Viikon vapaaehtoinen: Emma Vuorinen

Kalliolassa toimii noin 150 vapaaehtoista erilaisissa tehtävissä. Tässä juttusarjassa pääsemme viikoittain tutustumaan heihin. Ensimmäisenä vuorossa on Emma Vuorinen, 23, joka on ehdolla Vuoden vapaaehtoiseksi 2019.
 

Kuka olet?

Olen Emma, ja olen tehnyt viime vuodesta asti Kalliolassa erilaisia vapaaehtoishommia. Olen ollut järjestämässä MinoFest- tapahtumaa ja osallistunut monikulttuurisen vapaaehtoistyön kurssille. Sen jälkeen olen opettanut omaa suomen kielen ryhmää aikuisille maahanmuuttajille, ja nyt olen ollut mukana Hima & Stradan toiminnassa.

 

Miksi vapaaehtoistyö?

Minulla on aina ollut intoa kokeilla erilaisia hommia. Kun oli taukoa töistä ja koulusta, ajattelin, että haluan kuulua johonkin enkä olla ihan toimettomana. Vapaaehtoistyössä olen oppinut uusia taitoja, kohdannut erilaisia ihmisiä ja eri alojen haasteita. Olen saanut sellaista vastakohtaa mustavalkoisuudelle, erilaisia näkökantoja ja kokemuksen, että olen tärkeä ja rakentava osa yhteiskuntaa.

 

Parasta Kalliolassa?

Yleinen ilmapiiri ja se, että talon arvot kohtaavat omieni kanssa. Olen saanut olla oma itseni. Ihmisiä tulee rankemmista taustoista, mutta tänne saa tulla vain olemaan, eikä tarvitse yrittää olla mitään muuta. Täällä ei näy eriarvoisuutta eri asemassa olevien ihmisten välillä. Ei ole mitään johtajien pöytää, mihin muilla ei ole asiaa, vaan ihmiset tulevat kohdatuiksi.

 

Mieleenpainunut kokemus?

Olen aina jännittänyt virallisia kokouksia ja sellaisia. Kun järjestimme tapahtumaa, tajusin, että tässähän vain ihmiset juttelevat. Se oli iso oivalluksen hetki, että aijaa, voinkin vaan olla ihmisenä tässä ihmisten kanssa.

Kerran hengailin Naapuruustilan keittiössä, kun sinne tuli nainen, jolla oli kaksi lasta. Vaikka meillä ei ollut yhteistä kieltä, leikin piilosta ja ilmeilin sen pienen tytön kanssa. Keru- kaapista sai silloin pensasmustikoita, ja aina kun löysi toisen piilosta, sai palkinnoksi mustikan. Opetin sen lapsen sanomaan suomeksi ”kiitos” ja ”ole hyvä”. Se oli jotenkin tosi kiva.

Kivoja on ollut myös vapaaehtoisten yhteiset jutut, kuten virkistyspäivät. Mieleen on jäänyt myös se, kun suomen kielen opiskelijat sanoivat, että heillä oli ollut minua ikävä, kun olin ollut joku päivä poissa.

Vuoden vapaaehtoista 2019 voi äänestää täältä.