemiseen.

Mukana kampanjakasvoina ovat mm. kansanedustajat Jaana Pelkonen sekä Bella Forsgrén, uutta omaa uraansa luova Sirpa Selänne, pitkän linjan yritysvaikuttaja Reijo Karhinen ja Ensitreffit Alttarilla -ohjelmastakin tuttu pappi Kari Kanala. Lisätietoja kampanjasta löytyy www.uusisivu.fi

Kalliola-konserni on yhteiskunnallinen toimija, joka lisää pääomaa hyvälle elämälle. Konserni koostuu yhdistyksestä ja sen omistamasta osakeyhtiöstä. Vuonna 1919 perustetussa Kalliolassa tehdään setlementtiarvoihin pohjaavaa työtä, joka ulottuu esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalle sekä koulutus- ja sivistysalalle. Konsernissa työskentelee noin 200 vakituista työntekijää. Konsernin tuotot vuonna 2018 olivat noin 14 miljoonaa euroa.

Maailmanparantajat

100 Tarinaa: Kehumyllyssä maailman parantajat

”Kehumyllyn viimeisessä kehuvuorossa olette te kaikki:

Ei itsekkäät ihmiset – te kaikki, jotka parannatte maailmaa

Ilmastonmuutos, köyhyys, eriarvoisuus, eläinten oikeudet, asunnottomuus, koulukiusaaminen, ihmisoikeudet, yhdenvertaisuus, maailman rauha… Te kaikki, jotka panette itsenne likoon paremman maailman puolesta.

Maailman parantajina te teette töitä oikeudenmukaisemman ja paremman elämän ja maailman eteen. Teidän panoksenne hyvien asioiden eteenpäin viemisessä on korvaamaton. Te teette näkyväksi sen, kuinka yksikin ihminen voi tehdä paljon. Moni teistä ottaa sen ensimmäisen askeleen. Ja koska, se ensimmäinen askel on se tärkein – ja usein myös vaikein, teidän merkityksenne maailman hyvinvoinnille on suuri.

Maailman parantajat edistävät yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta, puolustavat oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa sekä luottavat ihmisen ja yhteisön kykyyn kasvaa ja kehittyä. Maailman parantajat levittävät rakkauden kestävää voimaa ympärilleen.

Te olette meidän mielestämme luottajia, puolustajia ja edistäjiä.

Ja joukossa on voimaa. Eli kiitos kuuluu kaikille niille yhdistyksille, järjestöille, yhteisöille, vapaille ryhmille, säätiöille ja muille pumpuille, jotka tekevät hienoa työtä hyvän eteen. Jotta maailma olisi parempi, oikeudenmukaisempi ja tasa-arvoisempi. Jotta ihmisillä olisi hyvä elämä, luonto saisi voida hyvin ja jotta maapallo olisi yksinkertaisesti hyvä paikka elää ja rakastaa.

Me arvostamme teitä ja teidän tekemäänne työtä.

Olette ihan mahtavia!

Kiitos ja kumarrus – onneksi olette!

Kalliola <3 maailman parantajat

Kalliolan Setlementin toiminnanjohtaja Heidi Nygren kirjoittaa #seuraavat100 -juhlavuoden aikana 100 tarinaa ihmisistä, elämästä ja yhteiskunnasta. Tämä Kehumylly -sarja on osa 100 tarinaa. Julkaisemme tässä sarjassa kehuja sellaisille tahoille, joita aidosti ja oikeasti on hyvä kehua. Yksilöille, yhteisöille – tai hankkeille ja yrityksille. Juuri heitä me Kalliolassa haluamme kehua nyt pimeimpään vuodenaikaan. Tämä tarina on 75/100.

Kierrätyskeskus

100 Tarinaa: Kehumyllyssä pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus

”Tämän päivän kehun kohteena on:

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus – kestävän kehityksen pioneeri

Perustelut:

Yli 30 vuotta sitten oli idea ja unelma. Ja muutamia ympäristöaktiiveja. Tänään pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus tekee hienoa työtä, jolla pyritään vähentämään luonnonvarojen kulutusta, kasvattamaan ihmisten ympäristötietoisuutta ja lisäämään osallistumisen mahdollisuuksia. Olette kestävän kehityksen pioneeri, joka teki ideasta ja unelmasta totta.

Juuri niin kuin itse asian ilmaisette: ”Katsokaa vaan, vielä jonain päivänä kestävä elämäntapa on arkea meillä ja muualla. Koska se on järkevää, koska se on inspiroivaa ja koska se on oikein. Ja jokainen, joka on ja haluaa olla enemmän, on Kierrätyskeskuksessa kunniavieras. Kas niin se hyvä kiertää.” Voiko tätä tämän paremmin sanoa. Ei voi.

Ja mikä parasta, te ideoitte ja unelmoitte edelleen. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus, jatkakaa. Teillä on takana loistava menneisyys – ja edessä loistava tulevaisuus!

Me arvostamme teitä ja teidän tekemäänne työtä.

Olette ihan mahtava!

Kiitos ja kumarrus – onneksi olette!”

Kalliola <3 Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus

Kalliolan Setlementin toiminnanjohtaja Heidi Nygren kirjoittaa #seuraavat100 -juhlavuoden aikana 100 tarinaa ihmisistä, elämästä ja yhteiskunnasta. Tämä Kehumylly -sarja on osa 100 tarinaa. Julkaisemme tässä sarjassa kehuja sellaisille tahoille, joita aidosti ja oikeasti on hyvä kehua. Yksilöille, yhteisöille – tai hankkeille ja yrityksille. Juuri heitä me Kalliolassa haluamme kehua nyt pimeimpään vuodenaikaan. Tämä tarina on 74/100.

Jaakko Blomberg

100 Tarinaa: Kehumyllyssä Jaakko Blomberg

”Tämän päivän kehun kohteena on:

Jaakko Blomberg – idealisti ja aktivisti

Perustelut:

Jaakko Blomberg on kaupunkikulttuuristen ilmiöiden kone, joka tuottaa taiteen ja kulttuurin keinoin mielenkiintoisia kohtaamisia ihmisten kesken sekä lisää yhteisöllisyyttä ja osallisuutta omaan toimintaympäristöönsä. Saunapäivät, ravintolapäivät tai muut happeningit ovat vain alkusysäys kaikelle sille äksönille, jota tapahtuu, kun Blomberg arvioi ideaa taikakatseellaan.

Olet tekemässä ihmeitä, Jaakko. Konepaja-ilmiön riehumista vielä hiukan odotellessa. Keep doing.

Me arvostamme sinua ja sinun tekemääsi työtä.

Olet ihan mahtava!

Kiitos ja kumarrus! Onneksi olet!”

Kalliola <3 Jaakko Blomberg

Kalliolan Setlementin toiminnanjohtaja Heidi Nygren kirjoittaa #seuraavat100 -juhlavuoden aikana 100 tarinaa ihmisistä, elämästä ja yhteiskunnasta. Tämä Kehumylly -sarja on osa 100 tarinaa. Julkaisemme tässä sarjassa kehuja sellaisille tahoille, joita aidosti ja oikeasti on hyvä kehua. Yksilöille, yhteisöille – tai hankkeille ja yrityksille. Juuri heitä me Kalliolassa haluamme kehua nyt pimeimpään vuodenaikaan. Tämä tarina on 73/100.

eppu saarela vapaaehtoistyö

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori: Eppu Saarela

Kuka olet?

Olen Eppu Saarela, olen toinen Kalliolan vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreista. Olen ollut Kalliolassa vähän yli vuoden, aloitin 2018.

 

Mitä työsi vapaaehtoistyön parissa merkitsee sinulle?

Vapaaehtoistoiminnan koordinointi merkitsee mahdollisuutta parantaa maailmaa ja kohdata avun tarpeessa olevia ihmisiä sekä ymmärtää yhteiskunnan rakenteellisia ongelmia.

Parasta Kalliolassa?

Kalliolassa on parasta uudistusmielinen ote, hankkeiden parissa työskentelevät, mahtava ihmiset ja ilman hierarkioita toimiva tekemisen meininki.

 

Mieleenpainunut kokemus?

Naapuruustiloissa tapahtuu usein mieleenpainuvia keskusteluja vapaaehtoisten ja kävijöiden kanssa, kun he löytävät sopivan palvelun Kalliolasta.

Silloin tuntee, että on vaikuttanut ihmisten elämään ja samalla saanut ainutlaatuisen näkökulman uudesta kohtaamisesta.

Varhaiskasvattajat

100 Tarinaa: Kehumyllyssä Varhaiskasvattajat

”Tämän päivän kehun kohteena on:

Varhaiskasvattajat – päiväkotien työntekijät

Perustelut:

Varhaiskasvattajat hoitavat ja huolehtivat lapsistamme. He tukevat ja auttavat, opettavat ja ohjaavat, kasvattavat ja kiinnittävät lapset osaksi yhteisöä ja yhteiskuntaa. Varhaiskasvattajat, jotka tekevät tärkeää työtä lastemme kanssa vanhempien ollessa töissä, opiskelemassa tai suorittamassa muita tehtäviä.

Te teette työtänne suurella sydämellä, valtavalla vastuulla ja pienellä palkalla. Te olette osa suomalaista yhteiskuntajärjestelmää, joka lisää naisten tasa-arvoa ja edistää lasten yhdenvertaisuutta. Te tasoitatte tietä kohti koulua ja annatte eväitä elämään.

Me arvostamme teitä ja teidän tekemäänne työtä.

Olette ihan mahtavia!

Kiitos ja kumarrus – onneksi olette!”

Kalliola <3 varhaiskasvattajat

Kalliolan Setlementin toiminnanjohtaja Heidi Nygren kirjoittaa #seuraavat100 -juhlavuoden aikana 100 tarinaa ihmisistä, elämästä ja yhteiskunnasta. Tämä Kehumylly -sarja on osa 100 tarinaa. Julkaisemme tässä sarjassa kehuja sellaisille tahoille, joita aidosti ja oikeasti on hyvä kehua. Yksilöille, yhteisöille – tai hankkeille ja yrityksille. Juuri heitä me Kalliolassa haluamme kehua nyt pimeimpään vuodenaikaan. Tämä tarina on 72/100.