Category Archives: Yleinen

Tekijäksi Kalliolaan? Haemme Matarin nuorisokotiin vakituista ohjaajaa

Kalliolan ylläpitämä Matarin nuorisokoti koostuu kahdesta yksiköstä. Molemmat yksiköt ovat 7-paikkaisia lastensuojelulaitoksia, jotka tarjoavat pitkä- ja lyhytaikaista lastensuojelun sijaishuoltoa pääkaupunkiseudun kuntien sijoittamille 13-17–vuotiaille nuorille. Toinen Matarin nuorisokodin osasto sijaitsee Vantaan Matarissa ja toinen on aloittanut toimintansa huhtikuussa Vantaan Myyrmäessä.

Haemme nyt Itäiselle osastolle ohjaajaa vakituiseen toimeen 16.9. alkaen tai sopimuksen mukaan.

Ohjaajan tehtäviin kuuluvat nuorten hoito-, kasvatus- ja ohjaustehtävät, perhe- ja verkostotyö, kirjalliset työt sekä kodinhoidolliset tehtävät. Kelpoisuusvaatimuksena on laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015), esim. sosionomi AMK. Työ on kolmivuorotyötä. Palkkaus on G 23.

Arvostamme lastensuojelutyön osaamista ja kokemusta, hyviä vuorovaikutus-, tiimi ja verkostotyön taitoja, kehittävää työotetta ja ymmärrystä lastensuojelun asiakkaiden osallisuudesta ja sen merkityksistä.

Tarjoamme mielenkiintoisen ja monipuolisen työn, työterveyspalvelut ja säännöllisen ryhmätyönohjauksen. Koulutamme henkilökuntaamme säännöllisesti työstä nousevien tarpeiden pohjalta. Käytössämme ovat myös kulttuurisetelit sekä muut Kalliolan henkilöstöedut.

Haastattelut toteutetaan yksilö- tai ryhmähaastatteluina. Haastattelut järjestetään 27.-29.8.2019 klo 9-16 välillä Matarin nuorisokodissa osoitteessa Rekolantie 81, 01400 Vantaa.

Vapaamuotoiset hakemukset sekä ansioluettelot  lähetetään 19.8.2019 klo 8.00 mennessä osoitteeseen: tuomas.tahvanainen@kalliola.fi

 Hakemuksessa toivomme hakijan ottavan kantaa asiakkaiden osallisuuteen lastensuojelussa.

 Tiedustelut:

Tuomas Tahvanainen, yksikön johtaja p. 045-77324918 / tuomas.tahvanainen@kalliola.fi (lomalla 22.7.-18.8.2019). Tuomaksen loman aikana kyselyihin vastaa Sanna Mansikkaniemi, vastaava ohjaaja p. 050-4759565 tai sanna.mansikkaniemi@kalliola.fi

Tekijäksi Kalliolaan? Haemme klinikalle sairaanhoitajaa vakituiseen työsuhteeseen

Kalliolan klinikan moniammatillinen työryhmä etsii tiimiinsä sinua, päihdetyöstä kiinnostunut sairaanhoitaja! Kalliolan klinikka on erikoistunut päihderiippuvuuden hoitamiseen Minnesota -mallilla jota kutsutaan myös Myllyhoidoksi. Hoitomalli on psykoedukatiivinen, ja tarjoaa mallin päihteettömälle elämäntavalle ja riippuvuuksista toipumiseen.

Tehtävään haettavan sairaanhoitajan työnkuvaan kuuluu ensisijaisesti potilaiden verkostokokousten ja hoitoneuvotteluiden sopiminen ja toteuttaminen kuntoutuksen aikana. Lisäksi hän tekee yksilötyötä tavaten potilaita, jotka tarvitsevat yksilöllistä tukea ja apua sekä suunnittelee potilaiden jatkohoitoja. Tehtävään haettavan sairaanhoitajan työtehtäviin kuuluu myös maksusitoumuksista huolehtiminen, laskutusaineiston pohjustaminen sekä hoitoyhteenvetojen kokoaminen ja lähettäminen. Sairaanhoitajana hän myös toimii klinikan sairaanhoitajan sijaisena loma-aikoina ja tarvittaessa.

Jos olet päihdetyöstä innostunut sairaanhoitaja, ja etenkin jos olet tämän lisäksi hankkinut itsellesi digi- ja/tai markkinointiosaamista, olet etsimämme henkilö! Luonnollisesti arvostamme hyviä vuorovaikutus- ja verkostotyötaitoja sekä työkokemusta päihdekuntoutuksesta. Oma toipumiskokemus tai kokemus läheisen päihderiippuvuudesta katsotaan myös eduksi.

Tarjoamme sinulle mielenkiintoisen ja monipuolisen työn sekä erinomaiset työterveyspalvelut. Koulutamme henkilökuntaamme säännöllisesti työstä nousevien tarpeiden pohjalta. Palkkaluokka on G26. Tehtävässä noudatetaan yleistyöaikaa. Kalliola noudattaa yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta.

Lisätietoja antaa päihdetyön palvelujohtaja Susanna Råman-Maljonen, p. 050 4488046/ susanna.raman-maljonen@kalliola.fi

Hakuaika on voimassa 11.8.2019 klo 16 asti. Vapaamuotoiset hakemukset ansioluetteloineen osoitetaan Kalliolan klinikan johtajalle, Tuomas Maasiolle sähköpostitse: tuomas.maasio@kalliola.fi

Kalliola-konserni on yhteiskunnallinen toimija, joka lisää pääomaa hyvälle elämälle. Konserni koostuu yhdistyksestä ja sen omistamasta osakeyhtiöstä. Vuonna 1919 perustetussa Kalliolassa tehdään setlementtiarvoihin pohjaavaa työtä, joka ulottuu esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalle sekä koulutus- ja sivistysalalle. Konsernissa työskentelee noin 200 vakituista työntekijää. Konsernin tuotot vuonna 2018 olivat noin 14 miljoonaa euroa.

 

100 tarinaa: Pelko

”Mä olen ollut jo vuosia sellaisessa työpaikassa, jossa mä pelkään. Pelko on suuri möykky pallean kohdalla ja se painaa rintaa siten, että on vaikea hengittää.

Mä olen nyt 60. Mä olen aloittanut ensimmäisessä työpaikassani 12-vuotiaana ja siitä sitten olen kesät ja opiskelujen ohella työskennellyt eli mulla on työkokemusta varmaan ainakin 30-40 työpaikasta. Mut nykyään mulla on työpaikka, jossa mä pelkään ja se on sellainen tunne, mitä mä en ole koskaan aikaisemmin kokenut.

Olen ollut tilanteessa, jossa organisaation erittäin korkea johtaja haukkuu ja käyttäytyy täysin asiattomasti organisaatiossa minua korkeammalla olevaa henkilö kohtaan tai puhuu hänestä erittäin asiattomasti eikä henkilö ei ole edes paikalla. Haukkuu selän takana täysin.

Kokous alkaa niin, että menemme määrättynä aikana sisään. Kukaan ei tervehdi. Alussa minä tervehdin, mutta opin sitten, että kaikki liukahtavat vaan siihen pöydän viereen istumaan aivan hiljaa. Kukaan ei sano mitään, kaikki istuvat selkä suorassa. Tämä korkea esimies ei katso kertaakaan silmiin, vaikka olen vastannut hänen kysymyksiinsä. On ollut hirveän vaikea hahmottaa koska kokous alkaa ja loppuu. Olen tottunut siihen, että kokouksessa sanotaan: ”Hei, kiva että olette päässeet tulemaan” tai jotain small talkia aluksi. Samoin sitten kun kokous päättyy. Että ”Kiitos teille tai jotain”, jotta ymmärtää, koska kokous päättyy. Mutta ei. Se pitää arvata. Sitten joku ymmärtää livahtaa ulos ensin ja sitten kaikki livahtavat huoneesta sanomatta mitään.

Kaikki pelkäävät häntä ihan samalla lailla. Hän on tunnettu siitä. On käynyt niin että, kun esimiehen esimies näkee, että tulen siitä määrätystä huoneesta, hän kysyy, oliko hän hyvällä vai huonolla tuulella.

Hän on myös muutaman kerran soittanut. Näen puhelimesta, että nyt tämä henkilö soittaa minulle, niin menen ihan solmuun. Luulen, että se on sellainen paniikkihäiriö. Tulee hiki, paita kastuu ja on vaikea hengittää. Tämä kaikki tapahtuu muutamassa sekunnissa, koska – totta kai – vastaan puhelimeen ja yritän rauhoittaa itseäni, että ymmärrän mitä hän sanoo siellä puhelimen päässä. Semmoinen pelko.

Mä olen käynyt kuuntelemassa semmoista buddhalaisnunnaa ja hän on kertonut myötätunnosta. Se on auttanut paljon mua. Olen ajatellut, että tunnen myötätuntoa tätä ihmistä kohtaan, joka on niin kykenemätön kommunikoimaan muiden kanssa. Olen pystynyt rauhoittamaan itseni, kun mä olen ollut myötätuntoinen häntä kohtaan. Mun oma pelko häntä kohtaan laantuu ja olen pystynyt hillitsemään sen.

Johtuen varmaan siitä, mä luulen, että hän on ollut ystävällinen mua kohtaan. Hän on jopa nyökännyt pari kertaa, kun kokous alkaa ja melkein katsonut silmiin. Mä luulen, että hän on jollain tasolla hyväksynyt minut. Mutta totta kai, jos suoritan virheitä tehtävissäni niin varmasti ruoska laulaa. En sitä epäile, että hän lähtisi puolustamaan tai näkemään mitään myötätuntoa alaisiaan kohtaan. Mutta mulla itselläni on parempi olo, kun tunnen myötätuntoa häntä kohtaan

Pelon vastakohta on turvallisuuden tunne. Turvallisuus. Joo. Turvallisuus.

Meillä oli sellainen sijaisesimies, joka oli tosi tosi hyvä ihmisjohtaja. Hän oli ihan erilainen ja oli riittävän kauan, että hänestä näki erilaisia käytänteitä. Esimerkiksi, kun ei tunnettu toisiamme, hän pyysi kertomaan mistä urheilusta pidätte.

Mä sanoin, että tykkään kävellä joskus pimeässä semmoisella valaisemattomalla polulla ja mulla on ystävä mun vieressä. Meillä on otsalaput ja saattaa tulla tuiskua ja räntää. Ja me voidaan olla siellä metsässä ja me kävellään kovaa. Siinä on sellainen pelko tai jännitys, että liukastuu siinä lumella tai sohjossa. Kumpikin tuijottaa jalkoja. On turvallisesti yksin. Saa olla yksin, mutta turvassa. Saa olla rauhassa mutta turvassa. Se on mun mieliliikuntalaji.”

~ Ritva, 60

 

Tunnetarinan haastattelija & kirjoittaja Heidi Nygren​ on Kalliolan Setlementin toiminnanjohtaja, neljän lapsen äiti, kasvatustieteiden maisteri ja feministi. Heidi kirjoittaa #seuraavat100 -juhlavuoden aikana 100 tarinaa ihmisistä, elämästä ja yhteiskunnasta. Tämä tarina on 32/100.

100 tarinaa: Myötätunto

”Myötätunnon voi selittää yhdellä lauseella: Myötätunto on tunne, joka saa ihmiset tekemään oikeita asioita ja myös välittämään ja pitämään toisista huolta.

Mä en ehkä saanut lapsuudenkodissa niin paljon myötätuntoa kuin mitä olisin kaivannut. Mä olen vähän kadehtinut ihmisiä, jotka luonnostaan tuntevat myötätuntoa. Mä olen huomannut, että voi ehkä tehdä sellaisen valinnan, että voi tehdä toiselle ihmiselle jotain hyvää ilman, että tuntisi voimakasta myötätuntoa. Myötätunto on ehkä jotain semmoista, jota mä olen aina kadehtinut. Ihmisiä, jotka tuntee luonnostaan myötätuntoa toisia ihmisiä kohtaan.

Myötätuntoa on hankala kuvailla. Se vaatii pysähtymistä, että pystyy tuntemaan semmoista aitoa myötätuntoa. Se vaatii sitä, että kuuntelee ihmistä, että se myötätunto tulee esiin. Siitä tulee mieleen jollain tavalla vähän surullinenkin olo. Se on sellainen tunne, joka laittaa pysähtymään, mutta se myös vaatii pysähtymistä.

Olen huomannut, että myötätunto on myös se, joka auttaa ihmisiä rakentamaan luottamusta, että pystyy asettumaan toisen ihmisen asemaan. Se on hirveän tärkeetä.

Jos maailmassa olisi enemmän myötätuntoa, ihmiset tekisivät oikeita asioita sen sijaan, että he tekisivät väärin. Eivätkä ihmiset ajattelisi vain itseään. Myötätunto on sitä, että pystyy asettumaan toisen ihmisen asemaan, kun toisella ihmisellä on hankala olla.

Mä varmasti olisin mukavampi ihminen mun läheisilleni tai sellaisille ihmisille, joille sillä olisi merkitystä – siis sillä myötätunnolla. Myötätunnon tunteita toki tulee siis joka viikko ja niitä tilanteita, jolloin myötätuntoa on. Tulee mieleen kaksi esimerkkiä. Monesti ravintolassa käydessä mä tunnen myötätuntoa niitä tarjoilijoita kohtaan, jotka tekee raskasta vuorotyötä ja kantaa mulle ruokaa – josta minä maksan tietysti heille – mutta he tekevät aika kovaa työtä sen eteen. Tunnen heitä kohtaan myötätuntoa. Ja sitten mä tunnen myötätuntoa kotona vaimoa kohtaan, jos hänellä on vaikeata. Jos on jotain fyysisiä ongelmia tai muuta.

Myötätunto ei ole pelkkä tunne, vaan se vaikuttaa myös tekemiseen. Toki se on niin tilanteesta riippuva asia. Jos noita kahta esimerkkiä ajattelee niin tietysti tässä jälkimmäisessä esimerkissä, totta kai se vaikuttaa mun tekemiseeni. Ensimmäisessä esimerkissä ei ehkä vaikuta. Tai no, saatan ehkä jättää tippiä, jos on oikein mukava tarjoilija – ja ehkä vähän tavallista enemmän.

Eikö näin sanota, että kun ihmisellä menee hyvin, se äänestää kokoomusta ja kun sillä menee huonosti, se äänestää vasemmistoliittoa ja kun menee tosi huonosti, niin silloin rukoillaan jumalaa. Että, jos pystyisi aina riippumatta siitä, miten itsellä menee asettumaan toisen ihmisen asemaan.”

~ Jussi, 35

 

Tunnetarinan haastattelija & kirjoittaja Heidi Nygren​ on Kalliolan Setlementin toiminnanjohtaja, neljän lapsen äiti, kasvatustieteiden maisteri ja feministi. Heidi kirjoittaa #seuraavat100 -juhlavuoden aikana 100 tarinaa ihmisistä, elämästä ja yhteiskunnasta. Tämä tarina on 31/100.

Tekijäksi Kalliolaan? Etsimme yhteisövalmentajaa Vahvasti tukien -kuntoutukseen

Etsimme mukavaan ja kannustavaan joukkoomme yhteisövalmentajaa, joka vastaa Vahvasti tukien -kuntoutusmallin organisoinnista, toteutuksesta ja kehittämisestä osana yhteisövalmentajien tiimiä.

Vahvasti tukien -kuntoutuksessa tarjotaan päihdeongelmaisille rikosseuraamustaustaisille suunnattua avokuntoutusta. Vahvojen asiakkaat ovat sosiaalityön kentällä yksi moniongelmaisimmista ja haastavimmista asiakasryhmistä. Kuntoutus tapahtuu sekä ryhmässä että yksilökäynneillä. Yhteisövalmentaja tukee asiakkaitaan arkielämän taitojen hankkimisessa, ja tukee asiakkaita tekemään jatkosuunnitelmia rikoksettoman ja päihteettömän elämän tueksi.

Kriminaalihuollon tukisäätiö palkitsi Vahvasti tukien -kuntoutuksen viime vuonna Kriminaalihuollon palkinnolla. Lisäksi Vahvasti tukien  -kuntoutus sai myös Kalliolan sisäisen tunnustuksen hyvästä ja arvokkaasta työstään.

Tehtävät:

• Ryhmä- ja yksilökuntoutuksen organisointi ja toteuttaminen
• Kuntoutusmallin toteutuksen suunnittelu, kehittäminen ja arviointi
• Asiakastyön ja toimintamallin kehittäminen painottuen palveluohjaukseen
• Verkostotyö ja -tapaamiset; Rise-yhteistyö (ml. vankilainfot), YRE-verkoston jäsenyys
• Tiedotus ja viestintä
• Työyhteisön yhteis- ja kehittämistoimintaan osallistuminen
• Muut esimiehen osoittamat tilapäiset tehtävät

Tarvittavat tiedot ja taidot:

• Soveltuva tutkinto
• Kokemus marginaalissa elävien asiakkaiden kohtaamisesta ja auttamisesta
• Ryhmä- ja yhteisökuntoutuksen periaatteiden hallitseminen
• Rikosseuraamustaustaisten asiakkaiden kanssa tehtävästä työstä hankittu kokemus
• Ymmärrys vankiloiden toimintakäytänteistä ja rikosseuraamusjärjestelmästä
• Kyky tehdä monialaista verkostotyötä (järjestöt, vankilat, sosiaali- ja terveydenhuolto)
• Vahva päihdekuntoutuksen osaaminen
• Palvelujärjestelmän tuntemus ja halu pitää yllä palveluohjausosaamista muuttuvassa toimintaympäristössä
• Innostava, joustava ja kehittävä työote
• Oma-aloitteisuus ja kyky itsenäiseen työskentelyyn
• IT-osaaminen luetaan eduksi
• Suomen kielen hyvä kirjallinen ja suullinen hallinta

Lisätietoja: Alueellisen setlementtityön johtaja, Eekku Aromaa, p. 050 400 9857. Haku päättyy 17.7.2019 klo 16.00.

Hakeminen tapahtuu hakukirjeellä ja CV:llä. Palkka lähtökohtaisesti G28, voi myös esittää toiveen. Vahvoissa noudatetaan yleistyöaikaa. Kalliola noudattaa yksityisen sosiaalialan työehtosopimusta.

Kalliola-konserni on yhteiskunnallinen toimija, joka lisää pääomaa hyvälle elämälle. Konserni koostuu yhdistyksestä ja sen omistamasta osakeyhtiöstä. Vuonna 1919 perustetussa Kalliolassa tehdään setlementtiarvoihin pohjaavaa työtä, joka ulottuu esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalle sekä koulutus- ja sivistysalalle. Konsernissa työskentelee noin 200 vakituista työntekijää. Konsernin tuotot vuonna 2018 olivat noin 14 miljoonaa euroa.

 

 

Tiedote: Kalliolan klinikalle on avattu asumisyhteisö päihdekuntoutujille

Nurmijärven Nukarilla sijaitsevalle Kalliolan klinikalle on avattu uutena toimintona 9-paikkainen Vantala-yhteisö, joka tarjoaa päihdehuollon asiakkaille kuntouttavaa asumispalvelua.

Palvelulla vastataan lisääntyneeseen tarpeeseen päihteettömien ja toipumiskeskeisten asumispalveluiden kentällä.

”Havaitsimme Kalliolan klinikan Myllyhoito-kuntoutuksessa, että varsin usein päihdekuntoutujat tarvitsevat myös asunnon. Olemme pelkästään tämänkin vuoden puolella etsineet kuntoutusjakson aikana useille henkilöille asuntoa ja koemme, että asuminen on perustarve, jonka ihminen tarvitsee, jotta voi pysyä raittiina. Meillä sattui klinikalla olemaan tiloja vapaana, joten päädyimme perustamaan asumisyhteisön, jossa päihdekuntoutujat voivat asua”, kertoo Kalliolan klinikan johtaja Tuomas Maasio.

Maasion mukaan yhteisö soveltuu erinomaisesti niille asiakkaille, jotka tarvitsevat tukea siirtyessään laitoskuntoutuksesta pois, mutta eivät vielä ole valmiita täysin itsenäiseen asumiseen.

Vantala-yhteisö on suunnattu täysi-ikäisille miehille ja naisille. Asumispalvelun maksaa asiakkaan kotikunta tai asiakas itse. Palveluun hakeudutaan kotikunnan käytännöistä riippuen joko sosiaalitoimen tai päihdepalveluiden kautta.

Vantala-yhteisössä asuminen on tavoitteellista ja toipumiskeskeistä. Yhteisössä asutaan kodinomaisissa tiloissa. Jokaisella asiakkaalla on oma kalustettu huone, josta löytyy oma wc ja suihku.

Lisätiedot:

Tuomas Maasio, Kalliolan klinikan johtaja
tuomas.maasio@kalliola.fi tai p. 050 323 6696

Paula Rautoja, Kalliolan asumispalveluiden johtaja
paula.rautoja@kalliola.fi tai 050 465 3399

 

Kuvia Vantala-yhteisön tiloista:

 

Tekijäksi Kalliolaan? Hae sovittelun peruskurssille

Länsi-Uudenmaan sovittelutoimisto hakee uusia rikos- ja riita-asioiden sovittelijoita vapaaehtoistyöhön. Uusi sovittelun peruskurssi järjestetään vuonna 2021, mutta mukaan voit hakea jo nyt. 

Peruskurssin tavoitteena on antaa osallistujille perustietoa sovittelun lähtökohdista ja käytännöstä sekä virallisesta oikeusjärjestelmästä. Kurssi on laajuudeltaan n. 60 tuntia (josta 54 tuntia on lähiopetusta) ja vastaa n. 2,5 opintopistettä. 

Sovittelijana voi toimia henkilö, joka on suorittanut sovittelutoimintaan perehdyttävän koulutusjakson ja jolla muutoin on sellainen koulutus, taito ja kokemus, jota tehtävän asianmukainen hoitaminen edellyttää, ja joka on muutoin tehtävään soveltuva. Kurssille voi hakeutua kuka tahansa täysi-ikäinen henkilö, jonka oma elämä on siinä tilanteessa, että voi ajatella vaativan vapaaehtoistyön sopivan itselleen. Ennen kurssille hyväksymistä ehdokkaat haastatellaan. 

Sovittelijan tehtävässä tarvitaan muun muassa seuraavia ominaisuuksia: 

  • kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa 
  • keskustelu- ja vuorovaikutustaitoja 
  • ajanhallinta- ja organisointitaitoja 
  • positiivisuutta ja tasapainoisuutta 
  • kykyä arvioida ja kehittää omaa toimintaa 

Vapaaehtoissovittelija ei saa toiminnastaan palkkaa, mutta kulut korvataan kiinteällä kulukorvauksella. 

Kurssi toteutetaan ilta- ja viikonloppukoulutuksina sekä käytännön sovitteluharjoitteluina. Mikäli haluat hakea peruskurssille, laita viestiä:  sovittelu@kalliola.fi 

Sovittelutoiminta perustuu lakiin rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (9.12.2005/1015). Tutustu sovittelutoimintaan tarkemmin täällä.

100 tarinaa: Kiitollisuus

”Kiitollisuus on tällä hetkellä se tunne, joka on ollut eniten pinnalla. Toissa vuonna sairastuin vakavasti syöpään. Jouduin hyväksymään sen, etten välttämättä elä kauhean vanhaksi.

Aluksi ne päällimmäiset tunteet olivat järkytystä ja surua ja pelkoa ja semmoista sekavaa fiilistä, mutta sen jälkeen se kiitollisuus on ollut suurin tunne tai se tunne, mitä on eniten sitten tuntenut. Jopa enemmän kuin pelkoa tai surua tai mitään katkeruutta.

Sairastuminen pysäytti näkemään sen ja teki selväksi sen, että on elänyt sellaista elämää kuin on halunnutkin elää. Että ei ole asioita, jotka olisi jäänyt kaduttamaan tai mistä tuntuisi, että olisi pitänyt tehdä toisin.

Sen myötä on todella havainnut, miten paljon hyviä asioita elämässä on. On ihania ystäviä, jotka välittää musta, ja joiden kanssa on tosi hauska olla. Mulla on ihana perhe ja sisaruksen lapset, jotka tuottaa paljon iloa. Mulla on innostava työ ja mukava koti ja paljon sellaisia harrastuksia, jotka tuottaa mielihyvää. Ja olen päässyt tekemään elämässä sellaisia asioita, joita olen halunnut: olen päässyt matkustelemaan ja vaikka sukeltanut tai kiivennyt vuorille.

Ehkä kuitenkin ennen kaikkea olen kiitollinen siitä, että on sellainen aviomies, joka on ollut tukena koko sen sairauden ajan. Ja jonka kanssa me ollaan saatu olla tosi pitkään yhdessä. Ja että hänen kanssaan on edelleenkin tosi hauska ja hyvä olla.

Ne on kaikki sellaisia asioita, mistä tunnen ihan valtavaa kiitollisuutta tosi usein.

Kiitollisuus tuntuu lämpimältä rinnassa ja ehkä hymynä huulissa ja joskus vähän sellaisina kosteina silminä. Sellaiselta, kun oivaltaa miten paljon hyviä asioita on ympärillä ja elämässä.

Ja vaikka kuolisin nuorena niin olen elänyt hyvän ja onnellisen elämän. Siitä tunnen sitä kiitollisuutta. Ja siitä on syytäkin tuntea kiitollisuutta.

Kiitollisuuden vastakohta on ehkä sellainen katkeruus. Ehkä kiitollisuutta synnyttää toisten ihmisten hyvyys tai välittäminen tai semmoinen. Toisten ihmisten teot, nehän on usein niitä, jotka kiitollisuutta synnyttää.

Olen miettinyt, miksi ei valitse sitä vastakohtaa tai miksei tunne katkeruutta siitä sairaudesta, vaan se saakin tuntemaan kiitollisuutta. Toinen vaihtoehto olisi tuntea katkeruutta – ja sitä olisi perusteltuakin tuntea – mutta ehkä sairaus on ennemminkin poistanut sitä aikaisempaakin katkeruutta.

Kiitollisuuteen liittyy varmaan joku tasapaino ja rauha sen oman elämän kanssa ja sen hyväksyminen, että kaikkea ei voi edes saada – eikä edes kuulu saada. Vaan on otettava se mitä elämä antaa ja hyväksyttävä se.”

~ Kirsi, 34

 

Tunnetarinan haastattelija & kirjoittaja Heidi Nygren​ on Kalliolan Setlementin toiminnanjohtaja, neljän lapsen äiti, kasvatustieteiden maisteri ja feministi. Heidi kirjoittaa #seuraavat100 -juhlavuoden aikana 100 tarinaa ihmisistä, elämästä ja yhteiskunnasta. Tämä tarina on 30/100.